Náxos (kreik. Νάξος; myös Naksos) eli Chóra (Χώρα) on Kreikan kaupunki sekä samanniminen Náxoksen ja Pienten Kykladien kunnan kunnallisyksikkö (Δημοτική Ενότητα Νάξου, Dimotikí Enótita Náxou) ja entinen itsenäinen kunta. Se sijaitsee Náxoksen saarella, Náxoksen alueyksikössä Etelä-Egean saarten alueella. Koko kunnallisyksikön väkiluku on 12 726 ja varsinaisen Náxoksen kaupungin väkiluku 7 070 (vuonna 2011). Kaupunki on Náxoksen saaren pääkaupunki sekä Náxoksen ja Pienten Kykladien kunnan kuntakeskus.[1][2]

Náxos
Νάξος
Náxoksen linna (Kástro) ja kaupunkia.
Náxoksen linna (Kástro) ja kaupunkia.
Kunnallisyksikön sijainti
Kunnallisyksikön sijainti

Náxos

Koordinaatit: 37°06′08″N, 25°22′34″E

Valtio Kreikka
Hajautetun hallinnon alue Egea
Alue Etelä-Egean saaret
Alueyksikkö Náxos
Kunta Náxos ja Pienet Kykladit
Hallinto
 – Asutustyyppi kunnallisyksikkö,
entinen kunta,
kaupunki
 – Kallikrates-koodi 670201
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 429,785 km²
Väkiluku (2011) 12 726[1]
 – Kaupunki­yhdys­kunta 7 374
 – Kaupunki 7 070
Aikavyöhyke UTC+2
 – Kesäaika UTC+3











Náxoksen kaupunki sijaitsee Náxoksen saaren länsirannikolla luonnonsatamalahden ympärillä. Kaupunki on saaren pääsatama.[3] Kunnallisyksikkö käsittää alueen saaren länsiosasta. Náxoksen lentoasema sijaitsee noin neljä kilometriä kaupungista lounaaseen.

Historia

muokkaa

Antiikki

muokkaa
Pääartikkeli: Antiikin Naksos

Náxos, antiikin kontekstissa Naksos, oli saaren keskus jo antiikin aikana ja muodostui kaupunkivaltioksi (polis) 700-luvulla eaa. Se oli arkaaisella kaudella 600- ja 500-luvuilla eaa. koko Kykladien merkittävin ja voimakkain kaupunki. Tunnetuin antiikin aikainen jäänne kaupungissa ovat Apollonin temppelin rauniot, mukaan lukien tunnettu Portára (suuri portti), joka oli alun perin temppelin oviaukko. Rauniot sijaitsevat heti nykyisen kaupungin luoteispuolella. Temppeli rakennettiin vuonna 522 eaa.[3][4][5][6]

 
Náxoksen Apollonin temppelin portti (Portára).

Myöhempi historia

muokkaa

Náxos toimi neljännen ristiretken jälkeen vuonna 1207 syntyneen, venetsialaisten perustaman Naksoksen herttuakunnan pääpaikkana. Venetsialaiset rakennuttivat kaupunkiin Náxoksen linnan (Kástro), josta herttuakuntaa hallittiin 300 vuotta. Nykyisin linna muodostaa kaupungin vanhankaupungin ytimen ja siellä toimii muun muassa Náxoksen arkeologinen museo. Tuolta ajalta kaupungissa on myös katolinen katedraali Vapahtajan temppeliin­tuomisen katedraali sekä ranskalainen koulu. Kaupungin rakennuskanta on yhdistelmä perinteistä kykladista ja venetsialaista tyyliä.[3][6] Kaupungin nähtävyyksiin kuuluvat edellä mainittujen lisäksi myös kaupungin ortodoksinen katedraalikirkko Elävöittävän lähteen katedraali (Zoodóchou Pigí) sekä sen aukion alla sijaitseva Gróttan arkeologinen kohde ja museo.[7][8]

Náxos oli itsenäinen kunta vuoden 2010 loppuun saakka. Vuoden 2011 alussa se yhdistettiin Kallikrates-suunnitelmana tunnetun aluehallintouudistuksen myötä Náxoksen ja Pienten Kykladien kunnaksi yhdessä Donoúsan, Drymalían, Irakleián, Koufonísian ja Schoinoúsan kanssa, jolloin se muuttui uuden kunnan kunnallisyksiköksi.[9]

Kunnallisyksikön osat

muokkaa

Náxoksen kunnallisyksikkö muodostuu seuraavista kylä- ja kaupunkiyhdyskunnista ja asutuksista:[1]

Kylä- tai kaupunki­yhdys­kunta Kylä, kaupunki tai muu asutus Väkiluku (2011)
Ágios Arsénios Agía Ánna 176
Ágioi Pántes 103
Ágios Arsénios 717
Ágios Prokópios 96
Máragkas 73
Mastorákis 5
Stelída 157
Engarés Engarés 178
Galanádo Galanádo 455
Galíni Galíni 273
Glynádo Glynádo (Glinádo) 585
Kinídaros Akrotíri 47
Kinídaros 341
Mélanes Ágios Thalélaios 106
Kourounochóri 105
Mélanes 414
Mýloi 27
Náxos Agkídia 299
Moní Chrysostómou (luostari) 5
Náxos 7 070
Potamiá Áno Potamiá 127
Káto Potamiá 99
Mési Potamiá 59
Sagkrí Áno Sagkrí 210
Kanakári 49
Kastráki 158
Káto Sagkrí 27
Mikrí Vígla (Mikrí Vívla) 93
Panagía (saari) 0
Vívlos Pláka 18
Vívlos (Trípodes) 654
Yhteensä: 12 726

Lähteet

muokkaa
  1. a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 25.12.2013. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  2. Άρθρο 1: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 11.8.2010, nro Τεύχος Δεύτερο, Αρ. Φύλλου 1292. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio. (PDF) (kreikaksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. a b c Naxos Town greeka.com. Viitattu 26.11.2014.
  4. Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Naxos, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  5. Smith, William: ”Naxos”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  6. a b Naxos Town Matt Barrett's Travel Guides. Viitattu 26.11.2014.
  7. Archaeological Site of Grotta naxos.gr. Arkistoitu 5.9.2017. Viitattu 21.8.2017.
  8. On-site Archaeological Museum of Naxos My Naxos. Arkistoitu 6.9.2017. Viitattu 21.8.2017.
  9. Άρθρο 1: Σύσταση δήµων. NOMOΣ ΥΠ’ΑΡΙΘ. 3852: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 7.6.2010, nro Τεύχος Πρώτο, Αρ. Φύλλου 87. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio. (PDF) (kreikaksi)

Aiheesta muualla

muokkaa