Mesopotamia (provinssi)
Mesopotamia (lat. Provincia Mesopotamia) oli Rooman valtakunnan provinssi, joka sijaitsi Mesopotamiassa nykyisten Irakin, Syyrian ja Turkin alueilla.[1][2][3]
Mesopotamia Provincia Mesopotamia |
|
---|---|
Rooman provinssi | |
Mesopotamian provinssin alue vuonna 117. |
|
Valtio |
Rooman valtakunta Itä-Rooma |
Prefektuuri | Oriens (300-luku–) |
Diokeesi | Oriens (n. 293–) |
Nykyinen valtio/alue | Irak, Syyria, Turkki |
Perustettu | 115, uudelleen n. 197 |
Lakkautettu | 119 väliaikaisesti |
Hallinto | |
– hallinnollinen keskus | Nisibis |
Maantiede
muokkaaMesopotamian provinssi käsitti alun perin historiallisen Mesopotamian alueen, nimensä (”Jokien välissä”) mukaisesti alueen Eufrat- ja Tigris-jokien välissä. Siihen kuului nykyisen Irakin pohjoisosa, nykyisen Syyrian itäosa Eufratista itään sekä Turkin kaakkoisosa.[2] Provinssin länsipuolella sijaitsi Syrian provinssi, pohjoispuolella Armenia ja lyhyen aikaa Armenian provinssi ja länsipuolella samoin lyhyen aikaa Assyrian provinssi. Myöhemmässä vaiheessa provinssiin kuului vain Eufratin ja Tigriksen yläjuoksujen välinen alue.[2] Provinssin hallinnollinen keskus oli Nisibis.
Kaupunkeja
muokkaaMesopotamian roomalaisaikaisia kaupunkeja olivat muun muassa:
Historia
muokkaaMesopotamian provinssi perustettiin keisari Trajanuksen aikana vuonna 115 ja oli olemassa alun perin vain Hadrianuksen aikaan vuoteen 119 saakka, kuitenkin juuri Trajanuksen kauden lopussa vuonna 117 Rooman ollessa laajimmillaan. Provinssi perustettiin uudelleen pienempänä Septimius Severuksen aikana vuonna 197.[2]
Rooma menetti alueen Persialle 200-luvulla, mutta sai sen takaisin. Tämän jälkeen se toimi puskurivyöhykkeenä itään päin. Osan ajasta sitä hallitsivat vasallikuninkaat.[2] Noin vuodesta 293 lähtien provinssi kuului Oriensin diokeesiin. 300-luvulta lähtien se oli osa Oriensin prefektuuria. Rooman valtakunnan jaon jälkeen vuodesta 395 provinssi oli osa Itä-Roomaa ja kuului edelleen samoihin prefektuuriin ja diokeesiin.
Näin tärkeimmät provinsseissa tapahtuneet muutokset alueella olivat:
Rooman valtakunta | Itä-Rooma | Nykyinen alue tai valtio | ||||
---|---|---|---|---|---|---|
Tasavallan ja keisarikauden provinssit n. vuoteen 293 saakka |
Myöhäisroomalaiset provinssit | |||||
n. vuosina 293–395[sel 1] | n. vuodesta 395[sel 2] | |||||
Mesopotamia 115–119 |
Mesopotamia 197– |
Mesopotamia | Mesopotamia | (Irak pohjoinen) | ||
Osroene 195– |
Osroene | Osroene | (Syyria Eufrat-joesta itään) | |||
Assyria 116–118 |
(Irak koillinen) | |||||
Selitykset:
|
Lähteet
muokkaa- ↑ Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Provincia”, Antiikin käsikirja, s. 464–466. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
- ↑ a b c d e Adkins, Lesley & Adkins, Roy A.: Handbook to Life in Ancient Rome, s. 115, 117, 128. (Updated Edition. Facts on File Library of World History) Infobase Publishing, 2004. ISBN 978-0-8160-5026-0
- ↑ Peck, Harry Thurston: Harper's dictionary of classical literature and antiquities. Harper & brothers: New York, 1896. Teoksen verkkoversio. Teoksen verkkoversio (Perseus)
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mesopotamia Wikimedia Commonsissa
- Achaea
- Aegyptus Herculia
- Aegyptus Jovia
- Aemilia et Liguria
- Africa proconsularis
- Alpes Cottiae
- Alpes maritimae
- Alpes Poeninae et Graiae
