Cilicia (provinssi)
Cilicia (lat. Provincia Cilicia) oli Rooman valtakunnan provinssi, joka sijaitsi Vähän-Aasian kaakkoisosassa nykyisen Turkin alueella.[1][2][3]
Cilicia Provincia Cilicia |
|
---|---|
Rooman provinssi | |
Cilician provinssin alue vuonna 125. |
|
Valtio | Rooman valtakunta |
Prefektuuri | Oriens (300-luku) |
Diokeesi | Oriens (n. 293–395) |
Nykyinen valtio/alue | Turkki |
Perustettu | 72 eaa. |
Hallinto | |
– hallinnon tyyppi | keisarin provinssi |
– hallinnollinen keskus | Tarsos (Tarsus) |
Maantiede
muokkaaCilician provinssi sijaitsi Vähän-Aasian ja samalla nykyisen Turkin kaakkoisosassa Välimeren rannikolla. Se vastasi monin osin sille nimensä antanutta Kilikian maakuntaa. Provinssin länsipuolella sijaitsi alun perin Lycia et Pamphylian provinssi, pohjoispuolella Galatian ja Cappadocian provinssit, ja kaakkoispuolella Syrian provinssi. Meressä alueen edustalla sijaitsi Kyproksen (lat. Cyprus) saari, joka muodosti välillä Cypruksen provinssin.[2]
Alueella oli vanhoja kreikkalaiskaupunkeja, hellenistisellä kaudella kreikkalaistuneita kaupunkeja sekä hellenistisellä ja roomalaisella kaudella perustettuja kaupunkeja. Provinssin hallinnollinen keskus oli Tarsos (Tarsus).
Kaupunkeja
muokkaaCilician roomalaisaikaisia kaupunkeja olivat muun muassa (suluissa latinankielinen nimi, mikäli eri):
- Adana
- Afrodisias (Aphrodisias)
- Anazarbos (Anazarbus)
- Anemurion (Anemurium)
- Ankhiale (Anchiale)
- Antiokheia (Antiochia ad Cragum)
- Antiokheia (Antiochia ad Pyramum)
- Antiokheia (Antiochia ad Taurum)
- Augusta
- Berenike (Berenice)
- Claudiopolis
- Eirenopolis (Irenopolis)
- Elaiussa Sebaste (Elaeusa)
- Epifaneia (Epiphania)
- Filadelfeia (Philadelphia)
- Flavias
- Germanikopolis (Germanicopolis)
- Hierapolis
- Iotape (Jotape)
- Issos (Issus)
- Katara (Catara)
- Kelenderis (Celenderis)
- Kharadros (Charadrus)
- Korakesion (Coracesium)
- Korykos (Corycus)
- Kyinda (Cyinda)
- Laerte
- Lamos (Lamus)
- Mallos (Mallus)
- Mopsuestia (Mopsuhestia)
- Mopsukrene (Mopsucrene)
- Myus
- Nagidos (Nagidus)
- Nefetion (Nephetium)
- Olba
- Platanistos (Platanistus)
- Praetorium
- Pylai (Pylae Ciliciae)
- Sebaste
- Seleukeia (Seleucia)
- Selinus eli Trajanopolis
- Soloi (Soli) eli Pompeiopolis
- Tarsos (Tarsus)
- Tetrapyrgia
Historia
muokkaaOsa Kilikiasta oli Rooman hallussa jo vuodesta 102 eaa. lähtien osana Rooman yritystä kitkeä merirosvous alueelta. Cilician provinssi perustettiin alun perin vuonna 72 eaa. Pompeius kukisti merirosvot lopulta vuonna 67 eaa.[2] Vuosina 58–22 eaa. provinssin tilalla oli Cilicia et Cypruksen provinssi, joka käsitti myös Kyproksen saaren. Vuodesta 22 eaa. lähtien Cilicia ja Cyprus erotettiin omiksi provinsseiksi. Augustuksen ajan provinssien jaossa Cilicia luettiin keisarin provinsseihin.[2]
Cilician provinssin rajoja muutettiin muutoinkin usein ensimmäisellä vuosisadalla eaa. ja jaa. Keisari Vespasianus uudelleenorganisoi provinssin vuonna 72.[2] Provinssi oli olemassa muun muassa keisari Trajanuksen kauden lopussa vuonna 117 Rooman ollessa laajimmillaan.[1] Noin vuonna 293 provinssista erotettiin Isaurian provinssi. Noin vuosina 293–395 jäljelle jäänyt, aiempaa pienempi Cilician provinssi kuului Oriensin diokeesiin.[2] 300-luvulla se oli osa Oriensin prefektuuria.
