Gallia
Gallia oli gallialaisten, kelttien muinaisen pääheimon, kotimaa. Gallia vastasi nykyistä Ranskaa, Belgiaa, Luxemburgia, osia Alankomaista ja Reinin länsipuolista Saksaa, suurta osaa Sveitsiä ja Pohjois-Italiaa Adigeen asti.
Roomalaiset jakoivat Gallian kahteen osaan: Gallia Cisalpina (Alppien tämänpuoleinen Gallia) ja Gallia Transalpina (Alppien tuonpuoleinen Gallia). Roomalaiset valloittivat Gallia Cisalpinan noin 222 eaa. ja Gallia Transalpinan lopullisesti Caesarin johdolla 50-luvulla eaa.[1]
Keisari Augustus huomasi, että näin monista kansoista koostuvan alueen hallinto oli hankalaa, ja hän erotti siitä vuonna 22 eaa. Gallia Narbonensis-nimisen osan senaatin haltuun, ja jakoi loput kolmeen osaan: Gallia Aquitania etelässa, Gallia Belgica pohjoisessa ja Gallia Lugdunensis niiden välissä.[2]
300- ja 400-luvuilla useat germaaniset kansat tunkeutuivat Galliaan, joka sittemmin kokonaisuudessaan tuli kuulumaan frankkien valtakuntaan.
Katso myösMuokkaa
LähteetMuokkaa
- ↑ Anna Maria Liberati, Fabio Bourbon: ”Valtakunnan kulmakivet Gallia ja Germania”, Historialliset kulttuurit, s. 213. Suomentanut Tuija Vertainen. Weilin+Göös, 2004. ISBN 978-951-0-32991-7.
- ↑ Matthew Bunson: Encyclopedia of the Roman Empire, s. 228. Infobase Publishing, 2014. ISBN 9781438110271. Teoksen verkkoversio (viitattu 26.7.2018).