Gallia

historiallinen alue Länsi-Euroopassa
Tämä artikkeli käsittelee aluetta. Muista merkityksistä, katso täsmennyssivu.

Gallia oli gallialaisten, kelttien muinaisen pääheimon, kotimaa. Gallia vastasi nykyistä Ranskaa, Belgiaa, Luxemburgia, osia Alankomaista ja Reinin länsipuolista Saksaa, suurta osaa Sveitsiä ja Pohjois-Italiaa Adigeen asti.

Gallia noin vuonna 58 eaa.

Historia

muokkaa

Roomalaiset jakoivat Gallian kahteen osaan, jotka olivat Gallia cisalpina (Alppien tämänpuoleinen Gallia) ja Gallia transalpina (Alppien tuonpuoleinen Gallia). Roomalaiset valloittivat Gallia cisalpinan noin vuonna 222 eaa. ja Gallia transalpinan lopullisesti Julius Caesarin johdolla 50-luvulla eaa.[1]

Keisari Augustus huomasi, että näin monista kansoista koostuvan alueen hallinto oli hankala. Hän erotti siitä vuonna 22 eaa. Gallia Narbonensiksen provinssin senaatin haltuun, ja jakoi loput kolmeen osaan, jotka olivat Gallia Aquitania etelässä, Gallia Belgica pohjoisessa ja Gallia Lugdunensis niiden välissä.[2] Myöhäisroomalaisella kaudella alue jaettiin useaan provinssiin, jotka kuuluivat Gallian diokeesiin ja Gallian prefektuuriin.[3][4]

300- ja 400-luvuilla useat germaaniset kansat tunkeutuivat Galliaan, joka sittemmin kokonaisuudessaan tuli kuulumaan frankkien valtakuntaan.

Provinssijako

muokkaa

Gallian provinsseissa tapahtui ajan kuluessa seuraavat muutokset:[3][4]

Gallia transalpina

muokkaa
Rooman valtakunta Länsi-Rooma Nykyinen
alue tai valtio
Tasavallan ja keisarikauden provinssit
n. vuoteen 293 saakka
Myöhäisroomalaiset provinssit
n. vuosina 293–395[sel 1] n. vuodesta 395[sel 2]
Gallia comata
(Tres Galliae)
5016 eaa.
Gallia Belgica
16 eaa.
Germania superior
n. 83
Germania prima Germania prima (Alsace ja Rheinland-Pfalz)
Sequania Maxima Sequanorum (Sveitsi läntinen ja keskinen)
Germania inferior
n. 83
Germania secunda Germania secunda (Maas-joen alue)
Gallia Belgica Belgica prima Belgica prima (Mosel-joen alue)
Belgica secunda Belgica secunda (Belgia ja Pohjois-Ranska)
Gallia Lugdunensis
16 eaa.
Lugdunensis prima Lugdunensis prima (Burgundi)
Lugdunensis secunda Lugdunensis secunda (Normandia)
Lugdunensis tertia (Bretagne)
Senonia (Lugdunensis quarta) (Pariisi ja Orléans)
Gallia Aquitania
16 eaa.
Aquitania prima Aquitanica prima (Auvergne)
Aquitania secunda Aquitanica secunda (Poitou-Charentes)
Novempopulana Novempopulana (Gascogne)
Gallia transalpina
12122 eaa.
Gallia Narbonensis
22 eaa.
Narbonensis prima Narbonensis prima (Languedoc)
Narbonensis secunda Narbonensis secunda (Var, Vaucluse ja Drôme)
Viennensis Viennensis (Rhône-joen alue)
Selitykset:
  1. Provinssit Diocletianuksen noin vuonna 293 tekemän uudistuksen jälkeen.
  2. Provinssit Theodosius I:n ajan jälkeen vuonna 395, kun imperiumi jaettiin Länsi- ja Itä-Roomaan.

Gallia cisalpina

muokkaa
Rooman valtakunta Länsi-Rooma Nykyinen
alue tai valtio
Tasavallan ja keisarikauden provinssit
n. vuoteen 293 saakka
Myöhäisroomalaiset provinssit
n. vuosina 293–395[sel 1] n. vuodesta 395[sel 2]
Alpes Cottiae
64/65
(vallattu 15 eaa.)
Alpes Cottiae Alpes Cottiae (Alpi Cozie)
Gallia cisalpina
8242 eaa.
(vallattu eri vaiheissa 177 eaa. alkaen)
Liguria[sel 3]
(Regio IX)
(Liguria)
Venetia et Histria[sel 3]
(Regio X)
Venetia et Histria Venetia et Histria (Veneto, Friuli ja Istria)
Aemilia[sel 3]
(Regio VIII)
Aemilia et Liguria Aemilia (Lombardia ja Emilia läntinen)
Transpadana[sel 3]
(Regio XI)
Liguria (Piemonte ja Lombardia)
Selitykset:
  1. Provinssit Diocletianuksen noin vuonna 293 tekemän uudistuksen jälkeen.
  2. Provinssit Theodosius I:n ajan jälkeen vuonna 395, kun imperiumi jaettiin Länsi- ja Itä-Roomaan.
  3. a b c d Augustuksen aikana perustetut Italian yksitoista aluetta eivät olleet provinsseja eivät kuuluneet mihinkään provinssiin.

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Liberati, Anna Maria & Bourbon, Fabio: ”Valtakunnan kulmakivet Gallia ja Germania”, Historialliset kulttuurit, s. 213. Suomentanut Tuija Vertainen. Weilin+Göös, 2004. ISBN 978-951-0-32991-7.
  2. Bunson, Matthew: Encyclopedia of the Roman Empire, s. 228. Infobase Publishing, 2014. ISBN 9781438110271. Teoksen verkkoversio (viitattu 26.7.2018).
  3. a b Adkins, Lesley & Adkins, Roy A.: Handbook to Life in Ancient Rome, s. 113–117. (Updated Edition. Facts on File Library of World History) Infobase Publishing, 2004. ISBN 978-0-8160-5026-0.
  4. a b Peck, Harry Thurston: Harper's dictionary of classical literature and antiquities. Harper & brothers: New York, 1896. Teoksen verkkoversio. Teoksen verkkoversio (Perseus)

Aiheesta muualla

muokkaa