Filippopolis (Traakia)
Filippopolis (m.kreik. Φιλιππόπολις, lat. Philippopolis, Trimontium) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Pontisessa Traakiassa nykyisen Bulgarian alueella.[1][2][3] Se on kehittynyt nykyiseksi Plovdivin kaupungiksi ja sijaitsi sen paikalla.[4][5][6]
| Filippopolis | |
|---|---|
| Φιλιππόπολις | |
 Filippopoliin roomalaisen forumin raunioita. |
|
| Sijainti | |
  Filippopolis |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Bulgaria |
| Paikkakunta | Plovdiv, Plovdiv |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Ajanjakso | 342 eaa.– |
| Kulttuuri | antiikki |
| Valtakunta |
Makedonian valtakunta Rooman valtakunta Bysantin valtakunta |
| Alue | Pontinen Traakia |
| Aiheesta muualla | |
Filippopolis oli alun perin traakialainen asutus, jonka Makedonian kuningas Filippos II perusti uudelleen kreikkalaismalliseksi kaupungiksi antaen sille oman nimensä. Filippopoliista tuli merkittävä keskus roomalaisella kaudella, jolloin se toimi Thracian provinssin pääkaupunkina. Kaupunki oli merkittävä edelleen bysanttilaisella kaudella.[2][7]
Maantiede muokkaa
Filippopolis sijaitsi Balkanvuorten ja Rhodopevuorten välisellä laajalla tasangolla Hebros-joen (nyk. Maritsa, Évros) varrella sen eteläpuolella.[2][3][8] Kaupunki oli rakennettu kolmelle kukkulalle ja niiden ympäristöön.[3] Nykyisin nämä kukkulat tunnetaan nimillä Nebet Tepe, Djambaz Tepe ja Taksim Tepe.[1] Roomalaisella kaudella kaupungin kautta kulki Via Militaris eli Via Diagonalis, pohjoisen Balkanin tärkein roomalainen tie, joka johti Singidunumista Byzantioniin/Konstantinopoliin.[7]
Historia muokkaa
Esi- ja varhaishistoria muokkaa
Varhaisimmat löydöt nykyisen Plovdivin paikalta ovat neoliittiselta kaudelta 5000-luvulta eaa.[7] Varhaisimmat merkit kulttitoiminnasta kaupungin paikalta ovat varhaiselta pronssikaudelta.[1] Antiikin aikana aluetta asuttivat traakialaiset. Paikalla oli traakialainen kaupunki, jonka nimeksi mainitaan Eumolpia(s) myyttisen traakialaisen kuninkaan Eumolpoksen mukaan.[7][3][9] Arkeologian perusteella kaupungin alkuperäinen ydin rautakaudella oli Nebet Tepen kukkula. Asutus laajeni ympäröivälle tasangolle 500–400-luvulla eaa.[1]
Klassinen ja hellenistinen kausi muokkaa
Makedonian kuningas Filippos II valtasi alueen klassisen kauden lopulla vuonna 342 eaa., ja perusti varhaisemman kaupungin tilalle uuden kaupungin, jonka nimesi itsensä mukaan ”Filippoksen kaupungiksi”.[2][7][10] Hän laajensi kaupunkia, rakennutti sille muurit ja perusti sinne makedonialaisen varuskunnan.[7]
Filippopolis on luetteloitu nykytutkimuksessa klassisen kauden polisten eli itsenäisten kaupunkivaltioiden joukkoon sillä perusteella, että monet seikat tukevat tällaista tulkintaa, vaikka sitä ei suoraan kutsutakaan polikseksi missään antiikin aikaisessa lähteessä.[1] Vaikka kaupunki luetaan polikseksi, sen väestö koostui pääasiassa traakialaisesta alkuperäisväestöstä. Kaupungin asukkaasta käytettiin etnonyymiä Filippopolitēs (Φιλιπποπολίτης).[1] Traakialaiset kutsuivat kaupunkia Filippopoliista muuntuneella nimellä Pulpudava.[7] Antiikin ajan lähteissä kaupungilla esiintyy myös nimi Poneropolis, mikä on peräisin Theopompokselta ja tarkoitettu halventamaan Filipposta. Plinius vanhempi erehtyi luulemaan, että nimi olisi ollut kaupungin alkuperäisiä nimiä.[1][11]
Traakialaiset valtasivat Filippopoliin uudelleen makedonialaisten vallan heikettyä hellenistisellä kaudella. Filippos V valtasi kaupungin Makedonialle joksikin aikaa vuonna 183 eaa., mutta tämän jälkeen se päätyi takaisin traakialaisille.[7]
Roomalainen kausi muokkaa
