Alpes Poeninae et Graiae
Alpes Poeninae et Graiae (lat. Provincia Alpes Poeninae et Graiae), myös Alpes Atrectianae et Poeninae (lat. Provincia Alpes Atrectianae et Poeninae), oli Rooman valtakunnan provinssi, joka sijaitsi Galliassa Alpeilla nykyisten Kaakkois-Ranskan ja Sveitsin rajalla.[1][2][3]
Alpes Poeninae et Graiae Provincia Alpes Poeninae et Graiae |
|
---|---|
Rooman provinssi | |
Alpes Poeninae et Graiaen provinssin alue vuonna 125. |
|
Valtio |
Rooman valtakunta Länsi-Rooman valtakunta |
Prefektuuri | Gallia (300-luku–) |
Diokeesi | Gallia (n. 293–) |
Nykyinen valtio/alue | Ranska (Savoie) ja Sveitsi (Valais) |
Perustettu | ajoittain 1. vuosisadalla ja/tai 100-luvulla, pysyvästi n. 293 |
Hallinto | |
– hallinnollinen keskus | Axima / Augusta Praetoria Salassorum |
Maantiede
muokkaaAlpes Poeninae et Graiaen provinssi oli yksi kolmesta pienestä provinssista, jotka sijaitsivat Alpeilla nykyisten Ranskan, Italian ja Sveitsin rajallaseudulla (muut olivat Alpes Cottiae ja Alpes maritimae). Se yhdisti kaksi aluetta, jotka olivat provinssin pohjoisosan käsittänyt Alpes Poeninae ja eteläosan käsittänyt Alpes Graiae. Provinssi sijaitsi näille osille nimensä antaneilla Penniinisillä ja Grajisilla Alpeilla nykyisin Mont Blancina tunnetun vuoren ympäristössä.[4]
Provinssin pohjoispuolella sijaitsi Gallia Belgican provinssi, koillispuolella Raetian provinssi, kaakkoispuolella Italia ja Transpadanan (Regio XI) alue, eteläpuolella Alpes Cottiaen provinssi ja länsipuolella Gallia Narbonensiksen provinssi.[2]
Provinssin hallinnollinen keskus oli Axima eli Forum Claudii Ceutronum[5] ja myöhemmässä vaiheessa Augusta Praetoria Salassorum.[6]
Kaupunkeja
muokkaaAlpes Poeninae et Graiaen kaupunkeja olivat muun muassa:
- Acaunum
- Axima eli Forum Claudii Ceutronum (nyk. Aime)
- Darantasia (nyk. Moûtiers)
- Octodurus eli Forum Clausii Valliensium
- Sedunum
- Tarnaiae
Myöhemmässä vaiheessa provinssiin kuuluivat myös:
Huomautukset:
- ↑ Alun perin osa Transpadanaa.
Historia
muokkaaAlpes Poeninae et Graiae perustettiin alun perin kahtena erillisenä provinssina, jotka olivat Alpes Poeninae ja Alpes Graiae.[8] Niitä hallittiin kuitenkin usein historian kuluessa yhtenä provinssina nimellä Alpes Poeninae et Graiae.[2][9]
Alpes Poeninae et Graiaen provinssi oli olemassa muun muassa keisari Trajanuksen kauden lopussa vuonna 117 Rooman ollessa laajimmillaan.[1] Pysyvästi se oli olemassa Dioclatianuksen uudistuksesta vuonna 293 lähtien, jonka jälkeen se kuului Gallian diokeesiin.[3] 300-luvulta lähtien provinssi oli osa Gallian prefektuuria.[3] Rooman valtakunnan jaon jälkeen vuodesta 395 provinssi oli osa Länsi-Roomaa ja kuului edelleen samoihin prefektuuriin ja diokeesiin.
Provinsseissa tapahtuneet muutokset alueella olivat:
Rooman valtakunta | Länsi-Rooma | Nykyinen alue tai valtio | |||
---|---|---|---|---|---|
Tasavallan ja keisarikauden provinssit n. vuoteen 293 saakka |
Myöhäisroomalaiset provinssit | ||||
n. vuosina 293–395[sel 1] | n. vuodesta 395[sel 2] | ||||
Alpes Poeninae vuodesta 47 jaa. (?) (vallattu 15 eaa. (?), n. 47 jaa. asti osa Raetiaa) |
Alpes Poeninae | Alpes Poeninae et Graiae | Alpes Poeninae et Graiae | (Valais ja Savoie) | |
Alpes Graiae vuodesta 47 jaa. (?) (vallattu 15 eaa. (?), n. 47 jaa. asti osa Raetiaa) |
Alpes Graiae (myös Alpes Atrectionae 100-luvun lopulla) | ||||
Selitykset:
|
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Provincia”, Antiikin käsikirja, s. 464–466. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
- ↑ a b c Adkins, Lesley & Adkins, Roy A.: Handbook to Life in Ancient Rome, s. 115–117. (Updated Edition. Facts on File Library of World History) Infobase Publishing, 2004. ISBN 978-0-8160-5026-0
- ↑ a b c Peck, Harry Thurston: Harper's dictionary of classical literature and antiquities. Harper & brothers: New York, 1896. Teoksen verkkoversio. Teoksen verkkoversio (Perseus)
- ↑ Leveau, Philippe: The Roman Alps ResearchGate. Viitattu 1.3.2021.
- ↑ Talbert, Richard J. A.: Atlas of Classical History, s. 137. Routledge, 2002. ISBN 9781134966530 Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b Nicholson, Oliver: The Oxford Dictionary of Late Antiquity, s. 55. Oxford University Press, 2018. ISBN 9780192562463
- ↑ Augusta Praetoria (Aosta) Trismegistos. Viitattu 10.2.2023.
