Teos (kaupunki)

merenkulkuun keskittynyt joonialainen kaupunki

Teos (m.kreik. Τέως, Teōs) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Jooniassa nykyisen Turkin alueella.[1][2][3] Se sijaitsi lähellä nykyistä İzmirin maakunnan Sığacıkin kaupunkia.[4]

Teos
Τέως
Teoksen teatterin rauniot.
Teoksen teatterin rauniot.
Sijainti

Teos
Koordinaatit 38°10′38″N, 26°47′07″E
Valtio Turkki
Paikkakunta Sığacık, İzmir
Historia
Tyyppi kaupunki
Huippukausi 600–500-luvut eaa.
Kulttuuri antiikki
Alue Joonia
Aiheesta muualla

Commons-logo.svg Teos Commonsissa

Teos oli kreikkalainen siirtokunta, joka oli merkittävä kauppa- ja merenkulkukaupunki kukoistuskaudellaan 600–500-luvuilla eaa. Se taantui persialaisten vallattua sen noin vuonna 540 eaa. Kaupunki elpyi jossakin määrin hellenistisellä ja roomalaisella kaudella.[2][3]

MaantiedeMuokkaa

Teoksen poliksen kaupunkikeskus sijaitsi Joonian rannikolla noin 40 kilometriä lounaaseen Smyrnasta. Se oli rakennettu niemelle Mimaksen niemimaan eli nykyisen Karaburunin niemimaan etelärannikolla. Kaupungin akropolis eli yläkaupunki sijaitsi nykyisin nimellä Kocakır Tepe tunnetulla pitkänomaisella pohjois-eteläsuuntaisella kukkulalla lähellä niemen kärkeä. Kaupungilla oli kaksi satamaa, toinen kaupungin niemen pohjois- ja toinen eteläpuolella olevassa lahdessa. Alakaupunki sijaitsi pääosin akropoliin ja eteläisen satamalahden välisellä alueella. Pohjoisempi satamalahti on edelleen nykyisen Sığacıkin satamana. Strabon kutsui pohjoissatamaa nimellä Gerraidai ja Livius latinaksi nimellä Geraesticus. Satamien välisen etäisyyden Strabon sanoo olleen 30 stadioninmittaa.[2][3][5]

Teoksen kaupunkivaltion hallussa ollut alue tunnettiin nimellä gē hē Tēiē (γῆ ἡ Τηίη). Sen kooksi on arvioitu noin 100–200 neliökilometriä.[1] Teoksen alueen luoteispuolella sijaitsi Erythrain poliksen alue, pohjoispuolella Klazomenain alue, koillispuolella Smyrnan alue ja itäpuolella Kolofonin alue. Efesos sijaitsi kauempana itäkaakkoon.[4] Plinius vanhempi kutsui Teosta virheellisesti saareksi.[3][6]

HistoriaMuokkaa

Arkaainen kausiMuokkaa

Kreikkalaisen perinteen mukaan Teos oli Boiotian Orkhomenoksesta Athamaan johdolla tulleiden minyalaisten perustama siirtokunta. Joonialaisten muuttoliikkeiden aikaan kaupungin asukkaisiin liittyi paljon Ateenasta tulleita siirtokuntalaisia Kodroksen pojan Naukloksen sekä Apoikoksen ja Damasoksen johdolla. Myöhemmin sinne saapui vielä lisää boiotialaisia Gereen johdolla.[2][3][7] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Tēios (Τήιος) ja Teiios (Τέιιος).[1][3]

Teoksesta tuli kukoistava kauppa- ja merenkulkukaupunki. Se oli yksi Joonian liiton kahdestatoista kaupungista (dodekapolis). Thales esitti sitä kaupungin keskeisen sijainnin vuoksi jopa liiton keskukseksi, mutta hänen ehdotustaan ei noudatettu; sen sijaan liiton keskus oli Panionionissa Prienen alueella. Teos säilytti merkityksensä siihen saakka, kun Kyyros Suuren Persia valloitti Lyydian ja Joonian Harpagoksen johdolla. Tuolloin kaupunkilaiset katsoivat, etteivät voi olla barbarivallan alla, ja hylkäsivät suureksi osaksi kaupunkinsa ja muuttivat Traakiaan, perustaen sinne uudelleen Abderan kaupungin noin vuonna 540 eaa.[2][3][8] Abdera luettiin Teoksen siirtokunnaksi, ja kaupunkien yhteydet säilyivät aina läheisinä, jopa siinä määrin, että Teoksessa hyväksytyt lait otettiin käyttöön myös Abderassa.[1] Abderan lisäksi Teos perusti Fanagorian siirtokunnan Mustallemerelle vuonna 544 eaa. Se osallistui myös Naukratiin perustamiseen Egyptiin.[1]

 
Odeionin rauniot.

