Terengganu
Terengganu (ترڠڬانو jawiksi) on Malesian osavaltio. Se sijaitsee Malesian mantereen puoleisen osan koillisella rannikolla. Kelantan on osavaltion länsipuolella ja Pahang eteläpuolella. Itäpuolella on Etelä-Kiinan meri. Osavaltion pinta-ala on 12 955 neliökilometriä ja asukasluku noin 1 miljoona.[1] Osavaltion pääkaupunki on Kuala Terengganu. Osavaltio on rikastunut öljyvarannoistaan ja alueella on kehitetty myös turismia. Osavaltion alueella sijaitsevat Perhentian-saaret.[2]
| Terengganu | |
|---|---|
| Malesian osavaltiot ja territoriot | |
 |
|
 Lippu |
 Vaakuna |
 Sijainti |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Malesia |
| Hallinto | |
| – Pääkaupunki | Kuala Terengganu |
| – Kuninkaall. pääkaup. | Kuala Terengganu |
| – Sulttaani | Mizan Zainal Abidin |
| Pinta-ala | 12 955 km² |
| Väkiluku (2010) | 1 015 776 |
| – väestötiheys | 78 as./km² |
| Kielet | malaiji |
Historia
muokkaaTerengganu on pienenä sulttaanikuntana joutunut historiansa aikana useasti suurempien maiden valtaan. Terengganusta on löytynyt kivikirjoituksia, joiden perusteella saattaa olla mahdollista, että alueelle on perustettu islamilainen valtio jo 1300-luvulla. Kuitenkin 1400-luvulla Terengganua hallinneen Malakan sulttaanikunnan uskotaan islamilaistuneen alueella ensimmäisenä, 1420-1440-luvuilla. Malakasta islam levisi muualle Malakan niemimaalle. Malakan kukistuttua 1511 Terengganu siirtyi Johoren sulttaanikunnan hallintaan. 1700-luvulle tultaessa Terengganu oli kuitenkin yhä vahvemmin Bangkokin vallan alla.[3]
Vuonna 1909 Terengganu siirrettiin Siamilta Britannian suojelukseen. Alue säilyi kuitenkin liittoutumattomana, eikä liittynyt Liittoutuneisiin malaijivaltioihin.[3]
Toisessa maailmansodassa ja japanilaismiehityksen aikana alue palasi lyhytaikaisesti Thaimaan hallintaan. Sodan jälkeen Terengganu liittyi Malaijan federaatioon, joka itsenäistyi Britanniasta vuonna 1957. Malesian liittovaltion muodostamisen jälkeen Terengganusta tuli Malesian osavaltio.[3]
Väestö
muokkaaTerengganun väestöstä 94% on malaijeja, 5% kiinalaisia ja 1% intialaisia. Lisäksi osavaltiossa asuu pieni vähemmistö orang asli alkuperäisasukkaita.[4]
Politiikka
muokkaaTerengganun hallitsija on sulttaani, jonka arvo on perinnöllinen. Terengganun sulttaani toimii myös vuorollaan Malesian kuninkaana.[5]
Lähteet
muokkaa- ↑ Malaysia: Federal States, Territories, Major Cities & Conurbations Citypopulation.de. Viitattu 12.07.2010.
- ↑ Lehtipuu, Markus: Malesia, Singapore, Bali, s. 18-24. Helsinki: Otava, 2006. ISBN 952-9715-16-1.
- ↑ a b c Barwise, J.M; White, N.J.: Matkaopas historiaan, Kaakkois-Aasia. Suomentanut Toppi, Anne. Suomi: Oy UNIpress Ab, 2002. ISBN 951-579-212-6.
- ↑ Ethnics profile terengganutourism.com. Viitattu 28.9.2014. (englanniksi)
- ↑ Wissen Media Verlag GmbH Gütersloh/München: Maailmalla Aasia, s. 106-107. Saksa: WSOY, 2008. ISBN 978-951-0-33474-41.
