Savia (provinssi)
Savia (myös Savensis, Pannonia Savia; lat. Provincia Savia) oli Rooman valtakunnan provinssi, joka sijaitsi Pannoniassa pääosin nykyisen Kroatian alueella.[1][2][3]
Savia Provincia Savia |
|
---|---|
Rooman provinssi | |
Valtio |
Rooman valtakunta Länsi-Rooman valtakunta |
Prefektuuri |
Italia, Illyricum et Africa Italia et Africa |
Diokeesi |
Pannonia (n. 295–395) Illyricum (n. 395–) |
Nykyinen valtio/alue | Kroatia |
Perustettu | n. 295 |
Hallinto | |
– hallinnollinen keskus | Siscia |
Maantiede
muokkaaSavian provinssi käsitti aikaisemman Pannonia superiorin provinssin eteläosan, siinä missä Pannonia prima käsitti pohjoisosan. Provinssien välinen raja kulki Drave-joessa. Savian pohjoispuolella sijaitsi Pannonia prima, koillispuolella Valeria, itäpuolella Pannonia secunda, eteläpuolella Dalmatia ja länsipuolella Noricum mediterraneum. Savian provinssin hallinnollinen keskus oli Siscia.[1][2][3]
Kaupunkeja
muokkaaSavian provinssin kaupunkeja olivat muun muassa:
Historia
muokkaaSavian alue oli aiemmin osa Pannonia superiorin provinssia. Savian provinssi perustettiin keisari Diocletianuksen uudistusten aikoihin joskus vuoden 295 jälkeen, kun Pannonia superiorin provinssi jaettiin kahtia Pannonia primaksi ja Saviaksi.[2] Provinssi esiintyy Veronan luettelossa noin vuonna 313/314. Se kuului alun perin Pannonian diokeesiin.[1]
300-luvulta lähien provinssi kuului välillä Italia, Illyricum et African prefektuuriin ja välillä Italia et African prefektuuriin. Rooman valtakunnan jaon jälkeen vuodesta 395 provinssi oli osa Länsi-Roomaa ja kuului Italia et African prefektuuriin. Noin vuoden 400 Notitia dignitatumin mukaan se kuului nyt Illyricumin diokeesiin, ja sitä johti corrector.[1][2]
Tärkeimmät provinsseissa tapahtuneet muutokset alueella olivat:
Rooman valtakunta | Länsi-Rooma | Nykyinen alue tai valtio | ||||
---|---|---|---|---|---|---|
Tasavallan ja keisarikauden provinssit n. vuoteen 293 saakka |
Myöhäisroomalaiset provinssit | |||||
n. vuosina 293–395[sel 1] | vuodesta 395[sel 2] | |||||
Illyricum 27/16 eaa.–9/10 jaa. (?) (Illyria vallattu 168 eaa. ja Dalmatia 46 eaa.) |
Illyricum inferius 9/10 jaa. (?) – Flaviusten aika |
Pannonia Flaviusten aika – 103/107 |
Pannonia superior 103/107–293 |
Pannonia prima | (Itävalta itäinen) | |
Savia | (Kroatia) | |||||
Pannonia inferior 103/107–293 |
Pannonia secunda | (Vojvodina) | ||||
Valeria | (Unkari läntinen) | |||||
Illyricum superius 9/10 jaa. (?) – Flaviusten aika |
Dalmatia Flaviusten aika – |
Dalmatia | (Dalmatia, Bosnia) | |||
Praevalitana[sel 3] | (Albania, Montenegro) | |||||
Selitykset:
|
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d Nicholson, Oliver: ”Savia”, The Oxford Dictionary of Late Antiquity, s. 1336. Oxford University Press, 2018. ISBN 9780192562463
- ↑ a b c d e Mócsy, András: Pannonia and Upper Moesia (Routledge Revivals): A History of the Middle Danube Provinces of the Roman Empire, s. 273. (Routledge Revivals) Routledge, 2014. ISBN 9781317754251 Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b Adkins, Lesley & Adkins, Roy A.: Handbook to Life in Ancient Rome, s. 117. (Updated Edition. Facts on File Library of World History) Infobase Publishing, 2004. ISBN 978-0-8160-5026-0
- Achaea
- Aegyptus Herculia
- Aegyptus Jovia
- Aemilia et Liguria
- Africa proconsularis
- Alpes Cottiae
