Lusitania
Lusitania (lat. Provincia Lusitania) tai Hispania Lusitana (lat. Provincia Hispania Lusitana) oli Rooman valtakunnan provinssi, joka sijaitsi Hispaniassa ja käsitti suunnilleen nykyisen Portugalin.[1][2][3]
Lusitania Provincia Lusitania |
|
---|---|
Rooman provinssi | |
Lusitanian provinssin alue vuonna 125. |
|
Valtio |
Rooman valtakunta Länsi-Rooman valtakunta |
Prefektuuri | Gallia (300-luku–) |
Diokeesi | Hispania (n. 293–) |
Nykyinen valtio/alue | Portugali, Espanja |
Perustettu | 27/25 eaa. |
Hallinto | |
– hallinnon tyyppi | keisarin provinssi |
– hallinnollinen keskus | Augusta Emerita |
Maantiede
muokkaaLusitanian provinssi käsitti Hispanian eli Iberian (Pyreneiden) niemimaan läntisimmän osan. Alun perin siihen kuului Douro-joen eteläpuolinen alue. Douron pohjoispuolta roomalaiset nimittivät Gallaeciaksi.[4] Provinssin alue vastasi enimmäkseen nykyisen Portugalin aluetta. Jotkut osat siitä olivat nykyisen Espanjan puolella. Provinssin pohjois- ja itäpuolella sijaitsi Hispania Tarraconensiksen provinssi ja kaakkoispuolella Hispania Baetican provinssi.[2] Provinssin hallinnollinen keskus oli Augusta Emerita, nykyinen Espanjan kaupunki Mérida.[4]
Kaupunkeja
muokkaaLusitanian roomalaisaikaisia kaupunkeja olivat muun muassa:
- Aeminium
- Arandis
- Aritium Praetorium
- Augusta Emerita
- Augustobriga
- Balsa
- Caetobrix
- Capara
- Castra Caecilia
- Cecilionicum
- Conembrica
- Ebora
- Equabona
- Langobriga
- Medobriga
- Metellinum
- Mirobriga
- Myrtilis
- Norba Caesariana
- Ocelum
- Olisipo
- Ossonoba
- Pax Julia
- Praesidium
- Salacia
- Salmantica
- Scallabis
- Talabriga
- Tubucci
Historia
muokkaaLusitanian alue oli aiemmin osa Hispania ulteriorin provinssia, joka jaettiin vuonna 27/25 eaa. kahdeksi provinssiksi, jotka olivat Lusitania ja Hispania Baetica. Provinssi nimettiin luultavasti alueen alkuperäisten asukkaiden, lusitaanien mukaan. Heidän alkuperänsä on epäselvä, mutta he saattaisivat olla kelttien ja ibereiden jälkeläisiä.
Augustuksen ajan provinssien jaossa Baetica luettiin keisarin provinsseihin. Provinssi säilyi olemassa Rooman valtakunnan loppuun saakka, ja näin se oli olemassa esimerkiksi keisari Trajanuksen kauden lopussa vuonna 117 Rooman ollessa laajimmillaan.[1][3]
Vuodesta 293 provinssi kuului Hispanian diokeesiin.[2] 300-luvulla se tuli osaksi Gallian prefektuuria.[3] Rooman valtakunnan jaon jälkeen vuodesta 395 provinssi oli osa Länsi-Roomaa ja kuului edelleen samoihin prefektuuriin ja diokeesiin.
Tärkeimmät provinsseissa tapahtuneet muutokset alueella olivat:
Rooman valtakunta | Länsi-Rooma | Nykyinen alue tai valtio | |||
---|---|---|---|---|---|
Tasavallan ja keisarikauden provinssit n. vuoteen 293 saakka |
Myöhäisroomalaiset provinssit | ||||
n. vuosina 293–395[sel 1] | n. vuodesta 395[sel 2] | ||||
Hispania ulterior 197–27 eaa. |
Hispania Baetica | Baetica | Baetica | (Andalusia) | |
Hispania Lusitania | Lusitania | Lusitania | (Portugali) | ||
Hispania citerior 197–27 eaa. |
Hispania Tarraconensis | Tarraconensis | Tarraconensis | (Espanja pohjoinen) | |
Insulae Baleares | (Baleaarit) | ||||
Carthaginensis | Carthaginensis | (Espanja kaakkoinen) | |||
Gallaecia | Gallaecia | (Galicia) | |||
Selitykset:
|
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Provincia”, Antiikin käsikirja, s. 464–466. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
- ↑ a b c Adkins, Lesley & Adkins, Roy A.: Handbook to Life in Ancient Rome, s. 113–117, 124. (Updated Edition. Facts on File Library of World History) Infobase Publishing, 2004. ISBN 978-0-8160-5026-0
- ↑ a b c Peck, Harry Thurston: Harper's dictionary of classical literature and antiquities. Harper & brothers: New York, 1896. Teoksen verkkoversio. Teoksen verkkoversio (Perseus)