- Apulia et Calabria
- Aquitania prima
- Aquitania secunda
- Arabia
- Armenia minor
- Asia
- Baetica
- Belgica prima
- Belgica secunda
- Bithynia
- Britannia prima
- Britannia secunda
- Campania
- Cappadocia
- Caria
- Carthaginensis
- Cilicia
- Corsica
- Creta
- Cyprus
- Dacia mediterranea
- Dacia ripensis
- Dalmatia
- Dardania
- Diospontus
- Epirus nova
- Epirus vetus
- Europa
- Flaminia et Picenum
- Flavia Caesariensis
- Galatia
- Gallaecia
- Germania prima
- Germania secunda
- Haemimontus
- Hellespontus
- Insulae
- Insulae Baleares
- Isauria
- Libya inferior
- Libya superior
- Lucania et Bruttii
- Lugdunensis prima
- Lugdunensis secunda
- Lusitania
- Lycia et Pamphylia
- Lydia
- Macedonia
- Mauretania Caesariensis
- Mauretania Sitifensis
- Mauretania Tingitana
- Maxima Caesariensis
- Mesopotamia
- Moesia prima
- Moesia secunda
- Narbonensis prima
- Narbonensis secunda
- Noricum mediterraneum
- Noricum ripense
- Numidia Cirtensis
- Numidia militiana
- Novempopulana
- Osroene
- Pannonia prima
- Pannonia secunda
- Paphlagonia
- Phrygia prima
- Phrygia secunda
- Pisidia
- Pontus Polemoniacus
- Praevalitana
- Raetia prima
- Raetia secunda
- Rhodope
- Samnium
- Sardinia
- Savia
- Scythia
- Sequania
- Sicilia
- Syria Coele
- Syria Palaestina
- Syria Phoenice
- Tarraconensis
- Thebais
- Thessalia
- Thracia
- Tripolitania
- Tuscia et Umbria
- Valeria Byzacena
- Valeria
- Venetia et Histria
- Viennensis
- Achaea
- Aegyptus
- Aemilia
- Africa proconsularis
- Alpes Cottiae
- Alpes maritimae
- Alpes Poeninae et Graiae
- Apulia et Calabria
- Aquitanica prima
- Aquitanica secunda
- Arabia
- Arcadia
- Armenia prima
- Armenia secunda
- Asia
- Augustamnica
- Baetica
- Belgica prima
- Belgica secunda
- Bithynia
- Britannia prima
- Britannia secunda
- Byzacena
- Campania
- Cappadocia prima
- Cappadocia secunda
- Caria
- Carthaginensis
- Cilicia prima
- Cilicia secunda
- Corsica
- Creta
- Cyprus
- Dacia mediterranea
- Dacia ripensis
- Dalmatia
- Dardania
- Epirus nova
- Epirus vetus
- Euphratensis
- Europa
- Flaminia et Picenum annonarium
- Flavia Caesariensis
- Galatia
- Galatia salutaris
- Haemimontus
- Helenopontus
- Hellespontus
- Honorias
- Insulae
- Gallaecia
- Germania prima
- Germania secunda
- Insulae Baleares
- Isauria
- Libya inferior
- Libya superior
- Liguria
- Lucania et Bruttii
- Lugdunensis prima
- Lugdunensis secunda
- Lugdunensis tertia
- Lusitania
- Lycaonia
- Lycia
- Lydia
- Macedonia prima
- Macedonia secunda
- Mauretania Caesariensis
- Mauretania Sitifensis
- Mauretania Tingitana
- Maxima Caesariensis
- Maxima Sequanorum
- Mesopotamia
- Moesia prima
- Moesia secunda
- Narbonensis prima
- Narbonensis secunda
- Noricum mediterraneum
- Noricum ripense
- Novempopulana
- Numidia
- Osroene
- Palaestina prima
- Palaestina secunda
- Palaestina salutaris
- Pamphylia
- Pannonia prima
- Pannonia secunda
- Paphlagonia
- Phoenice prima
- Phoenice secunda
- Phrygia Pacatiana
- Phrygia salutaris
- Picenum suburbicarium
- Pisidia
- Pontus Polemoniacus
- Praevalitana
- Raetia prima
- Raetia secunda
- Rhodope
- Samnium
- Sardinia
- Savia
- Scythia
- Senonia
- Sicilia
- Syria prima
- Syria secunda
- Tarraconensis
- Thebais
- Thessalia
- Thracia
- Tripolitania
- Tuscia et Umbria
- Valentia
- Valeria (Italia)
- Valeria (Pannonia)
- Venetia et Histria
- Viennensis