Paroikiá

kaupunki Kreikassa

Paroikiá (kreik. Παροικιά; myös Parikiá) eli Páros (Πάρος) eli Chóra (Χώρα) on Kreikan kaupunki, joka sijaitsee Pároksen saarella. Se kuuluu hallinnollisesti Pároksen kuntaan, Pároksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Kaupungin väkiluku on 4 326 (vuonna 2011). Paroikiá on Pároksen saaren pääkaupunki ja Pároksen kunnan kuntakeskus.[1][2]

Paroikiá
Παροικιά
Paroikián kaupunki.
Paroikián kaupunki.

Paroikiá

Koordinaatit: 37°05′09″N, 25°08′57″E

Valtio Kreikka
Hajautetun hallinnon alue Egea
Alue Etelä-Egean saaret
Alueyksikkö Páros
Kunta Páros
Hallinto
 – Asutustyyppi kaupunki
 – Kallikrates-koodi 6801000101
Väkiluku (2011) 4 326[1]
Aikavyöhyke UTC+2
 – Kesäaika UTC+3











Paroikiá on Pároksen suurin asutus sekä kaupallinen ja kulttuurinen keskus ja pääsatama.[3]

Maantiede muokkaa

Paroikiá sijaitsee Pároksen saaren länsirannikolla luonnonsatamalahden rannalla. Paroikiá muodostaa myös laajemman Páros-nimisen kaupunkiyhdyskunnan (Δημοτική Κοινότητα Πάρου, Dimotikí Koinótita Párou), johon kuuluvat varsinaisen Paroikián kaupungin lisäksi kylät Ágios Charálampos, Chorioudáki, Élitas, Glysídia, Kakápetra, Kalámi, Kamáres, Kámpos, Koukoumavlés, Krotíri, Parásporos, Poúnta, Sarakíniko, Sotíres, Vouniá ja Voutákos, Moní Christoú Dásous -luostari sekä saari Ágios Spyrídonas. Koko yhdyskunnan väkiluku on 6 058.[1]

Historia muokkaa

 
Kástron raunioita ja uudelleenkäytettyjä antiikin aikaisia kiviä.
 
Panagía Ekatontapylianín kirkko.

Antiikki muokkaa

Pääartikkeli: Antiikin Paros

Paroikiá on rakennettu samalle paikalle kuin saaren antiikin aikaisen kaupunkivaltion eli poliksen keskus Paros, ja se on ollut asuttu viimeistään 1000-luvun eaa. alkupuolelta.[4] Sen asuttajat olivat kreikkalaisen perinteen mukaan alun perin arkadialaisia ja myöhemmin joonialaisia. Kaupunki vaurastui erityisesti saaren tunnetun marmorin viennillä, ja perusti omia siirtokuntia muun muassa Thasokseen ja Parioniin. 400-luvun eaa. alussa Paros oli Persian vallan alla ja myöhemmin Ateenan alaisuudessa.[5][6][7]

Antiikin Paroksen akropoliina eli linnavuorena toimi nykyisen kaupungin vanhankaupungin kukkula, jolla sijaitsee keskiajalla venetsialaisvallan aikana rakennettu linna (Kástro). Kukkulalla sekä eri puolilla kaupunkia ja sen ympäristöä on lukuisia antiikin aikaisia jäänteitä.[5][6][7]

Myöhempi historia muokkaa

Kaupunki säilyi olemassa myöhäisantiikista bysanttilaiselle keskiajalle, joskin huomattavasti antiikin aikaista pienempänä. Antiikin aikaiselle linnavuorelle rakennettiin 1200-luvulla venetsialainen linna, johon käytettiin myös antiikin aikaisten temppeleiden ja rakennusten osia.[6][3]

Nähtävyydet ja liikenne muokkaa

Kaupungin vanha rakennusranta on perinteisiä kykladisia valkoisia taloja. Nähtävyyksiin kuuluvat Kástron raunioiden lisäksi Delionin eli Deloksen jumalten (tärkeimpinä Apollon ja Artemis) pyhäkön sekä Pythionin ja Asklepieionin rauniot, bysanttilaisaikainen Panagía Ekatontapylianín kirkko museoineen sekä Kástron Pyhän Konstantinuksen kirkko (Ágios Konstantínos). Kaupungissa toimii myös Pároksen arkeologinen museo.[3]

Paroikián satamasta on yhteys Pireukseen sekä lähisaarille, kuten Náxokseen. Pároksen lentoasema sijaitsee noin 10 kilometriä kaupungista etelälounaaseen.

Lähteet muokkaa

  1. a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  2. Άρθρο 1: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 11.8.2010, nro Τεύχος Δεύτερο, Αρ. Φύλλου 1292. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio (PDF). (kreikaksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. a b c Parikia Greeka.com. Viitattu 15.10.2018.
  4. Cartwright, Mark: Paros ancient.eu. Viitattu 15.10.2018.
  5. a b Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”509 Paros”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  6. a b c Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”PAROS Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  7. a b Smith, William: ”Paros”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa