Thracia (provinssi)
Thracia (lat. Provincia Thracia; m.kreik. Ἐπαρχία Θρᾳκῶν, Eparkhia Thrākōn) oli Rooman valtakunnan provinssi, joka sijaitsi Traakiassa nykyisten Turkin, Bulgarian ja Kreikan alueilla.[1][2][3]
Thracia Provincia Thracia |
|
---|---|
Rooman provinssi | |
Thracian provinssin alue vuonna 125. |
|
Valtio |
Rooman valtakunta Itä-Rooman valtakunta |
Prefektuuri | Oriens (300-luku–) |
Diokeesi | Thracia (n. 293–) |
Nykyinen valtio/alue | Turkki, Bulgaria, Kreikka |
Perustettu | 46 jaa. |
Hallinto | |
– hallinnon tyyppi | keisarin provinssi |
– hallinnollinen keskus | Filippopolis |
Maantiede
muokkaaThracian provinssi käsitti alun perin alueen, jota rajasivat pohjoisessa Haimos-vuoret (lat. Haemus Mons, nyk. Balkanvuoret), idässä Mustameri, etelässä Egeanmeri ja lännessä Nestos-joki (lat. Nestus).[4] Se käsitti myös Traakian Khersonesoksen (nyk. Gallipolin niemimaa). Provinssiin kuuluivat nykyinen Itä-Traakia eli Turkin Euroopan puoleinen osa, Länsi-Traakia eli Kreikan koillisosa, sekä Bulgarian etelä- ja kaakkoisosa.
Thracian pohjoispuolella sijaitsi Moesia inferiorin provinssi, länsipuolella Moesia superiorin provinssi, lounaispuolella Macedonian provinssi, ja kaakkoispuolella Vähän-Aasian puolella Asian ja Bithynia et Pontuksen provinssit.[2]
Myöhäisroomalaisessa vaiheessa provinssiin kuului vain nykyisen Bulgarian eteläosa. Ainakin tuossa vaiheessa provinssin hallinnollinen keskus oli Filippopolis.[5]
Kaupunkeja
muokkaaThracian roomalaisaikaisia kaupunkeja olivat muun muassa (suluissa latinankielinen nimi, mikäli eri):
- Abdera
- Ainos (Aenus)
- Apollonia (Apollonia Pontica)
- Aqua Calidae
- Ankhialos (Anchialus)
- Arsos (Arsus)
- Augusta Trajana
- Aulaeitikhos (Aulaeitichus)
- Bagaraca
- Bergulae
- Beroia (Beroea)
- Besapara
- Bizye
- Burdipta
- Byzantion (Byzantium)
- Cabyle
- Delkos (Delcus)
- Develtum
- Diokletianopolis (Diocletianopolis)
- Filippopolis (Philippopolis, Trimontium)
- Finopolis (Phinopolis)
- Hadrianopolis eli Oresteia (Orestia)
- Kabyle (Cabyle)
- Kallipolis (Callipolis)
- Kypsela (Cypsela)
- Lissai (Lissae)
- Lysimakheia (Lysimachia)
- Maroneia (Maronia)
- Mesembria
- Neapolis
- Nikopolis (Nicopolis)
- Plotinopolis
- Perinthos (Perinthus)
- Porsulae
- Regio
- Rhaidestos (Rhaedestus) eli Bisanthe
- Sadame
- Salmydessos (Salmydessus)
- Selymbria
- Serdika (Serdica) eli Ulpia
- Sestos (Sestus)
- Subradice
- Tarpodizus
- Traianopolis (Trajanopolis)
- Tyle
- Tzurulum
- Urisium
Historia
muokkaaThracian provinssi perustettiin vuonna 46 jaa. Provinssien jaossa siitä tehtiin keisarin provinssi.[2] Provinssi oli olemassa muun muassa keisari Trajanuksen kauden lopussa vuonna 117 Rooman ollessa laajimmillaan.[1]
Noin vuonna 293 provinssista erotettiin kolme provinssia, jotka olivat Europa, Haemimontus ja Rhodope. Näin jäljelle jääneen Thracian provinssin alue oli tämän jälkeen aiempaa pienempi. Se kuului noin vuodesta 293 lähtien Thracian diokeesiin. 300-luvulta lähtien se oli osa Oriensin prefektuuria. Rooman valtakunnan jaon jälkeen provinssi oli osa Itä-Roomaa ja kuului edelleen samoihin prefektuuriin ja diokeesiin.
Näin tärkeimmät provinsseissa tapahtuneet muutokset alueella olivat:
Rooman valtakunta | Itä-Rooma | Nykyinen alue tai valtio | |||
---|---|---|---|---|---|
Tasavallan ja keisarikauden provinssit n. vuoteen 293 saakka |
Myöhäisroomalaiset provinssit | ||||
n. vuosina 293–395[sel 1] | n. vuodesta 395[sel 2] | ||||
Thracia vuodesta 44/46 jaa. |
Europa | Europa | (Turkin Euroopan puoleinen osa) | ||
Thracia | Thracia | (Bulgaria eteläinen) | |||
Haemimontus | Haemimontus | (Bulgaria kaakkoinen) | |||
Rhodope | Rhodope | (Kreikka pohjoinen) | |||
Selitykset:
|
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Provincia”, Antiikin käsikirja, s. 464–466. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
- ↑ a b c Adkins, Lesley & Adkins, Roy A.: Handbook to Life in Ancient Rome, s. 115–117, 129. (Updated Edition. Facts on File Library of World History) Infobase Publishing, 2004. ISBN 978-0-8160-5026-0.
- ↑ Peck, Harry Thurston: Harper's dictionary of classical literature and antiquities. Harper & brothers: New York, 1896. Teoksen verkkoversio. Teoksen verkkoversio (Perseus)
- ↑ Thrace Encyclopaedia Britannica. Viitattu 1.3.2021.
- ↑ Valeva, Julia & Nankov, Emil & Graninger, Denver: A Companion to Ancient Thrace, s. 91. (Blackwell Companions to the Ancient World) John Wiley & Sons, 2015. ISBN 9781444351040. Teoksen verkkoversio.
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Thracia Wikimedia Commonsissa
- Achaea
- Aegyptus Herculia
- Aegyptus Jovia
- Aemilia et Liguria
- Africa proconsularis
- Alpes Cottiae
- Alpes maritimae
- Alpes Poeninae et Graiae
- Apulia et Calabria
- Aquitania prima
- Aquitania secunda
- Arabia
- Armenia minor
- Asia
- Baetica
- Belgica prima
- Belgica secunda
- Bithynia
- Britannia prima
- Britannia secunda
- Campania
- Cappadocia
- Caria
- Carthaginensis
- Cilicia
- Corsica
- Creta
- Cyprus
- Dacia mediterranea
- Dacia ripensis
- Dalmatia
- Dardania
- Diospontus
- Epirus nova
- Epirus vetus
- Europa
- Flaminia et Picenum
- Flavia Caesariensis
- Galatia
- Gallaecia
- Germania prima
- Germania secunda
- Haemimontus
- Hellespontus
- Insulae
- Insulae Baleares
- Isauria
- Libya inferior
- Libya superior
- Lucania et Bruttii
- Lugdunensis prima
- Lugdunensis secunda
- Lusitania
- Lycia et Pamphylia
- Lydia
- Macedonia
- Mauretania Caesariensis
- Mauretania Sitifensis
- Mauretania Tingitana
- Maxima Caesariensis
- Mesopotamia
- Moesia prima
- Moesia secunda
- Narbonensis prima
- Narbonensis secunda
- Noricum mediterraneum
- Noricum ripense
- Numidia Cirtensis
- Numidia militiana
- Novempopulana
- Osroene
- Pannonia prima
- Pannonia secunda
- Paphlagonia
- Phrygia prima
- Phrygia secunda
- Pisidia
- Pontus Polemoniacus
- Praevalitana
- Raetia prima
- Raetia secunda
- Rhodope
- Samnium
- Sardinia
- Savia
- Scythia
- Sequania
- Sicilia
- Syria Coele
- Syria Palaestina
- Syria Phoenice
- Tarraconensis
- Thebais
- Thessalia
- Thracia
- Tripolitania
- Tuscia et Umbria
- Valeria Byzacena
- Valeria
- Venetia et Histria
- Viennensis
- Achaea
- Aegyptus
- Aemilia
- Africa proconsularis
- Alpes Cottiae
- Alpes maritimae
- Alpes Poeninae et Graiae
- Apulia et Calabria
- Aquitanica prima
- Aquitanica secunda
- Arabia
- Arcadia
- Armenia prima
- Armenia secunda
- Asia
- Augustamnica
- Baetica
- Belgica prima
- Belgica secunda
- Bithynia
- Britannia prima
- Britannia secunda
- Byzacena
- Campania
- Cappadocia prima
- Cappadocia secunda
- Caria
- Carthaginensis
- Cilicia prima
- Cilicia secunda
- Corsica
- Creta
- Cyprus
- Dacia mediterranea
- Dacia ripensis
- Dalmatia
- Dardania
- Epirus nova
- Epirus vetus
- Euphratensis
- Europa
- Flaminia et Picenum annonarium
- Flavia Caesariensis
- Galatia
- Galatia salutaris
- Haemimontus
- Helenopontus
- Hellespontus
- Honorias
- Insulae
- Gallaecia
- Germania prima
- Germania secunda
- Insulae Baleares
- Isauria
- Libya inferior
- Libya superior
- Liguria
- Lucania et Bruttii
- Lugdunensis prima
- Lugdunensis secunda
- Lugdunensis tertia
- Lusitania
- Lycaonia
- Lycia
- Lydia
- Macedonia prima
- Macedonia secunda
- Mauretania Caesariensis
- Mauretania Sitifensis
- Mauretania Tingitana
- Maxima Caesariensis
- Maxima Sequanorum
- Mesopotamia
- Moesia prima
- Moesia secunda
- Narbonensis prima
- Narbonensis secunda
- Noricum mediterraneum
- Noricum ripense
- Novempopulana
- Numidia
- Osroene
- Palaestina prima
- Palaestina secunda
- Palaestina salutaris
- Pamphylia
- Pannonia prima
- Pannonia secunda
- Paphlagonia
- Phoenice prima
- Phoenice secunda
- Phrygia Pacatiana
- Phrygia salutaris
- Picenum suburbicarium
- Pisidia
- Pontus Polemoniacus
- Praevalitana
- Raetia prima
- Raetia secunda
- Rhodope
- Samnium
- Sardinia
- Savia
- Scythia
- Senonia
- Sicilia
- Syria prima
- Syria secunda
- Tarraconensis
- Thebais
- Thessalia
- Thracia
- Tripolitania
- Tuscia et Umbria
- Valentia
- Valeria (Italia)
- Valeria (Pannonia)
- Venetia et Histria
- Viennensis