Achaea
Achaea (lat. Provincia Achaea, m.kreik. Ἐπαρχία Ἀχαΐας) oli Rooman valtakunnan provinssi, joka käsitti nykyisen Manner-Kreikan eteläosat sekä osan Kreikan saarista.[1][2]
Achaea Provincia Achaea |
|
---|---|
Rooman provinssi | |
Achaean provinssin alue vuonna 125. |
|
Valtio |
Rooman valtakunta Itä-Rooma |
Prefektuuri |
Italia, Illyricum et Africa Illyricum |
Diokeesi |
Moesia (n. 293–395) Macedonia (n. 395–) |
Nykyinen valtio/alue | Kreikka (mm. Peloponnesos, Keski-Kreikka ja Kykladit) |
Perustettu | 27 eaa. |
Hallinto | |
– hallinnon tyyppi | senaatin provinssi |
– hallinnollinen keskus | Korintti (Corinthus) |
Maantiede
muokkaaAchaean provinssi käsitti varsinaisen Kreikan ydinosat. Siihen kuuluivat paitsi provinssille nimensä antanut vanha Akhaian (lat. Achaea) maakunta myös koko Peloponnesoksen niemimaa sekä muu eteläinen Manner-Kreikka, mukaan lukien Attika, Aitolia ja Akarnania. Siihen kuului myös osa Kreikan saarista, kuten Kykladit, Euboia, Skyros, Kythera ja Zakynthos. Pohjoisessa Achaean provinssin rajanaapureita olivat alun perin Epiruksen ja Macedonian provinssit ja itäpuolella Asian provinssi. Eteläpuolella Kreeta kuului Creta et Cyrenen provinssiin.[2] Achaean provinssin hallinnollinen keskus oli Korintti (lat. Corinthus).[1]
Kaupunkeja
muokkaaAchaean provinssin roomalaisaikaisia kaupunkeja olivat muun muassa (suluissa latinankielinen nimi, mikäli eri):
- Aidepsos (Aedepsus)
- Aigeira (Aegeira)
- Aigina (Aegina)
- Aigion (Aegium)
- Amfissa (Amphissa)
- Argos (Argi)
- Ateena (Athenae)
- Delfoi (Delphi)
- Dyme (Dymae, Colonia Julia Dumaeorum)
- Elis
- Epidauros (Epidaurus)
- Epidauros Limera (Epidaurus Limera)
- Figaleia (Phigaleia)
- Fleius (Phlius)
- Gytheion (Gythium)
- Kainepolis (Caenepolis)
- Karystos (Carystus)
- Kenkhreai (Cenchreae)
- Khaironeia (Chaeronea)
- Khalkis (Chalcis)
- Korintti (Corinthus)
- Lebadeia
- Lekhaion (Lechaeum)
- Mantineia (Mantinea, Antigonia)
- Megara
- Messene
- Naksos (Naxus)
- Naupaktos (Naupactus)
- Paros (Parus)
- Patrai (Patrae, Colonia Aroe Augusta Patrensis)
- Sikyon (Sicyon)
- Sparta
- Tanagra
- Tegea
- Theba (Thebae)
- Thespiai (Thespiae)
Historia
muokkaa- Katso myös: Roomalainen Kreikka
Kreikka liitettiin Roomaan Akhaian sodan jälkeen vuonna 146 eaa. Roomalainen kenraali Lucius Mummius kukisti Akhaian liiton ja tuhosi Korintin kaupungin.[3] Teoistaan Mummius sai lisänimen ”Achaicus”. Alue liitettiin alun perin Macedonian provinssiin.[2]