Roomalaiset valtasivat Filippopoliin vuonna 72 eaa. Marcus Luculluksen johdolla, mutta myöhemmin se päätyi jälleen traakialaisille. Roomalaiset valtasivat kaupungin lopullisesti keisari Claudiuksen aikana vuonna 46 jaa.[7][12]
Roomalaiset tekivät Filippopoliista Thracian provinssin pääkaupungin ja metropoliksen. Kaupungissa oli oma neuvosto ja provinssikokous.[7] Keisari Marcus Aurelius rakennutti Filippopoliihin kaupunginmuurin vuonna 172. Keisareista kaupungissa kävivät ainakin Caracalla vuonna 214 ja Elagabalus vuonna 218.[7] Filippopolis löi omaa rahaa Domitianuksen ajasta Elagabaluksen aikaan saakka.[7] Vuonna 248 jaa. kaupungista tehtiin roomalainen colonia eli sotilassiirtokunta.[2] Koska Filippopoliissa oli kolme kukkulaa, se tunnettiin roomalaisella kaudella myös nimellä Trimontium.[3][11][13]
Gootit valtasivat Filippopoliin lyhyeksi ajaksi vuonna 251 ja tuhosivat sen.[2] Goottien kerrotaan surmanneen 100 000 kaupungin asukasta.[14] Ellei tämä ole liioittelua, se kertoo kaupungin olleen suuri, mutta toisaalta tuossa vaiheessa sinne oli todennäköisesti tullut myös paljon pakolaisia muualta.[3] 300-luvulla Filippopoliista tuli piispanistuin. Vuosina 444–447 kaupungin valtasivat ja tuhosivat hunnit.[2][7]
Myöhempi historia muokkaa
Keisari Justinianus kunnostutti Filippopoliin 500-luvulla. Varhaisella bysanttilaisella kaudella kaupunki oli yksi Bysantin valtakunnan merkittävimmistä.[2][7]
800-luvun ensimmäisellä puoliskolla Filippopolis tuli osaksi Ensimmäistä Bulgarian valtakuntaa. Myöhemmillä vuosisadoilla kaupunki oli vuorotellen osa Bulgariaa tai Bysanttia, kunnes turkkilaiset osmanit valtasivat sen vuonna 1364.[7]
Kaupungin arkeologisia kaivauksia on suoritettu enemmässä määrin vasta 1970-luvun jälkeen. Kaivauksia hankaloittaa se, että nykyinen kaupunki on suoraan antiikin aikaisten jäänteiden päällä.
Rakennukset ja löydökset muokkaa
Roomalaisen ajan Filippopoliissa oli ruutuasemakaava, jonka kadut oli rakennettu pohjois-etelä- ja itä-länsisuuntaisesti. Kaupungissa oli forum, temppeleitä, kylpylöitä, roomalainen teatteri, odeion ja stadion sekä provinssihallinnon keskus praetorium. Kaupungissa oli vesijohto- ja viemäriverkosto, ja useat akveduktit toivat sinne vettä etelästä Rhodopevuorilta. Myöhäisantiikin kristillisen ajan merkittävimpiä rakennuksia Filippopoliissa olivat niin kutsutut Suuri basilika ja Pieni basilika, joiden kummankin rauniot on nykyisin katettu.[7] Nykyisen kaupungin katuverkko heijastelee joissakin kohdin antiikin aikaisia linjauksia.[2]
.JPG)
Kaupunginmuurit
Nebet Tepen kukkula, joka muodosti kaupungin alkuperäisen ytimen, on ollut linnoitettu jo ennen makedonialaisten tuloa. Sen muurit on ajoitettu jo ajalle ennen 500-lukua eaa.[1] Varhaisimmat traakialais-makedonialaisen ajan kaupunginmuurit rakennettiin aiemman ajoituksen mukaan 300-luvulla eaa. eli Filippos II:n aikana[2] ja tuoreemman ajoituksen mukaan vasta 200- tai 100-luvulla eli ennemmin Filippos V:n aikana.[1] Niitä kunnostettiin vielä myöhäisroomalaisella ja bysanttilaisella kaudella. Niistä on löydetty joitakin jäänteitä. Muurit ympäröivät kaupungin kolme kukkulaa suunnilleen kolmionmuotoisesti, ja niiden sisäpuolelle jäi noin kahdeksan hehtaarin kokoinen alue. Muurissa oli neljä porttia, joista vain yksi on säilynyt. Marcus Aureliuksen rakennuttama uusi muuri oli pidempi ja sulki sisäänsä paljon laajemman, noin 43 hehtaarin kokoisen alueen suunnilleen viisikulmion muotoisesti.[2][7]
Forum eli agora
Forum tai agora toimi kaupungin kaupallisena, hallinnollisena ja uskonnollisena keskuksena. Se sijaitsi kaupungin keskustassa sen kolmen kukkulan ympäröimänä.[15] Forumin arkeologinen alue sijaitsee lähellä Plovdivin postitaloa ().