Provinssi lakkautettiin keisari Theodosius I:n aikaa seuranneen, vuonna 395 tapahtuneen Rooman valtakunnan jaon aikoihin, ja jaettiin kahdeksi provinssiksi, jotka olivat Cilicia Prima ja Cilicia Secunda.
Näin tärkeimmät provinsseissa tapahtuneet muutokset alueella olivat:
Rooman valtakunta | Itä-Rooma | Nykyinen alue tai valtio | |||
---|---|---|---|---|---|
Tasavallan ja keisarikauden provinssit n. vuoteen 293 saakka |
Myöhäisroomalaiset provinssit | ||||
n. vuosina 293–395[sel 1] | vuodesta 395[sel 2] | ||||
Cilicia (Cilicia aspera ja Cilicia campestris) 72 eaa.– (vallattu 102 eaa.) |
Cilicia et Cyprus 58–22 eaa. |
Cilicia | Cilicia | Cilicia prima | (Turkki kaakkoinen) |
Cilicia secunda | |||||
Isauria | |||||
Cyprus | (Kypros) | ||||
Selitykset:
|
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Provincia”, Antiikin käsikirja, s. 464–466. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
- ↑ a b c d e f Adkins, Lesley & Adkins, Roy A.: Handbook to Life in Ancient Rome, s. 114–117. (Updated Edition. Facts on File Library of World History) Infobase Publishing, 2004. ISBN 978-0-8160-5026-0.
- ↑ Peck, Harry Thurston: Harper's dictionary of classical literature and antiquities. Harper & brothers: New York, 1896. Teoksen verkkoversio. Teoksen verkkoversio (Perseus)
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Cilicia Wikimedia Commonsissa
- Achaea
- Aegyptus Herculia
- Aegyptus Jovia
- Aemilia et Liguria
- Africa proconsularis
- Alpes Cottiae
- Alpes maritimae
- Alpes Poeninae et Graiae
- Apulia et Calabria
- Aquitania prima
- Aquitania secunda
- Arabia
- Armenia minor
- Asia
- Baetica
- Belgica prima
- Belgica secunda
- Bithynia
- Britannia prima
- Britannia secunda
- Campania
- Cappadocia
- Caria
- Carthaginensis
- Cilicia
- Corsica
- Creta
- Cyprus
- Dacia mediterranea
- Dacia ripensis
- Dalmatia
- Dardania
- Diospontus
- Epirus nova
- Epirus vetus
- Europa
- Flaminia et Picenum
- Flavia Caesariensis
- Galatia
- Gallaecia
- Germania prima
- Germania secunda
- Haemimontus
- Hellespontus
- Insulae
- Insulae Baleares
- Isauria
- Libya inferior
- Libya superior
- Lucania et Bruttii
- Lugdunensis prima
- Lugdunensis secunda
- Lusitania
- Lycia et Pamphylia
- Lydia
- Macedonia
- Mauretania Caesariensis
- Mauretania Sitifensis
- Mauretania Tingitana
- Maxima Caesariensis
- Mesopotamia
- Moesia prima
- Moesia secunda
- Narbonensis prima
- Narbonensis secunda
- Noricum mediterraneum
- Noricum ripense
- Numidia Cirtensis
- Numidia militiana
- Novempopulana
- Osroene
- Pannonia prima
- Pannonia secunda
- Paphlagonia
- Phrygia prima
- Phrygia secunda
- Pisidia
- Pontus Polemoniacus
- Praevalitana
- Raetia prima
- Raetia secunda
- Rhodope
- Samnium
- Sardinia
- Savia
- Scythia
- Sequania
- Sicilia
- Syria Coele
- Syria Palaestina
- Syria Phoenice
- Tarraconensis
- Thebais
- Thessalia
- Thracia
- Tripolitania
- Tuscia et Umbria
- Valeria Byzacena
- Valeria
- Venetia et Histria
- Viennensis