- Alpes maritimae
- Alpes Poeninae et Graiae
- Apulia et Calabria
- Aquitania prima
- Aquitania secunda
- Arabia
- Armenia minor
- Asia
- Baetica
- Belgica prima
- Belgica secunda
- Bithynia
- Britannia prima
- Britannia secunda
- Campania
- Cappadocia
- Caria
- Carthaginensis
- Cilicia
- Corsica
- Creta
- Cyprus
- Dacia mediterranea
- Dacia ripensis
- Dalmatia
- Dardania
- Diospontus
- Epirus nova
- Epirus vetus
- Europa
- Flaminia et Picenum
- Flavia Caesariensis
- Galatia
- Gallaecia
- Germania prima
- Germania secunda
- Haemimontus
- Hellespontus
- Insulae
- Insulae Baleares
- Isauria
- Libya inferior
- Libya superior
- Lucania et Bruttii
- Lugdunensis prima
- Lugdunensis secunda
- Lusitania
- Lycia et Pamphylia
- Lydia
- Macedonia
- Mauretania Caesariensis
- Mauretania Sitifensis
- Mauretania Tingitana
- Maxima Caesariensis
- Mesopotamia
- Moesia prima
- Moesia secunda
- Narbonensis prima
- Narbonensis secunda
- Noricum mediterraneum
- Noricum ripense
- Numidia Cirtensis
- Numidia militiana
- Novempopulana
- Osroene
- Pannonia prima
- Pannonia secunda
- Paphlagonia
- Phrygia prima
- Phrygia secunda
- Pisidia
- Pontus Polemoniacus
- Praevalitana
- Raetia prima
- Raetia secunda
- Rhodope
- Samnium
- Sardinia
- Savia
- Scythia
- Sequania
- Sicilia
- Syria Coele
- Syria Palaestina
- Syria Phoenice
- Tarraconensis
- Thebais
- Thessalia
- Thracia
- Tripolitania
- Tuscia et Umbria
- Valeria Byzacena
- Valeria
- Venetia et Histria
- Viennensis
- Achaea
- Aegyptus
- Aemilia
- Africa proconsularis
- Alpes Cottiae
- Alpes maritimae
- Alpes Poeninae et Graiae
- Apulia et Calabria
- Aquitanica prima
- Aquitanica secunda
- Arabia
- Arcadia
- Armenia prima
- Armenia secunda
- Asia
- Augustamnica
- Baetica
- Belgica prima
- Belgica secunda
- Bithynia
- Britannia prima
- Britannia secunda
- Byzacena
- Campania
- Cappadocia prima
- Cappadocia secunda
- Caria
- Carthaginensis
- Cilicia prima
- Cilicia secunda
- Corsica
- Creta
- Cyprus
- Dacia mediterranea
- Dacia ripensis
- Dalmatia
- Dardania
- Epirus nova
- Epirus vetus
- Euphratensis
- Europa
- Flaminia et Picenum annonarium
- Flavia Caesariensis
- Galatia
- Galatia salutaris
- Haemimontus
- Helenopontus
- Hellespontus
- Honorias
- Insulae
- Gallaecia
- Germania prima
- Germania secunda
- Insulae Baleares
- Isauria
- Libya inferior
- Libya superior
- Liguria
- Lucania et Bruttii
- Lugdunensis prima
- Lugdunensis secunda
- Lugdunensis tertia
- Lusitania
- Lycaonia
- Lycia
- Lydia
- Macedonia prima
- Macedonia secunda
- Mauretania Caesariensis
- Mauretania Sitifensis
- Mauretania Tingitana
- Maxima Caesariensis
- Maxima Sequanorum
- Mesopotamia
- Moesia prima
- Moesia secunda
- Narbonensis prima
- Narbonensis secunda
- Noricum mediterraneum
- Noricum ripense
- Novempopulana
- Numidia
- Osroene
- Palaestina prima
- Palaestina secunda
- Palaestina salutaris
- Pamphylia
- Pannonia prima
- Pannonia secunda
- Paphlagonia
- Phoenice prima
- Phoenice secunda
- Phrygia Pacatiana
- Phrygia salutaris
- Picenum suburbicarium
- Pisidia
- Pontus Polemoniacus
- Praevalitana
- Raetia prima
- Raetia secunda
- Rhodope
- Samnium
- Sardinia
- Savia
- Scythia
- Senonia
- Sicilia
- Syria prima
- Syria secunda
- Tarraconensis
- Thebais
- Thessalia
- Thracia
- Tripolitania
- Tuscia et Umbria
- Valentia
- Valeria (Italia)
- Valeria (Pannonia)
- Venetia et Histria
- Viennensis