Sabah

Malesian osavaltio

Sabah on Malesian toiseksi suurin osavaltio. Se sijaitsee Itä-Malesiassa, Borneon saaren koillisosissa. Osavaltion pääkaupunki on Kota Kinabalu. Sabah rajoittuu lännessä Sarawakin osavaltioon ja etelässä Indonesialle kuuluvaan Kalimantaniin. Osavaltion pinta-ala on 73 631 neliökilometriä ja asukasluku noin 3 117 000. Osavaltion pääkaupunki on 300 000 asukkaan Kota Kinabalu.[1][2]

Sabah
Malesian osavaltiot ja territoriot
Sabah
Lippu

Vaakuna
Sijainti
Sijainti

Koordinaatit: 5°15′N, 117°0′E

Valtio  Malesia
Hallinto
 – Pääkaupunki Kota Kinabalu
Väkiluku (2010) 3 117 405
 – väestötiheys 42 as./km²
Kielet malaiji, kiina

Historia

muokkaa

Sabah on historiallinen osa Brunein sulttaanikuntaa. Nykyinen Sabah käsittää alueen, joka oli 1800-luvun lopussa muodostunut brittiläinen protektoraatti Pohjois-Borneo. Pohjois-Borneo muodostettiin 1880-luvulla kun britannialaiset hankkivat alueluovutuksia aluetta tuolloin hallinneilta Brunein ja Sulun sulttaanikunnilta. Alueen alkuperäisväestö ei hyväksynyt ulkomaalaisten valtaa ja brittihallintoa vastaan nousi kapinoita. Kansannousua johti Mat Salleh, jota pidetään Sabahin historiassa yhtenä maan kansallissankareista. Mat Salleh itse sai surmansa vuonna 1900. 1910-luvulla nousseet uudet kapinat vaikuttivat siihen, että brittiläiset ottivat alueen päätöksentekoon mukaan paikallisia 1920–1930-luvuilla.[3]

Toisen maailmansodan jälkeen Sabahista tehtiin brittien Pohjois-Borneon kruununsiirtomaa. Vuonna 1957 Malaijan liittovaltio itsenäistyi Britanniasta ja vuonna 1963 Borneolla sijainneet Sabah ja Sarawak liittyivät Malaijan pääministerin Tunku Abdul Rahmanin ehdottamaan valtioliittoon yhdessä Singaporen kanssa. Borneon pohjoisten alueiden liittäminen Malesiaan laukaisi myös levottomuuksia, sillä Indonesia ja Filippiinit eivät hyväksyneet Sabahin ja Sarawakin liittämistä Malesiaan. Filippiinit katsoi että Sabah oli historiallinen osa Filippiinejä, sillä aluetta oli aiemmin hallinnut Filippiineihin kuuluva Sulun sulttaanikunta. Indonesia taas halusi pitää maat omassa vaikutuspiirissään. Malesian perustamisesta seurasi Indonesian ja Malesian välinen konfrontaatio. Levottomuudet saatiin lopulta kukistettua Brittiläisen Kansainyhteisön tuella.[3][1]

Maantiede

muokkaa
 
Mount Kinabalu on Malesian korkein vuori.

Sabahia ympäröivät Etelä-Kiinan meri, Sulunmeri ja Celebesinmeri. Etelässä alue rajoittuu Sarawakiin ja Indonesiaan. Osavaltion pinta-alasta suuri osa on trooppista sademetsää. Metsäluonto on monin paikoin tuhoutunut laajoista hakkuista johtuen. Jäljellä on kuitenkin laajoja metsäalueita, jotka asuttavat uhanalaisia eläinlajeja, kuten borneonorankeja ja monia muita apinalajeja, sekä äärimmäisen uhanalaisia sumatransarvikuonoja.[1]

Osavaltion sisämaa on vuoristoista ja Banjaran Crocker -vuoristo jakaa osavaltion kahtia. Sabahissa sijaitsevassa Kinabalun kansallispuistossa sijaitsee Kaakkois-Aasian korkein vuori, 4 095 metriä korkea Kinabalu. Sabahissa sijaitsee myös Malesian ainoa toimiva tulivuori, Bombalai. Sen edellistä purkautimisajankohtaa ei tiedetä varmasti, mutta todennäköisesti edellinen purkaus on tapahtunut noin 27 000 vuotta sitten. [4][5] Osavaltion pisin joki on 560 km pitkä Kinabatangan.[6]

Väestö

muokkaa

Sabahin väestö on etniseltä taustaltaan monimuotoinen ja alueella asuu monia heimoja. Suurin väestöryhmä ovat kadazan-dusunit, joita on 25% Sabahin väestöstä. Bajauväestöä on 10% ja murutväestöä 5%, Brunein malaijeja 5%, muuta malaijiväestöä 20% ja kiinalaisia 9%.[1][7]

Politiikka

muokkaa

Naapuriosavaltio Sarawakin tavoin Sabah ei ole sulttaanikunta, kuten Malakan niemimaalla sijaitsevat Malesian osavaltiot, vaan alueen johdossa on kuvernööri, jonka maan kuningas nimittää virkaansa nelivuotiskaudeksi.[8]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d Lehtipuu, Markus: Malesia, Singapore, Bali. Helsinki: Suomalainen matkaopas, 2006. ISBN 952-9715-16-1
  2. Malaysia: Federal States, Territories, Major Cities & Conurbations Citypopulation.de. Viitattu 12.07.2010.
  3. a b Barwise, J. M. & White, N. J.: Matkaopas historiaan, Kaakkois-Aasia. Suomentanut Toppi, Anne. Kuopio: UNIpress, 2002. ISBN 951-579-212-6
  4. Bombalai Smithsonian Institution. Arkistoitu 26.8.2014. Viitattu 27.9.2014. (englanniksi)
  5. Bombalai volcano Volcano Live. Viitattu 27.9.2014. (englanniksi)
  6. Kinabatangan River Encyclopædia Britannica. Viitattu 27.9.2014. (englanniksi)
  7. Population and housing census statistics.gov.my. Arkistoitu 22.5.2014. Viitattu 27.9.2014. (englanniksi)
  8. Maailmalla Aasia, s. 106–107. Weilin + Göös, 2008. ISBN 978-951-0-33474-41