Forum oli muodoltaan suorakulmio, ja sen pituus oli pohjois-eteläsuunnassa noin 143 metriä ja itä-länsisuunnassa noin 136 metriä. Sen kulmassa sijaitsi kaupungin cardo maximus ja decumanus maximus -katujen risteys. Merkittävimmät rakennukset sijaitsivat forumin pohjoispuolella.[15] Niihin lukeutuivat kaupunginkassa-aarrekammio (thēsauros),[16] odeion-buleuterion[17] ja kirjasto.[18]
Aarrekammio sijaitsi forumin luoteiskulmassa. Sen käyttötarkoitus on tunnistettu piirtokirjoituksesta aedes thesaurorum. Se rakennettiin oletettavasti keisari Commoduksen aikana noin 183–184.[16] Odeion sijaitsi forumin koilliskulmassa. Siinä oli neljä eri rakennusvaihetta ensimmäiseltä vuosisadalta 300-luvulle. Kaksikerroksinen skene- eli näyttämörakennus edusti korinttilaista tyyliä. Rakennuksen rauniot löydettiin vuonna 1988.[17] Kirjasto sijaitsi odeionin länsipuolella ja sen koko oli noin 15 × 20 metriä.[18] Forumin yhteydessä sijaitsi myös Demeterille ja Korelle omistettu alttari.[15]
Teatteri
Roomalainen teatteri sijaitsee pohjoisimman kukkulan etelärinteessä (). Piirtokirjoitusten perusteella se rakennettiin keisari Domitianuksen aikana ensimmäisen vuosisadan lopulla ja sitä käytettiin paitsi teatteriesityksiin myös provinssikokouksen pitopaikkana sekä myöhemmässä vaiheessa myös gladiaattoriesityksiin. Teatterissa oli tyypillinen puolikaarenmuotoinen katsomo, jonka halkaisija on 82 metriä. Katsomossa on ollut tilaa noin 7 000 hengelle. Teatteri kaivettiin vuosina 1968–1979 ja kunnostettiin vuonna 1981.[7]
Stadion
Stadion sijaitsi kahden kukkulan välissä forumin pohjoispuolella, pohjoispäästään lähes kiinni kaupunginmuurissa.[2] Se rakennettiin 100-luvun ensimmäisellä puoliskolla keisari Hadrianuksen aikana. Stadion oli rakennettu luoteis-kaakkoissuunnassa. Sen pituus oli noin 240 metriä ja leveys noin 50 metriä, ja sen juoksuradan pituus oli 600 roomalaista jalkaa. Katsomoon mahtui noin 30 000 henkeä.[7] Stadionkentän sisäänkäyntinä toimivat viisi porttiholvia.[2] Stadion löytyi vuonna 1923. Pieni osa sen pohjoispään katsomosta, joka on ainoa nähtävissä oleva osa (), kunnostettiin vuonna 1977.[7]
Piirtokirjoitusten ja rahojen perusteella stadionilla järjestettiin säännöllisesti uudelleen henkiinherätettyjä Python kisoja Apollon Pythioksen kunniaksi. Jotkut toiset kisat oli puolestaan omistettu Hermeelle ja Herakleelle. Hadrianuksen aikana järjestettiin oletettavasti Antinookselle omistettuja kisoja. Keisari Caracallan vierallessa kaupungissa kisojen nimenä oli Aleksandreia Aleksanteri Suuren kunniaksi, kun taas Elagabaluksen vieraillessa järjestettiin Kendreiseia-nimiset kisat traakialaisen Apollon Kendrisoksen kunniaksi.[2][7]
Eirenen talo
Eirenen talona () tunnettu talo on ylhäisökoti, joka on rakennettu peristyylipihan ympärille. Se rakennettiin 200-luvun lopulla tai 300-luvun alussa ja hylättiin 500-luvulla. Rakennus oli koristeltu hienoilla mosaiikeilla. Nimensä se on saanut mosaiikista, joka esittää kreikkalaista Eirene-jumalatarta (”Rauha”). Eirenen talo löytyi kaivauksissa 1983–1984, ja se kunnostettiin vuonna 2003.[7]
