Wikipedia

Neapolis (Traakia)

Neapolis (m.kreik. Νεάπολις, myös Nea polis, Νέα πόλις) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Traakiassa Kreikassa.[1][2][3] Se on kehittynyt nykyiseksi Kaválan kaupungiksi ja sijaitsi sen paikalla.[4][5][6]

Neapolis
Νεάπολις
Bysanttilaisaikaisen basilikakirkon rauniot Kaválassa.
Bysanttilaisaikaisen basilikakirkon rauniot Kaválassa.
Sijainti

Neapolis
Koordinaatit 40°56′3″N, 24°24′50″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Kavála, Itä-Makedonia ja Traakia
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Traakia
Provinssi Macedonia
Aiheesta muualla

Neapolis Commonsissa

Maantiede muokkaa

Neapolis sijaitsi Traakian rannikolla vastapäätä Thasoksen saarta, kaakkoon Filippoista, jonka satamana se toimi. Filippoin tasangon ja Neapoliin välillä kohosi Symbolon (nyk. Sýmvolo) -vuori.[1][2][3][7] Samalla rannikolla Neapoliista länteen sijaitsivat Oisyme ja Apollonia, ja itään Pistyros ja Abdera.[6]

Seudun rannikko on alavaa, mutta vuoret nousevat heti taustalla korkeiksi. Mantereen ja Thasoksen saaren välisestä salmesta länteen rannikko vetäytyy ja muodostaa lahden, nykyisen Kaválanlahden. Neapoliin kaupunki oli rakennettu sen rannalla olevalle pienelle niemelle, jonka kummallakin puolella oli satama.[3] Niemi tunnetaan nykyisin nimillä Panagía[5] ja Fáros,[1] ja sillä sijaitsevat Kaválan vanhakaupunki ja osmanivallan aikainen Kaválan linnoitus.[8]

Kaupungin sijainti oli strateginen, sillä sen kautta kulki luonnollinen itä-länsisuuntainen kulkuväylä, joka yhdisti Euroopan ja Vähän-Aasian, ja toinen tie, joka kulki rannikolta Pangaion-vuorten kultakaivoksille.[2] Roomalaisella kaudella ensin mainittu tie oli roomalainen tie ja tunnettiin nimellä Via Egnatia. Neapoliin kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 25–100 neliökilometriä.[1]

 
Via Egnatiaa lähellä Kaválaa.

Historia muokkaa

Arkaainen kausi muokkaa

Neapolis oli nykynäkemyksen mukaan Thasoksen perustama siirtokunta, ja se perustettiin arkaaisella kaudella suunnilleen 600-luvun eaa. puolivälissä.[2] Kaupunki esitetään joskus myös Ateenan ja Euboian Eretrian siirtokuntana, mutta arkeologia tukee selvästi sitä, että kaupunki perustettiin Thasokselta käsin.[1] Thasoslaisilla tiedetään olleen useita muitakin siirtokuntia niin kutsutulla peraia-alueella mantereen puolella.[3] Neapolis saattoi olla aluksi Thasoksen alaisuudessa, mutta tuli myöhemmin siitä riippumattomaksi.[1] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Neopolitēs (Νεοπολίτης) ja Neapolitēs (Νεαπολίτης).[3]

 
Neapoliin lyömä hopearaha, kuvituksessa gorgon pää ja Parthenos-jumalatar.