- ↑ Pellegrino, Frida: The Urbanisation of the North-Western Provinces of the Roman Empire: A Juridical and Functional Approach to Town Life in Roman Gaul, Germania Inferior and Britain, s. 62–63. (Archaeopress Roman Archaeology) Archaeopress Publishing Ltd, 2020. ISBN 9781789697759 Teoksen verkkoversio.
- ↑ Strachan, Christian C.: Roman Provinces under the Empire – 27BC to 284AD Nobilitas – Roman Republican and Imperial Senatorial Families. Viitattu 1.3.2021.
- Achaea
- Aegyptus Herculia
- Aegyptus Jovia
- Aemilia et Liguria
- Africa proconsularis
- Alpes Cottiae
- Alpes maritimae
- Alpes Poeninae et Graiae
- Apulia et Calabria
- Aquitania prima
- Aquitania secunda
- Arabia
- Armenia minor
- Asia
- Baetica
- Belgica prima
- Belgica secunda
- Bithynia
- Britannia prima
- Britannia secunda
- Campania
- Cappadocia
- Caria
- Carthaginensis
- Cilicia
- Corsica
- Creta
- Cyprus
- Dacia mediterranea
- Dacia ripensis
- Dalmatia
- Dardania
- Diospontus
- Epirus nova
- Epirus vetus
- Europa
- Flaminia et Picenum
- Flavia Caesariensis
- Galatia
- Gallaecia
- Germania prima
- Germania secunda
- Haemimontus
- Hellespontus
- Insulae
- Insulae Baleares
- Isauria
- Libya inferior
- Libya superior
- Lucania et Bruttii
- Lugdunensis prima
- Lugdunensis secunda
- Lusitania
- Lycia et Pamphylia
- Lydia
- Macedonia
- Mauretania Caesariensis
- Mauretania Sitifensis
- Mauretania Tingitana
- Maxima Caesariensis
- Mesopotamia
- Moesia prima
- Moesia secunda
- Narbonensis prima
- Narbonensis secunda
- Noricum mediterraneum
- Noricum ripense
- Numidia Cirtensis
- Numidia militiana
- Novempopulana
- Osroene
- Pannonia prima
- Pannonia secunda
- Paphlagonia
- Phrygia prima
- Phrygia secunda
- Pisidia
- Pontus Polemoniacus
- Praevalitana
- Raetia prima
- Raetia secunda
- Rhodope
- Samnium
- Sardinia
- Savia
- Scythia
- Sequania
- Sicilia
- Syria Coele
- Syria Palaestina
- Syria Phoenice
- Tarraconensis
- Thebais
- Thessalia
- Thracia
- Tripolitania
- Tuscia et Umbria
- Valeria Byzacena
- Valeria
- Venetia et Histria
- Viennensis
- Achaea
- Aegyptus
- Aemilia
- Africa proconsularis
- Alpes Cottiae
- Alpes maritimae
- Alpes Poeninae et Graiae
- Apulia et Calabria
- Aquitanica prima
- Aquitanica secunda
- Arabia
- Arcadia
- Armenia prima
- Armenia secunda
- Asia
- Augustamnica
- Baetica
- Belgica prima
- Belgica secunda
- Bithynia
- Britannia prima
- Britannia secunda
- Byzacena
- Campania
- Cappadocia prima
- Cappadocia secunda
- Caria
- Carthaginensis
- Cilicia prima
- Cilicia secunda
- Corsica
- Creta
- Cyprus
- Dacia mediterranea
- Dacia ripensis
- Dalmatia
- Dardania
- Epirus nova
- Epirus vetus
- Euphratensis
- Europa
- Flaminia et Picenum annonarium
- Flavia Caesariensis
- Galatia
- Galatia salutaris
- Haemimontus
- Helenopontus
- Hellespontus
- Honorias
- Insulae
- Gallaecia
- Germania prima
- Germania secunda
- Insulae Baleares
- Isauria
- Libya inferior
- Libya superior
- Liguria
- Lucania et Bruttii
- Lugdunensis prima
- Lugdunensis secunda
- Lugdunensis tertia
- Lusitania
- Lycaonia
- Lycia
- Lydia
- Macedonia prima
- Macedonia secunda
- Mauretania Caesariensis
- Mauretania Sitifensis
- Mauretania Tingitana
- Maxima Caesariensis
- Maxima Sequanorum
- Mesopotamia
- Moesia prima
- Moesia secunda
- Narbonensis prima
- Narbonensis secunda
- Noricum mediterraneum
- Noricum ripense
- Novempopulana
- Numidia
- Osroene
- Palaestina prima
- Palaestina secunda
- Palaestina salutaris
- Pamphylia
- Pannonia prima
- Pannonia secunda
- Paphlagonia
- Phoenice prima
- Phoenice secunda
- Phrygia Pacatiana
- Phrygia salutaris
- Picenum suburbicarium
- Pisidia
- Pontus Polemoniacus
- Praevalitana
- Raetia prima
- Raetia secunda
- Rhodope
- Samnium
- Sardinia
- Savia
- Scythia
- Senonia
- Sicilia
- Syria prima
- Syria secunda
- Tarraconensis
- Thebais
- Thessalia
- Thracia
- Tripolitania
- Tuscia et Umbria
- Valentia
- Valeria (Italia)
- Valeria (Pannonia)
- Venetia et Histria
- Viennensis