Libya inferior
Libya inferior (lat. Provincia Libya inferior) oli myöhäisen Rooman valtakunnan provinssi, joka sijaitsi Libyassa nykyisen Egyptin valtion alueella.[1][2]
Libya inferior Provincia Libya inferior |
|
---|---|
Rooman provinssi | |
Valtio |
Rooman valtakunta Itä-Rooman valtakunta |
Prefektuuri | Oriens (300-luku–) |
Diokeesi |
Oriens (n. 293–395) Aegyptus (n. 395–) |
Nykyinen valtio/alue | Egypti |
Hallinto | |
– hallinnollinen keskus | Paraitonion |
Maantiede
muokkaaLibya superiorin provinssi eli ”Ala-Libya” sijaitsi Pohjois-Afrikan rannikolla eli Välimeren rannalla, ja käsitti Marmarikan (lat. Marmarica) alueen nykyisen Egyptin valtion luoteisosassa. Provinssin länsipuolella nykyisen Libyan valtion puolella sijaitsi Libya superiorin provinssi eli ”Ylä-Libya”, ja itäpuolella Egyptin ydinalueet ja Aegyptuksen, Arcadian ja Thebaiksen provinssit.[1] Provinssin hallinnollinen keskus oli Paraitonion.[3]
Kaupunkeja
muokkaaLibya inferiorin roomalaisaikaisia kaupunkeja olivat muun muassa (suluissa latinankielinen nimi, mikäli eri):
- Paraitonion (Paraetonium)
- Zygra
Historia
muokkaaLibya inferiorin alue oli noin vuosina 74–27 eaa. osa Cyrenaican provinssia ja noin vuosina 27 eaa. – 293 jaa. osa Creta et Cyrenen provinssia. Libya inferiorin provinssi perustettiin keisari Diocletianuksen noin vuonna 293 tekemän uudistuksen aikoihin jakamalla Creta et Cyrenen provinssi kolmeksi provinssiksi, joista muut olivat Libya superior ja Creta.
Noin vuosina 293–395 provinssi kuului Oriensin diokeesiin.[1] 300-luvulta lähtien se oli osa Oriensin prefektuuria. Rooman valtakunnan jaon jälkeen vuodesta 395 provinssi oli osa Itä-Roomaa ja kuului edelleen Oriensin prefektuuriin mutta nyt Aegyptuksen diokeesiin.[2]
Näin tärkeimmät provinsseissa tapahtuneet muutokset alueella olivat:
Rooman valtakunta | Itä-Rooma | Nykyinen alue tai valtio | ||
---|---|---|---|---|
Tasavallan ja keisarikauden provinssit n. vuoteen 293 saakka |
Myöhäisroomalaiset provinssit | |||
n. vuosina 293–395[sel 1] | vuodesta 395[sel 2] | |||
Cyrenaica 74–27 eaa. (vallattu 96 eaa.) |
Creta et Cyrene | Libya superior | (Libya koillinen) | |
Libya inferior | (Libya luoteinen) | |||
Creta 67–27 eaa. |
Creta | (Kreeta) | ||
Selitykset:
|
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Adkins, Lesley & Adkins, Roy A.: Handbook to Life in Ancient Rome, s. 117, 125. (Updated Edition. Facts on File Library of World History) Infobase Publishing, 2004. ISBN 978-0-8160-5026-0
- ↑ a b Peck, Harry Thurston: Harper's dictionary of classical literature and antiquities. Harper & brothers: New York, 1896. Teoksen verkkoversio. Teoksen verkkoversio (Perseus)
- ↑ McKenna, Amy: The History of Northern Africa, s. 37. (The Britannica Guide to Africa) The Rosen Publishing Group, Inc, 2011. ISBN 9781615303182 Teoksen verkkoversio.