Käsitystä kaupungin synnystä sekoittaa myös se, että antiikin lähteet mainitsevat seudulla Neapoliin lisäksi myös kaupungin nimeltä Daton (Δάτον, lat. Datum) tai Datos (Δάτος, lat. Datus). Se tunnettiin satamana ja kultakaivoksistaan.[3][9] Kaupungin lukuisista ”hyvistä asioista” tuli jopa sanonta.[3][10][11] Datonin katsotaan nykyisin olleen Neapoliin varhaisempi nimi.[12] Pseudo-Skylaks tosin erottaa Neapoliin ja Datonin toisistaan, mutta tekstissä saattaa olla sekaannus, ja tarkoitus on mahdollisesti ollut sanoa, että Neapolis oli siirtokunta, jonka perustettiin Datoniin. Pseudo-Skylaksin mukaan Datonin olisi perustanut ateenalainen Kallistratos,[3][13] kun taas Zenobios ja Eustathios sanovat Datonin olleen Thasoksen siirtokunta.[3][10][14]

Neapolis löi omaa hopearahaa noin vuodesta 530 eaa. lähtien. Arkaaisen kauden lopulla 400-luvun eaa. alussa Neapolis oli seudun muiden kaupunkien tavoin Persian vallan alla.[1][2]

Klassiselta roomalaiselle kaudelle muokkaa

Persialaisvallasta vapauduttuaan Neapolis liittyi Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon, ja se esiintyy liiton verotusluetteloissa useita kertoja vuosina 454/453–429/428 eaa.[1][2] Thasoksen kapinoitua Ateenaa vastaan peloponnesolaissodan aikaan vuonna 411 eaa. Neapolis pysyi uskollisena Ateenalle. Seurauksena neapolislaiset oligarkit pakenivat Thasokselle, kun taas neapolislaisten demokraattien omaisuus Thasoksella takavarikoitiin. Thasoslaiset piirittivät Neapolista, mutta piiritys epäonnistui. Tämän jälkeen neapolislaiset auttoivat Thrasybuloksen johtamia ateenalaisia Thasoksen piirityksessä.[1] Ateenalaiset kiittivät neapolislaisia tästä uskollisuudesta vuodelle 410/409 eaa. ajoitetussa piirtokirjoituksessa.[1][2][15]

 
Neapolista kunnioittava ateenalainen piirtokirjoitus IG I³ 101 vuosilta 410/409 ja 407 eaa. Akropolis-museo.[1][15]

Neapolis säilytti itsenäisyytensä Thasoksesta peloponnesolaissodan jälkeen, ja liittyi vuonna 375/374 eaa. toiseen Ateenan liittoon.[1] Kaupunki löi omaa pronssirahaa 300-luvulla eaa.[1] Vuonna 355 eaa. neapolislaiset hakivat Ateenasta turvaa Filippos II:n Makedoniaa vastaan.[1] Filippos valtasi Neapoliin muiden Traakian kreikkalaiskaupunkien tavoin noin vuonna 350 eaa.[2] Oman rahan lyöminen Neapoliissa päättyy tähän, mutta muutoin kaupunki säilytti asemansa poliksena.[1] Filippos perusti Krenideen kreikkalaiskaupungin uudestaan nimellä Filippoi ja käytti Neapolista sen satamana.[2]

Vuoden 42 eaa. Filippoin taisteluissa Neapolis toimi Brutuksen ja Cassiuksen tukikohtana, jossa heidän laivansa olivat asemissa.[2][3][16] Apostoli Paavali rantautui toisella lähetysmatkallaan Troaasta tultuaan Neapoliihin ja jatkoi sieltä Filippoihin.[3][17] Neapolis säilyi Via Egnatian ansiosta merkittävänä läpi Rooman keisarikauden ja varhaisen kristillisen kauden.[2]

Myöhempi historia ja kaivaukset muokkaa

Keisari Justinianus I linnoitti Neapolista varhaisella bysanttilaisella kaudella 500-luvulla.[5] Myöhemmällä keskiajalla, viimeistään 700-luvulla, kaupunki tunnettiin nimellä Kristupolis (Χριστούπολις).[8]

Kaupungin arkeologisia kaivauksia on suoritettu Kaválan vanhankaupungin alueella erityisesti vuosina 1936–1937 ja 1959–1963.[2]

