Liguria (provinssi)
Liguria (lat. Provincia Liguria) oli myöhäisen Rooman valtakunnan provinssi, joka käsitti suunnilleen nykyiset Piemonten ja Lombardian.[1][2][3]
Liguria Provincia Liguria |
|
---|---|
Rooman provinssi | |
Valtio |
Rooman valtakunta Länsi-Rooman valtakunta |
Prefektuuri | Italia et Africa |
Diokeesi | Italia annonaria |
Nykyinen valtio/alue | Italia (Piemonte ja Lombardia) |
Perustettu | n. 395 |
Hallinto | |
– hallinnollinen keskus | Mediolanum |
Maantiede
muokkaaLigurian provinssi sijaitsi Italian luoteisosan sisämaassa ja käsitti suuren osan läntistä Gallia cisalpinaa. Provinssin itäpuolella sijaitsi Venetia et Histria, kaakkoispuolella Aemilia, eteläpuolella Alpes Cottiae, länsipuolella Alpes Poeninae et Graiae ja pohjoispuolella Maxima Sequanorum ja Raetia prima. Provinssin hallinnollinen keskus oli Mediolanum.[1][3]
Provinssin nimi aiheuttaa helposti sekaannusta. Sitä ei tule sekoittaa vanhaan Liguriaan eli Augustuksen Italian alueisiin kuuluneeseen Liguriaan (Regio IX), josta suurin osa oli Ligurian provinssin olemassaolon aikaan osa Alpes Cottiaen provinssia, eikä nykyisen Italian valtion Ligurian alueeseen, joka käsittää vain Alpes Cottiaehen kuuluneen alueen eteläosan, kapean alueen rannikolla.[1][3] Sen sijaan Ligurian provinssin alue vastasi Augustuksen alueista ennemmin Transpadanaa, ja nykyisen Italian alueista Piemontea ja Lombardiaa.[3]
Kaupunkeja
muokkaaLigurian kaupunkeja olivat muun muassa:
- Hasta eli Asta
- Mediolanum
- Novaria
- Pollentia
Historia
muokkaaLigurian alue oli aiemmin osa Aemilia et Ligurian provinssia. Ligurian provinssi perustettiin keisari Theodosius I:n aikaa seuranneen, vuonna 395 tapahtuneen Rooman valtakunnan jaon aikoihin, kun Aemilia et Ligurian provinssi jaettiin kahdeksi provinssiksi, jotka olivat Liguria ja Aemilia. Varmuudella jako on ollut olemassa viimeistään Notitia dignitatumin aikoihin 400-luvun alussa.[1] Ligurian provinssi oli osa Länsi-Roomaa ja kuului Italia et African prefektuuriin ja Italia annonarian diokeesiin. Provinssia hallitsi consularis.[1]
Tärkeimmät provinsseissa tapahtuneet muutokset alueella olivat:
Rooman valtakunta | Länsi-Rooma | Nykyinen alue | ||||
---|---|---|---|---|---|---|
Tasavallan ja keisarikauden provinssit ja Italian alueet n. vuoteen 293 saakka |
Myöhäisroomalaiset provinssit | |||||
n. vuosina 293–395[sel 1] | vuodesta 395[sel 2] | |||||
Alpes Cottiae 64/65– |
Alpes Cottiae | Alpes Cottiae | (Alpi Cozie) | |||
Gallia cisalpina 82–42 eaa. |
Italia alueet[sel 3] (7 eaa.–) |
Liguria (Regio IX) | (Liguria) | |||
Venetia et Histria (Regio X) | Venetia et Histria | Venetia et Histria | (Veneto, Friuli ja Istria) | |||
Aemilia (Regio VIII) | Aemilia et Liguria[sel 4] | Aemilia | (Lombardia ja Emilia läntinen) | |||
Transpadana (Regio XI) | Liguria[sel 5] | (Piemonte ja Lombardia) | ||||
Picenum (Regio V) | Flaminia et Picenum | Flaminia et Picenum annonarium | (Romagna ja Umbrian rannikko) | |||