- Achaea
- Aegyptus Herculia
- Aegyptus Jovia
- Aemilia et Liguria
- Africa proconsularis
- Alpes Cottiae
- Alpes maritimae
- Alpes Poeninae et Graiae
- Apulia et Calabria
- Aquitania prima
- Aquitania secunda
- Arabia
- Armenia minor
- Asia
- Baetica
- Belgica prima
- Belgica secunda
- Bithynia
- Britannia prima
- Britannia secunda
- Campania
- Cappadocia
- Caria
- Carthaginensis
- Cilicia
- Corsica
- Creta
- Cyprus
- Dacia mediterranea
- Dacia ripensis
- Dalmatia
- Dardania
- Diospontus
- Epirus nova
- Epirus vetus
- Europa
- Flaminia et Picenum
- Flavia Caesariensis
- Galatia
- Gallaecia
- Germania prima
- Germania secunda
- Haemimontus
- Hellespontus
- Insulae
- Insulae Baleares
- Isauria
- Libya inferior
- Libya superior
- Lucania et Bruttii
- Lugdunensis prima
- Lugdunensis secunda
- Lusitania
- Lycia et Pamphylia
- Lydia
- Macedonia
- Mauretania Caesariensis
- Mauretania Sitifensis
- Mauretania Tingitana
- Maxima Caesariensis
- Mesopotamia
- Moesia prima
- Moesia secunda
- Narbonensis prima
- Narbonensis secunda
- Noricum mediterraneum
- Noricum ripense
- Numidia Cirtensis
- Numidia militiana
- Novempopulana
- Osroene
- Pannonia prima
- Pannonia secunda
- Paphlagonia
- Phrygia prima
- Phrygia secunda
- Pisidia
- Pontus Polemoniacus
- Praevalitana
- Raetia prima
- Raetia secunda
- Rhodope
- Samnium
- Sardinia
- Savia
- Scythia
- Sequania
- Sicilia
- Syria Coele
- Syria Palaestina
- Syria Phoenice
- Tarraconensis
- Thebais
- Thessalia
- Thracia
- Tripolitania
- Tuscia et Umbria
- Valeria Byzacena
- Valeria
- Venetia et Histria
- Viennensis
- Achaea
- Aegyptus
- Aemilia
- Africa proconsularis
- Alpes Cottiae
- Alpes maritimae
- Alpes Poeninae et Graiae
- Apulia et Calabria
- Aquitanica prima
- Aquitanica secunda
- Arabia
- Arcadia
- Armenia prima
- Armenia secunda
- Asia
- Augustamnica
- Baetica
- Belgica prima
- Belgica secunda
- Bithynia
- Britannia prima
- Britannia secunda
- Byzacena
- Campania
- Cappadocia prima
- Cappadocia secunda
- Caria
- Carthaginensis
- Cilicia prima
- Cilicia secunda
- Corsica
- Creta
- Cyprus
- Dacia mediterranea
- Dacia ripensis
- Dalmatia
- Dardania
- Epirus nova
- Epirus vetus
- Euphratensis
- Europa
- Flaminia et Picenum annonarium
- Flavia Caesariensis
- Galatia
- Galatia salutaris
- Haemimontus
- Helenopontus
- Hellespontus
- Honorias
- Insulae
- Gallaecia
- Germania prima
- Germania secunda
- Insulae Baleares
- Isauria
- Libya inferior
- Libya superior
- Liguria
- Lucania et Bruttii
- Lugdunensis prima
- Lugdunensis secunda
- Lugdunensis tertia
- Lusitania
- Lycaonia
- Lycia
- Lydia
- Macedonia prima
- Macedonia secunda
- Mauretania Caesariensis
- Mauretania Sitifensis
- Mauretania Tingitana
- Maxima Caesariensis
- Maxima Sequanorum
- Mesopotamia
- Moesia prima
- Moesia secunda
- Narbonensis prima
- Narbonensis secunda
- Noricum mediterraneum
- Noricum ripense
- Novempopulana
- Numidia
- Osroene
- Palaestina prima
- Palaestina secunda
- Palaestina salutaris
- Pamphylia
- Pannonia prima
- Pannonia secunda
- Paphlagonia
- Phoenice prima
- Phoenice secunda
- Phrygia Pacatiana
- Phrygia salutaris
- Picenum suburbicarium
- Pisidia
- Pontus Polemoniacus
- Praevalitana
- Raetia prima
- Raetia secunda
- Rhodope
- Samnium
- Sardinia
- Savia
- Scythia
- Senonia
- Sicilia
- Syria prima
- Syria secunda
- Tarraconensis
- Thebais
- Thessalia
- Thracia
- Tripolitania
- Tuscia et Umbria
- Valentia
- Valeria (Italia)
- Valeria (Pannonia)
- Venetia et Histria
- Viennensis