- ↑ a b Otavan suuri ensyklopedia, 7. osa (Optiikka-Revontulet), s. 5332, art. Portugali. Otava, 1979. ISBN 951-1-02232-6
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lusitania Wikimedia Commonsissa
- Achaea
- Aegyptus Herculia
- Aegyptus Jovia
- Aemilia et Liguria
- Africa proconsularis
- Alpes Cottiae
- Alpes maritimae
- Alpes Poeninae et Graiae
- Apulia et Calabria
- Aquitania prima
- Aquitania secunda
- Arabia
- Armenia minor
- Asia
- Baetica
- Belgica prima
- Belgica secunda
- Bithynia
- Britannia prima
- Britannia secunda
- Campania
- Cappadocia
- Caria
- Carthaginensis
- Cilicia
- Corsica
- Creta
- Cyprus
- Dacia mediterranea
- Dacia ripensis
- Dalmatia
- Dardania
- Diospontus
- Epirus nova
- Epirus vetus
- Europa
- Flaminia et Picenum
- Flavia Caesariensis
- Galatia
- Gallaecia
- Germania prima
- Germania secunda
- Haemimontus
- Hellespontus
- Insulae
- Insulae Baleares
- Isauria
- Libya inferior
- Libya superior
- Lucania et Bruttii
- Lugdunensis prima
- Lugdunensis secunda
- Lusitania
- Lycia et Pamphylia
- Lydia
- Macedonia
- Mauretania Caesariensis
- Mauretania Sitifensis
- Mauretania Tingitana
- Maxima Caesariensis
- Mesopotamia
- Moesia prima
- Moesia secunda
- Narbonensis prima
- Narbonensis secunda
- Noricum mediterraneum
- Noricum ripense
- Numidia Cirtensis
- Numidia militiana
- Novempopulana
- Osroene
- Pannonia prima
- Pannonia secunda
- Paphlagonia
- Phrygia prima
- Phrygia secunda
- Pisidia
- Pontus Polemoniacus
- Praevalitana
- Raetia prima
- Raetia secunda
- Rhodope
- Samnium
- Sardinia
- Savia
- Scythia
- Sequania
- Sicilia
- Syria Coele
- Syria Palaestina
- Syria Phoenice
- Tarraconensis
- Thebais
- Thessalia
- Thracia
- Tripolitania
- Tuscia et Umbria
- Valeria Byzacena
- Valeria
- Venetia et Histria
- Viennensis
- Achaea
- Aegyptus
- Aemilia
- Africa proconsularis
- Alpes Cottiae
- Alpes maritimae
- Alpes Poeninae et Graiae
- Apulia et Calabria
- Aquitanica prima
- Aquitanica secunda
- Arabia
- Arcadia
- Armenia prima
- Armenia secunda
- Asia
- Augustamnica
- Baetica
- Belgica prima
- Belgica secunda
- Bithynia
- Britannia prima
- Britannia secunda
- Byzacena
- Campania
- Cappadocia prima
- Cappadocia secunda
- Caria
- Carthaginensis
- Cilicia prima
- Cilicia secunda
- Corsica
- Creta
- Cyprus
- Dacia mediterranea
- Dacia ripensis
- Dalmatia
- Dardania
- Epirus nova
- Epirus vetus
- Euphratensis
- Europa
- Flaminia et Picenum annonarium
- Flavia Caesariensis
- Galatia
- Galatia salutaris
- Haemimontus
- Helenopontus
- Hellespontus
- Honorias
- Insulae
- Gallaecia
- Germania prima
- Germania secunda
- Insulae Baleares
- Isauria
- Libya inferior
- Libya superior
- Liguria
- Lucania et Bruttii
- Lugdunensis prima
- Lugdunensis secunda
- Lugdunensis tertia
- Lusitania
- Lycaonia
- Lycia
- Lydia
- Macedonia prima
- Macedonia secunda
- Mauretania Caesariensis
- Mauretania Sitifensis
- Mauretania Tingitana
- Maxima Caesariensis
- Maxima Sequanorum
- Mesopotamia
- Moesia prima
- Moesia secunda
- Narbonensis prima
- Narbonensis secunda
- Noricum mediterraneum
- Noricum ripense
- Novempopulana
- Numidia
- Osroene
- Palaestina prima
- Palaestina secunda
- Palaestina salutaris
- Pamphylia
- Pannonia prima
- Pannonia secunda
- Paphlagonia
- Phoenice prima
- Phoenice secunda
- Phrygia Pacatiana
- Phrygia salutaris
- Picenum suburbicarium
- Pisidia
- Pontus Polemoniacus
- Praevalitana
- Raetia prima
- Raetia secunda
- Rhodope
- Samnium
- Sardinia
- Savia
- Scythia
- Senonia
- Sicilia
- Syria prima
- Syria secunda
- Tarraconensis
- Thebais
- Thessalia
- Thracia
- Tripolitania
- Tuscia et Umbria
- Valentia
- Valeria (Italia)
- Valeria (Pannonia)
- Venetia et Histria
- Viennensis