Rakennukset ja löydökset muokkaa

Neapoliin niemi oli linnoitettu muurein, jotka ajoitetaan klassiselle kaudelle 400-luvulle eaa. Niistä on säilynyt muutama osuus pääosin niemen pohjoissivulla ja vähäisemmissä osin itä- ja länsisivuilla. Muureja on säilynyt parhaimmillaan 2–4 metrin korkeudelta.[1][2]

Neapoliissa oli sen suojelijalle Parthenos-jumalattarelle omistettu pyhäkkö. Parthenos on tulkittu joko samaksi kuin Athene[1] tai traakialaisen Artemis Tauropoloksen tai Bendiksen hellenisoiduksi versioksi.[2] Jumalattaren kultti kaupungissa tunnetaan piirtokirjoituksista, taiteesta ja kaupungin lyömistä rahoista. Pyhäkkö on tunnistettu samaksi kuin kaupungin niemeltä löydetyt temppelinrauniot, jotka ajoitetaan 500-luvulle eaa., mutta joiden paikalla on mahdollisesti ollut varhaisempi edeltäjä 600-luvulta eaa. Temppeli oli tehty thasoslaisesta marmorista ja edusti joonialaista tyyliä.[1][2][5]

Kaupungista on tehty vain vähän muita antiikin aikaisia rakennuslöytöjä. Hyvin säilynyt Kaválan akvedukti on osmanivallan ajalta 1500-luvulta,[2] mutta se on rakennettu roomalaisaikaisen akveduktin perustuksille.[3][18] Kaválan lähellä on säilynyt osia Via Egnatiasta.[3]

Kaupungista tehtyjä esinelöytöjä ja Parthenoksen temppelin veistettyjä koristeosia on esillä Kaválan arkeologisessa museossa.[5]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”634. Neapolis”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”NEAPOLIS or NEA POLlS (Kavala) Thrace, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e f g h i j k l m Smith, William: ”Neapolis (5)”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. ↑ Neapolis Pleiades. Viitattu 2.10.2023.
  5. ↑ a b c d e Neapolis ToposText. Viitattu 2.10.2023.
  6. ↑ a b ”51 C3 Neapolis”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699.
  7. ↑ Strabon: Geografika VII s. 330; Klaudios Ptolemaios: Geografia 3.13.9; Pseudo-Skymnos: Periodos Nikomedeelle 685; Plinius vanhempi: Naturalis historia 4.11; Hierokles: Synekdemos; Prokopios: Rakennuksista (Peri ktismaton, De aedificiis) 4.4; Itinerarium Burdigalense (Itinerarium Hierosolymitanum).
  8. ↑ a b Φρούριο Καβάλας Καστρολόγος. Viitattu 2.10.2023.
  9. ↑ Herodotos: Historiateos 9.75; Strabon: Geografika VII s. 331.
  10. ↑ a b Zenobios: Sananlaskut (Proverbia Graecorum) 3.71.
  11. ↑ Harpokration, Δάτος.
  12. ↑ Hastings, James (toim.): A Dictionary of the Bible: Volume III: (Part I: Kir -- Nympha), s. 501. The Minerva Group, Inc, 2004. ISBN 9781410217264. Teoksen verkkoversio.
  13. ↑ Pseudo-Skylaks: Periplus s. 27.
  14. ↑ Eustathios: Kommentaari Dionysios Periegeteehen (Ad Dionysium periegetem) 517.
  15. ↑ a b IG I³ 101. Decrees honouring Neapolis in Thrace, 410/9 and ca. 407 BC Attic Inscriptions Online. Viitattu 2.10.2023.
  16. ↑ Appianos: Sisällissota (Bellum civile) 4.106; Dion Kassios: Rooman historia (Historiae Romanae) 47.35.
  17. ↑ Ap.t. 16:11
  18. ↑ Finegan, Jack: ”Neapolis”, The archeology of the New Testament: the Mediterranean world of the early Christian Apostles, s. 100–101. London: Westview Press, 1981. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Neapolis_(Traakia)&oldid=22271645”