Osa Traakiaan muuttaneista teoslaisista palasi takaisin Teokseen. Tämä jäljelle jäänyt Teos säilytti asemansa Joonian liitossa, vaikkakin taantui aikaisempaan merkitykseensä nähden. Se kykeni kuitenkin osallistumaan Joonian kapinan aikaiseen Laden taisteluun vuonna 494 eaa. 17 laivalla.[2][3][9] Teos löi omaa elektrum-rahaa 500-luvun eaa. lopulla, ja aiginalaisen mallin mukaista hopearahaa 500- ja 400-luvuilla eaa.[1] Runoilija Anakreon oli kotoisin Teoksesta.[10]

Klassiselta kaudelta myöhäisantiikkiinMuokkaa

Klassisella kaudella 400-luvulla eaa. Teos kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon. Se kapinoi ja yritti erota liitosta peloponnesolaissodan aikaan Ateenan epäonnistuneen Sisilian sotaretken jälkeen, ja yritti vaihtaa Spartan puolelle. Se joutui kuitenkin pian taipumaan takaisin Ateenan valtaan.[1][3][11] 300-luvulla eaa. Teoksen lyömät hopearahat olivat foinikialaisen mallin mukaisia. Samalla vuosisadalla lyötiin myös joitakin kultarahoja.[1]

Epikuroksen kerrotaan olleen Teoksessa Demokritoksen oppilaana. Antigonos I pyrki elvyttämään Teosta, ja aikoi yhdistää kaupungin synoikismoksella Lebedokseen niin, että lebedoslaiset olisi siirretty sinne. Lysimakhos valtasi kuitenkin Teoksen vuonna 302 eaa. ja siirrätti monia teoslaisia ja lebedoslaisia uudelleen perustamaansa Efesokseen eli Arsinoe Efesokseen. Noin vuonna 200 eaa. Teos toimi Dionysoksen taiteilijoiden koinonin eli eräänlaisen killan Joonian ja Hellespontoksen aluekeskuksena, mutta myöhemmin se siirtyi Efesokseen.[2]

Rooman Syyrian sodassa roomalaiset ja rhodoslaiset kukistivat Antiokhos III:n laivaston Teoksen lähellä preettori Reguluksen johdolla.[2][3][10][12] Teos tunnettiin muun muassa viinistään. Samasta syystä kaupungin tärkein jumaluus oli Dionysos eli roomalaisittain Bacchus. Teos löi omaa rahaa aina 200-luvulle jaa. saakka.[2][3]

Varhaiskristillisellä ajalla Teoksen piispat olivat Efesoksen alaisia suffragaanipiispoja. Piispoista Maximuksen mainitaan osallistuneen Nikean kirkolliskokoukseen vuonna 325 ja Gennadiuksen Khalkedonin kirkolliskokoukseen vuonna 451. Kaupunki saattoi tuhoutua maanjäristyksessä.[10]

Rakennukset ja löydöksetMuokkaa

Akropolis, kaupunginmuurit, agora ja satamat

Teoksen kaupunki oli ympäröity muureilla, joiden reitti voidaan jäljittää kauttaaltaan. Akropoliilta on löydetty joitakin muurien jäänteitä. Alakaupungissa muuri sulki sisäänsä noin 0,5 neliökilometrin kokoisen alueen. Sen muurit on ajoitettu hellenistiselle kaudelle 100-luvulle eaa. Alakaupungissa sijaitsi agora eli kauppa- ja kokoontumispaikka. Sen pohjoiskulmasta on löydetty buleuterionin eli neuvoston kokouspaikan jäänteet.[2][3][13]

Sekä pohjois- että eteläsataman paikalla on säilynyt aallonmurtajien jäänteitä. Eteläsataman aallonmurtajaa on säilynyt itä-länsisuunnassa 200 metrin matkalta, ja sen rakenne muistuttaa kaupunginmuurien rakennetta, joten se on saattanut olla rakennettu samaan aikaan.[2][13]

Teatteri

 
Teoksen teatteri ilmasta nähtynä.

