Abdera
Abdera (m.kreik. Ἄβδηρα, Abdēra) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Traakiassa.[1][2][3][4] Sen arkeologinen alue sijaitsee Ávdiran kunnassa noin kuusi kilometriä etelään nykyisestä Ávdiran kylästä.[5][6]
| Abdera | |
|---|---|
| Ἄβδηρα | |
 Abderan arkeologista aluetta. |
|
| Sijainti | |
  Abdera |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Ávdira, Xánthi, Itä-Makedonia ja Traakia |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Ajanjakso | n. 541–300 eaa. |
| Huippukausi | n. 400-luku eaa. |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Traakia |
| Aiheesta muualla | |
Maantiede
muokkaaAbdera sijaitsi nykyisin Bouloústran niemenä tunnetulla niemellä Traakian rannikolla noin 17 kilometriä koilliseen Nestos-joen suusta ja likimain vastapäätä Thasoksen saarta. Kaupunki hallitsi laajaa ja hedelmällistä aluetta, ja ilmeisesti myös joen suisto kuului siihen, sillä Herodotos sanoo Nestoksen virranneen Abderan läpi.[3][4]
Historia
muokkaa.jpg)
Kreikkalaisessa mytologiassa Abderan kaupungin perusti Herakles ystävälleen Abderokselle. Historiallisesti perustajaksi mainitaan Klazomenaista tullut Timesios (tai Timesias). Traakialaiset kuitenkin ajoivat hänen perustamansa siirtokunnan asukkaat pois vuonna 656 eaa. Uuden siirtokunnan paikalle perustivat Teoksesta Harpagoksen valtaa paenneet asuttajat vuonna 545 eaa.[3][4]
Kaupunki kukoisti erityisesti 400-luvulla eaa. Persialaissotien aikaan ainakin vuosina 492–480 eaa. kaupunki oli Persian vallan alla ja toimi persialaisten tukikohtana. Peloponnesolaissodan alussa Abdera oli Odrysian kuningaskunnan läntisintä aluetta. Vuodesta 454 eaa. kaupunki kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon. Vuonna 408 eaa. kaupunki tuli Ateenan suoran vallan alle Thrasybuloksen johdolla.[3][4]
Abdera tuhoutui sodassa traakialaisia triballeja vastaan vuonna 376 eaa. Noin 350 eaa. Filippos II valtasi kaupungin Makedonialle. 200-luvulla eaa. sen valtasivat puolestaan Traakian kuningas Lysimakhos, Seleukidit, Ptolemaiokset ja tämän jälkeen jälleen makedonialaiset. Vuonna 196 eaa. alueen valtasivat roomalaiset, jotka julistivat Abderan vapaakaupungiksi. Kaupunki tuhoutui Rooman ja Pergamonin välisessä sodassa vuonna 170 eaa. Myöhemmällä roomalaisella kaudella kaupunki menetti merkityksensä ja taantui.[2][3][4]
Filosofit Demokritos, Anaksarkhos ja Protagoras olivat kotoisin Abderasta. Tästä huolimatta abderalaiset esiintyivät vitseissä (mm. Filogelos) ja sanonnoissa yleensä tyhminä ja tylsämielisinä.[4] Abdera tunnettiin myös muun muassa rahoistaan, joita pidettiin kauniina,[2] sekä kaloistaan, jotka olivat arvostettua herkkua.[4]
500-luvulla jaa. Abderan paikalle kehittyi pieni bysanttilainen kaupunki, joka oli piispanistuin. Kaupungin nimi oli Polystylon (”Paljon pylväitä”), mikä viittasi ilmeisesti antiikin aikaisen kaupungin raunioihin.[3][6]
Abderan arkeologiset kaivaukset alkoivat vuonna 1950. Niitä ovat suorittaneet kreikkalaiset arkeologit.[2] Alueen raunioita on kunnostettu vuodesta 1985.[6]
Rakennukset ja löydökset
muokkaa
Abdera oli ympäröity kaupunginmuurilla, jonka pituus oli noin 5,5 kilometriä. Siitä on löydetty osia erityisesti kaupungin itä-, pohjois- ja länsisivuilta. Länsisivulta on löydetty portti, jonka yhteydessä oli kaksi tornia. Se johti kaupungin läpi kulkeneelle pääkadulle. Kaupungin agoraa ja temppeleitä ei ole vielä kaivettu esiin.[2][3]
Abderassa oli kaksi satamaa, toinen sen länsi- ja toinen itäpuolella. Suurempi satama oli suojattu aallonmurtajalla. Kaupungin akropoliina toimi matala kukkula niemenkärjessä toisen sataman lähellä. Akropoliin rakennuksista ei ole säilynyt juurikaan jäänteitä, koska bysanttilaisen ajan kaupunki sijaitsi sen paikalla.[2][3][6]
Kaupungin pohjoisosasta on löydetty teatterin rauniot ja lounaisosasta roomalainen kylpylä. Länsiosasta on kaivettu esiin hellenistisen ja roomalaisen kauden asuintalojen jäänteitä. Ne osoittavat, että kaupunki oli tuohon aikaan rakennettu Hippodamoksen nimiin laitetun, aikakauden kaupungeille tyypillisen ruutuasemakaavan mukaisesti. Talojen lattiat oli koristeltu mosaiikein. Eräs taloista tunnetaan nimellä Delfiinien talo lattiamosaiikkien kuvituksen perusteella. Asuintaloja oli myös kaupunginmuurien pohjoispuolella. Arkaaisen ja klassisen kauden hautoja on löydetty erityisesti 2–4 kilometrin päästä kaupungin pohjois- ja koillispuolelta.[2][3][6]
Kaupungin alueelta tehtyihin esinelöytöihin kuuluu muun muassa veistoksia, keramiikkaa, lamppuja sekä erilaisia rakennusten koristeosia. Suuri määrä terrakottafiguriineja on löydetty niitä valmistaneen työpajan raunioista.[2][3] Esinelöydöt ovat Ávdiran arkeologisessa museossa.[7]
Bysanttilaisen kauden kaupungin löytöihin kuuluvat muun muassa yksilaivaisen kirkon jäänteet 1100–1200-luvulta antiikin aikaisten kaupunginmuurien sisäpuolelta sekä kolmilaivaisen basilikakirkon jäänteet niiden ulkopuolelta. Kummankin yhteydessä oli hautausmaa. Myös bysanttilaisen ajan kaupunginmuureista on säilynyt jäänteitä.[6]
Lähteet
muokkaa- ↑ Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”640 Abdera”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
- ↑ a b c d e f g h Abdera (Site) Perseus. Viitattu 4.9.2017.
- ↑ a b c d e f g h i j Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Abdera, Thrace, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g Smith, William: ”Abdera”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Abdera Pleiades. Viitattu 4.9.2017.
- ↑ a b c d e f Archaeological Site of Abdera Greek Travel Pages. Viitattu 4.9.2017.
- ↑ Αρχαιολογικό Μουσείο Αβδήρων: Περιγραφή Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 20.11.2023.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Abdera Wikimedia Commonsissa
