Gallia Lugdunensis

Rooman keisarikunnan provinssi, jonka maa-alue kuuluu nykyään Ranskalle

Gallia Lugdunensis (lat. Provincia Gallia Lugdunensis) oli Rooman valtakunnan provinssi, joka sijaitsi Galliassa ja käsitti suuren osan nykyistä Keski- ja Länsi-Ranskaa.[1][2][3]

Gallia Lugdunensis
Provincia Gallia Lugdunensis
Rooman provinssi
Gallia Lugdunensiksen provinssin alue vuonna 125.
Gallia Lugdunensiksen provinssin alue vuonna 125.
Valtio Rooman valtakunta
Nykyinen valtio/alue Ranska
Perustettu 16 eaa.
Lakkautettu n. 293
Hallinto
 – hallinnon tyyppi keisarin provinssi
 – hallinnollinen keskus Lugdunum

Maantiede

muokkaa
 
Gallian provinssit, Gallia Lugdunensis reunustettu vihreällä.

Gallia Lugdunensiksen provinssi käsitti suunnilleen nykyisen Ranskan Burgundin, Normandian, Bretagnen, Pariisin seudun ja Orléansin. Provinssin rajat seurasivat tärkeitä jokia: Loire, Saone ja Seine. Provinssin koillispuolella sijaitsi Gallia Belgican provinssi, kaakkoispuolella Gallia Narbonensis ja eteläpuolella Gallia Aquitania.[2] Luoteisrannikko oli Englannin kanaalin (lat. Oceanus Britannicus) rantaa ja lounaisrannikko Biskajanlahden (lat. Mare Cantabricum) rantaa.

Provinssin hallinnollinen keskus oli Lugdunum (nyk. Lyons). Sen lisäksi tärkeitä kaupunkeja olivat muun muassa Alesia, Augustodunum (nyk. Autun) ja Lutetia (nyk. Pariisi).[4]

Kaupunkeja

muokkaa

Gallia Lugdunensiksen roomalaisaikaisia kaupunkeja olivat muun muassa:

Historia

muokkaa

Keisari Augustus huomasi, että monista kansoista koostuvan Gallian hallinto oli hankalaa, joten hän jakoi alueen Gallia comatan provinssin vuonna 16 eaa. kolmeen osaan. Gallia Lugdunensis oli näistä osista parhaiten integroitunut osaksi Roomaa.[2][4] Provinssien jaossa se luettiin keisarin provinsseihin. Provinssi oli olemassa muun muassa keisari Trajanuksen kauden lopussa vuonna 117 Rooman ollessa laajimmillaan.[1]

Lugdunensis oli osa kelttien asuttamaa aluetta, jota kreikkalaiset olivat kutsuneet Keltikaksi (lat. Gallia Celtica). Celtican eteläiset osa Loiresta etelään kuuluivat Gallia Aquitaniaan. Kelttien kieli säilyi provinssin metsäalueilla 400-luvulle asti, ja joissain osissa Bretagnea nykyaikaan. Lugdunensiksen kulttuuri oli kuitenkin varsin kaupungistunutta. Eri heimojen hallitsemista kylistä tuli eräänlaisia kuntia, ja näiden pikkukaupunkien keskustoihin nousi hienoja julkisia rakennuksia.[5]

Provinssi lakkautettiin keisari Diocletianuksen noin vuonna 293 tekemän uudistuksen aikoihin ja jaettiin kolmeksi provinssiksi, jotka olivat Lugdunensis prima, Lugdunensis secunda ja Sequana.

Näin tärkeimmät provinsseissa tapahtuneet muutokset alueella olivat:

Rooman valtakunta Länsi-Rooma Nykyinen
alue tai valtio
Tasavallan ja keisarikauden provinssit
n. vuoteen 293 saakka
Myöhäisroomalaiset provinssit
n. vuosina 293–395[sel 1] n. vuodesta 395[sel 2]
Gallia comata
(Tres Galliae)
5016 eaa.
Gallia Belgica
16 eaa.
Germania superior
n. 83
Germania prima Germania prima (Alsace ja Rheinland-Pfalz)
Sequania Maxima Sequanorum (Sveitsi läntinen ja keskinen)
Germania inferior
n. 83
Germania secunda Germania secunda (Maas-joen alue)
Gallia Belgica Belgica prima Belgica prima (Mosel-joen alue)
Belgica secunda Belgica secunda (Belgia ja Pohjois-Ranska)
Gallia Lugdunensis
16 eaa.
Lugdunensis prima Lugdunensis prima (Burgundi)
Lugdunensis secunda Lugdunensis secunda (Normandia)
Lugdunensis tertia (Bretagne)
Senonia (Lugdunensis quarta) (Pariisi ja Orléans)
Gallia Aquitania
16 eaa.
Aquitania prima Aquitanica prima (Auvergne)
Aquitania secunda Aquitanica secunda (Poitou-Charentes)
Novempopulana Novempopulana (Gascogne)
Gallia transalpina
12122 eaa.
Gallia Narbonensis
22 eaa.
Narbonensis prima Narbonensis prima (Languedoc)
Narbonensis secunda Narbonensis secunda (Var, Vaucluse ja Drôme)
Viennensis Viennensis (Rhône-joen alue)
Selitykset:
  1. Provinssit Diocletianuksen noin vuonna 293 tekemän uudistuksen jälkeen.
  2. Provinssit Theodosius I:n ajan jälkeen vuonna 395, kun imperiumi jaettiin Länsi- ja Itä-Roomaan.

Lähteet

muokkaa
  1. a b Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Provincia”, Antiikin käsikirja, s. 464–466. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
  2. a b c Adkins, Lesley & Adkins, Roy A.: Handbook to Life in Ancient Rome, s. 114–117, 122. (Updated Edition. Facts on File Library of World History) Infobase Publishing, 2004. ISBN 978-0-8160-5026-0
  3. Peck, Harry Thurston: Harper's dictionary of classical literature and antiquities. Harper & brothers: New York, 1896. Teoksen verkkoversio. Teoksen verkkoversio (Perseus)
  4. a b Bunson, Matthew: Encyclopedia of the Roman Empire, s. 228. Infobase Publishing, 2014. ISBN 9781438110271 Teoksen verkkoversio (viitattu 26.7.2018).
  5. Lugdunensis Encyclopaedia Britannica. Viitattu 26.7.2018.

Aiheesta muualla

muokkaa