Picenum suburbicarium | (Marche Esino-joelta Saline-joelle) | |||||
Valeria | (Latium koillinen) | |||||
Umbria (Regio VI) | Tuscia et Umbria | Tuscia et Umbria | (Umbria) | |||
Etruria (Regio VII) | (Toscana) | |||||
Latium et Campania (Regio I) | Campania | Campania | (Campania ja Latium) | |||
Samnium (Regio IV) | Samnium | Samnium | (Abruzzo ja Molise) | |||
Apulia et Calabria (Regio II) | Apulia et Calabria | Apulia et Calabria | (Puglia) | |||
Lucania et Bruttii (Regio III) | Lucania et Bruttii | Lucania et Bruttii | (Calabria ja Basilicata) | |||
Selitykset:
|
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e Nicholson, Oliver: ”Liguria”, The Oxford Dictionary of Late Antiquity, s. 912. Oxford University Press, 2018. ISBN 9780192562463
- ↑ Peck, Harry Thurston: Harper's dictionary of classical literature and antiquities. Harper & brothers: New York, 1896. Teoksen verkkoversio. Teoksen verkkoversio (Perseus)
- ↑ a b c d Koeppen, Adolphus Louis: The World in the Middle Ages an Historical Geography, s. 41. D. Apopleton, 1856. Teoksen verkkoversio.
- Achaea
- Aegyptus
- Aemilia
- Africa proconsularis
- Alpes Cottiae
- Alpes maritimae
- Alpes Poeninae et Graiae
- Apulia et Calabria
- Aquitanica prima
- Aquitanica secunda
- Arabia
- Arcadia
- Armenia prima
- Armenia secunda
- Asia
- Augustamnica
- Baetica
- Belgica prima
- Belgica secunda
- Bithynia
- Britannia prima
- Britannia secunda
- Byzacena
- Campania
- Cappadocia prima
- Cappadocia secunda
- Caria
- Carthaginensis
- Cilicia prima
- Cilicia secunda
- Corsica
- Creta
- Cyprus
- Dacia mediterranea
- Dacia ripensis
- Dalmatia
- Dardania
- Epirus nova
- Epirus vetus
- Euphratensis
- Europa
- Flaminia et Picenum annonarium
- Flavia Caesariensis
- Galatia
- Galatia salutaris
- Haemimontus
- Helenopontus
- Hellespontus
- Honorias
- Insulae
- Gallaecia
- Germania prima
- Germania secunda
- Insulae Baleares
- Isauria
- Libya inferior
- Libya superior
- Liguria
- Lucania et Bruttii
- Lugdunensis prima
- Lugdunensis secunda
- Lugdunensis tertia
- Lusitania
- Lycaonia
- Lycia
- Lydia
- Macedonia prima
- Macedonia secunda
- Mauretania Caesariensis
- Mauretania Sitifensis
- Mauretania Tingitana
- Maxima Caesariensis
- Maxima Sequanorum
- Mesopotamia
- Moesia prima
- Moesia secunda
- Narbonensis prima
- Narbonensis secunda
- Noricum mediterraneum
- Noricum ripense
- Novempopulana
- Numidia
- Osroene
- Palaestina prima
- Palaestina secunda
- Palaestina salutaris
- Pamphylia
- Pannonia prima
- Pannonia secunda
- Paphlagonia
- Phoenice prima
- Phoenice secunda
- Phrygia Pacatiana
- Phrygia salutaris
- Picenum suburbicarium
- Pisidia
- Pontus Polemoniacus
- Praevalitana
- Raetia prima
- Raetia secunda
- Rhodope
- Samnium
- Sardinia
- Savia
- Scythia
- Senonia
- Sicilia
- Syria prima
- Syria secunda
- Tarraconensis
- Thebais
- Thessalia
- Thracia
- Tripolitania
- Tuscia et Umbria
- Valentia
- Valeria (Italia)
- Valeria (Pannonia)
- Venetia et Histria
- Viennensis