Suuri basilika
Niin kutsuttu Suuri basilika () oli Filippopoliin katedraali eli piispankirkko. Se rakennettiin 300-luvun jälkimmäisellä puoliskolla ja oli käytössä 500-luvun puoliväliin saakka. Basilika oli poikkeuksellisen suurikokoinen, ja sen pituus oli noin 90 metriä ja leveys noin 38 metriä. Kirkko oli koristeltu huomattavilla mosaiikeilla, jotka peittävät noin 2 000 neliömetrin alan. Mosaiikkeja on kahdessa kerroksessa: ensimmäisessä kerroksessa on geometrisia aiheita, kuten ristejä, ja toisessa lintuaiheita. Basilika löydettiin vuonna 1982 ja sen kunnostaminen alkoi vuonna 2015.[7]
Pieni basilika
Niin kutsuttu Pieni basilika () rakennettiin noin vuonna 470. Jossakin vaiheessa kirkko poltettiin, kunnostettiin ja toimi 500-luvun lopulle saakka. Myös tämä basilika oli koristeltu mosaiikeilla, joita on jäljellä noin 110 neliömetriä. Basilika löydettiin vuonna 1988 ja kunnostettiin vuosina 2010–2013.[7]
Esinelöydöt
Kaupungista tehtyjä esinelöytöjä on Plovdivin arkeologisessa museossa, joka on Bulgarian merkittävimpiä. Sen kokoelmiin kuuluu esineistöä esihistorialliselta, traakialaiselta ja roomalaiselta kaudelta sekä keskiajalta.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g h i Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”655. Philippopolis”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”PHILIPPOPOLIS or Eumolpia or Trimontium (Plovdiv） Bulgaria”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Smith, William: ”Philippopolis”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Philippopolis/Trimontium Pleiades. Viitattu 1.11.2021.
- ↑ Philippopolis (Bulgaria) 67 Plovdiv - Φιλιππόπολις ToposText. Viitattu 1.11.2021.
- ↑ ”22 B6 Philippopolis/Trimontium”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x Teodosiev, Nikola: Archaeology in Bulgaria: Philippopolis (Plovdiv) Bulgaria Analytica. Viitattu 1.11.2021.
- ↑ Itinerarium Antonini Augusti s. 136.
- ↑ Ammianus Marcellinus: Res gestae 26.10.4.
- ↑ Tacitus: Keisarillisen Rooman historia (Annales) 3.38.
- ↑ a b Plinius vanhempi: Naturalis historia 4.11 s. 18.
- ↑ Polybios: Historiai 5.100; Titus Livius: Rooman synty 39.53.
- ↑ Klaudios Ptolemaios: Geografia 3.11.12.
- ↑ Ammianus Marcellinus: Res gestae 31.5.17.
- ↑ a b c Forum (Agora) The Ancient Stadium of Philippopolis. Viitattu 1.11.2021.
- ↑ a b Treasury The Ancient Stadium of Philippopolis. Viitattu 1.11.2021.
- ↑ a b Odeon (Bouleuterion) The Ancient Stadium of Philippopolis. Viitattu 1.11.2021.
- ↑ a b Library The Ancient Stadium of Philippopolis. Viitattu 1.11.2021.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Filippopolis Wikimedia Commonsissa
- Рим в Пловдив – Roman Plovdiv (bulgariaksi)