Vuonna 88 eaa. Pontoksen kuningas Mithridates VI sai monet kreikkalaiset puolelleen sodassaan Roomaa vastaan. Sulla karkotti Mithridateen Kreikasta seuranneessa ensimmäisessä Mitridateen sodassa. Tämän jälkeen hän antoi ryöstää Ateenan vuonna 86 eaa.[2]
Achaean provinssi perustettiin vuonna 27 eaa. erottamalla se Macedonian provinssista.[2] Sen pääkaupungiksi tuli Julius Caesarin vuonna 44 eaa. uudelleen perustama ja jälleenrakennettu Korintti.[1] Augustuksen ajan provinssien jaossa Achaea luettiin senaatin provinsseihin. Provinssi oli tämän jälkeen olemassa koko Rooman myöhemmän historian ajan, ja näin myös muun muassa keisari Trajanuksen kauden lopussa vuonna 117 Rooman ollessa laajimmillaan.[1][2] Useat Kreikan kaupungit, erityisesti Ateena, saivat edelleen päättää sisäisistä asioistaan ikään kuin nimellisesti itsenäisinä kaupunkivaltioina.[4]
Diocletianuksen uudistuksesta noin vuonna 293 lähtien Achaean provinssi kuului Moesian diokeesiin. 300-luvulla se kuului välillä Italia, Illyricum et African prefektuuriin ja välillä Illyricumin prefektuuriin. Rooman valtakunnan jaon jälkeen vuodesta 395 provinssi oli osa Itä-Roomaa ja kuului nyt Illyricumin prefektuuriin ja Macedonian diokeesiin.
Tärkeimmät provinsseissa tapahtuneet muutokset alueella olivat:
Rooman valtakunta | Itä-Rooma | Nykyinen alue tai valtio | |||
---|---|---|---|---|---|
Tasavallan ja keisarikauden provinssit n. vuoteen 293 saakka |
Myöhäisroomalaiset provinssit | ||||
n. vuosina 293–395[sel 1] | vuodesta 395[sel 2] | ||||
Macedonia (Macedonia et Achaea) 146 eaa.–27 eaa. |
Macedonia 27 eaa.–67 |
Epirus | Epirus vetus | Epirus vetus | (Kreikka luoteinen) |
Macedonia | Epirus nova | Epirus nova | (Albania) | ||
Macedonia | Macedonia prima | (Kreikka pohjoinen, Pohjois-Makedonia) | |||
Macedonia secunda (Macedonia salutaris) | |||||
Thessalia | Thessalia | (Keski-Kreikka) | |||
Achaea | Achaea | Achaea | (Peloponnesos ja Attika) | ||
Selitykset:
|
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Akhaia, provincia”, Antiikin käsikirja, s. 21, 464–466. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
- ↑ a b c d e f Adkins, Lesley & Adkins, Roy A.: Handbook to Life in Ancient Rome, s. 4, 115, 119. (Updated Edition. Facts on File Library of World History) Infobase Publishing, 2004. ISBN 978-0-8160-5026-0.
- ↑ Lucius Mummius Encyclopaedia Britannica. Viitattu 23.7.2018.
- ↑ Kyriazis, Nicholas: Democracy and institutional change. European Research Studies, 2007, 10. vsk, nro 1–2, s. 66. Artikkelin verkkoversio.