Teatteri sijaitsi akropoliin kaakkoisrinteessä. Se oli alun perin hellenistisellä kaudella rakennettu kreikkalainen teatteri, joka muutettiin roomalaisella kaudella keisari Hadrianuksen aikana enemmänkin roomalaiseksi teatteriksi. Teatterin katsomoa on säilynyt 15 metrin korkeudelta. Teatterista avautui näköala kaupunkiin, Myonnesoksen niemimaalle sekä Samokselle asti.[2][3][13][14]

Dionysoksen temppeli

Dionysos Setaneiokselle, Teoksen pääjumaluudelle, omistettu temppeli sijaitsi kaupungin länsiosassa juuri muurien sisäpuolella. Se rakennettiin hellenistisellä kaudella 100-luvulla eaa., ja sen arkkitehti oli Hermogenes. Sen paikalla on kuitenkin ilmeisesti ollut vanhempi, arkaaisella kaudella rakennettu temppeli. Temppeli kunnostettiin roomalaisella kaudella 100-luvulla jaa. ja omistettiin Hadrianukselle. Vitruvius mainitsee rakennuksen teoksessaan De architectura.[2][13][15]

Temppeli edusti joonialaista tyyliä. Sen stylobaatin koko on noin 35 × 19 metriä, ja sen peristasiksessa oli 11 × 6 pylvästä (heksastyyli). Sisällä temppelissä oli pronaos, naos eli cella sekä opisthodomos. Temppelin arkkitehtuurin yksityiskohdat muistuttavat Prienen Athenen temppeliä ja Magnesian Zeus Sosipoliin temppeliä. Joitakin temppelin pylväitä on kunnostettu paikalle.[2][13]

Temppeliä ympäröi temenos-alue. Alttari oli tavan mukaan temppelin itäpuolella.[13]

Muita löydöksiä

Teatterin kaakkoispuolelta on löydetty odeion, josta on säilynyt suhteelisen hyvin 11 penkkiriviä. Akropoliin koillispuolelta on löydetty gymnasioniksi tunnistettu suurikokoinen rakennus. Alakaupungin alueelta on löydetty vesikanavilla varustettua kivettyä katua.[2]

Kaupungista on löydetty paljon piirtokirjoituksia, joissa on muun muassa Teoksen poliksen roomalaisten, aitolialaisten ja Kreetan polisten kanssa tekemiä sopimuksia.[3][10]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g h Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”868 Teos”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  2. a b c d e f g h i j k l m n o Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”TEOS (Siğacik or Siğacak) Turkey”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
  3. a b c d e f g h i j k l m n Smith, William: ”Teos”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  4. a b Teos Pleiades. Viitattu 4.11.2019.
  5. Strabon: Geografia 14; Livius: Rooman synty 37.27.
  6. Plinius vanhempi: Naturalis historia 5.38.
  7. Herodotos: Historiateos 1.142; Strabon: Geografia 14; Pausanias: Kreikan kuvaus 7.3.3; Pseudo-Skylaks, Periplus'.
  8. Herodotos: Historiateos 1.168.
  9. Herodotos: Historiateos 6.8.
  10. a b c d Vailhé, Siméon: Teos Catholic Encyclopedia. 1911. New York: Robert Appleton Company. (englanniksi)
  11. Thukydides: Peloponnesolaissota 3.32, 8.16, 8.19–20.
  12. Livius: Rooman synty 37.27; Polybios: Historiai 5.77.
  13. a b c d e f The Archaeological Investigations At Teos Middle East Technical University. Viitattu 4.11.2019.
  14. Frederiksen, Rune: ”The Greek Theatre. A Typical Building in the Urban Centre of the Polis?”. Teoksessa Heine Nielsen, T. (ed.): Even More Studies in the Ancient Greek Polis, s. 65–124. Papers from the Copenhagen Polis Centre 6. Historia Einzelschriften 162. Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 2002.
  15. Vitruvius: De architectura 3.3.6–8, 4.3.1.

Aiheesta muuallaMuokkaa