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Achaea Wikimedia Commonsissa
- Achaea
- Aegyptus Herculia
- Aegyptus Jovia
- Aemilia et Liguria
- Africa proconsularis
- Alpes Cottiae
- Alpes maritimae
- Alpes Poeninae et Graiae
- Apulia et Calabria
- Aquitania prima
- Aquitania secunda
- Arabia
- Armenia minor
- Asia
- Baetica
- Belgica prima
- Belgica secunda
- Bithynia
- Britannia prima
- Britannia secunda
- Campania
- Cappadocia
- Caria
- Carthaginensis
- Cilicia
- Corsica
- Creta
- Cyprus
- Dacia mediterranea
- Dacia ripensis
- Dalmatia
- Dardania
- Diospontus
- Epirus nova
- Epirus vetus
- Europa
- Flaminia et Picenum
- Flavia Caesariensis
- Galatia
- Gallaecia
- Germania prima
- Germania secunda
- Haemimontus
- Hellespontus
- Insulae
- Insulae Baleares
- Isauria
- Libya inferior
- Libya superior
- Lucania et Bruttii
- Lugdunensis prima
- Lugdunensis secunda
- Lusitania
- Lycia et Pamphylia
- Lydia
- Macedonia
- Mauretania Caesariensis
- Mauretania Sitifensis
- Mauretania Tingitana
- Maxima Caesariensis
- Mesopotamia
- Moesia prima
- Moesia secunda
- Narbonensis prima
- Narbonensis secunda
- Noricum mediterraneum
- Noricum ripense
- Numidia Cirtensis
- Numidia militiana
- Novempopulana
- Osroene
- Pannonia prima
- Pannonia secunda
- Paphlagonia
- Phrygia prima
- Phrygia secunda
- Pisidia
- Pontus Polemoniacus
- Praevalitana
- Raetia prima
- Raetia secunda
- Rhodope
- Samnium
- Sardinia
- Savia
- Scythia
- Sequania
- Sicilia
- Syria Coele
- Syria Palaestina
- Syria Phoenice
- Tarraconensis
- Thebais
- Thessalia
- Thracia
- Tripolitania
- Tuscia et Umbria
- Valeria Byzacena
- Valeria
- Venetia et Histria
- Viennensis
- Achaea
- Aegyptus
- Aemilia
- Africa proconsularis
- Alpes Cottiae
- Alpes maritimae
- Alpes Poeninae et Graiae
- Apulia et Calabria
- Aquitanica prima
- Aquitanica secunda
- Arabia
- Arcadia
- Armenia prima
- Armenia secunda
- Asia
- Augustamnica
- Baetica
- Belgica prima
- Belgica secunda
- Bithynia
- Britannia prima
- Britannia secunda
- Byzacena
- Campania
- Cappadocia prima
- Cappadocia secunda
- Caria
- Carthaginensis
- Cilicia prima
- Cilicia secunda
- Corsica
- Creta
- Cyprus
- Dacia mediterranea
- Dacia ripensis
- Dalmatia
- Dardania
- Epirus nova
- Epirus vetus
- Euphratensis
- Europa
- Flaminia et Picenum annonarium
- Flavia Caesariensis
- Galatia
- Galatia salutaris
- Haemimontus
- Helenopontus
- Hellespontus
- Honorias
- Insulae
- Gallaecia
- Germania prima
- Germania secunda
- Insulae Baleares
- Isauria
- Libya inferior
- Libya superior
- Liguria
- Lucania et Bruttii
- Lugdunensis prima
- Lugdunensis secunda
- Lugdunensis tertia
- Lusitania
- Lycaonia
- Lycia
- Lydia
- Macedonia prima
- Macedonia secunda
- Mauretania Caesariensis
- Mauretania Sitifensis
- Mauretania Tingitana
- Maxima Caesariensis
- Maxima Sequanorum
- Mesopotamia
- Moesia prima
- Moesia secunda
- Narbonensis prima
- Narbonensis secunda
- Noricum mediterraneum
- Noricum ripense
- Novempopulana
- Numidia
- Osroene
- Palaestina prima
- Palaestina secunda
- Palaestina salutaris
- Pamphylia
- Pannonia prima
- Pannonia secunda
- Paphlagonia
- Phoenice prima
- Phoenice secunda
- Phrygia Pacatiana
- Phrygia salutaris
- Picenum suburbicarium
- Pisidia
- Pontus Polemoniacus
- Praevalitana
- Raetia prima
- Raetia secunda
- Rhodope
- Samnium
- Sardinia
- Savia
- Scythia
- Senonia
- Sicilia
- Syria prima
- Syria secunda
- Tarraconensis
- Thebais
- Thessalia
- Thracia
- Tripolitania
- Tuscia et Umbria
- Valentia
- Valeria (Italia)
- Valeria (Pannonia)
- Venetia et Histria
- Viennensis