Dalmatian sijainti. Dalmatian alue Kroatian kartalla (mukana Kotorin lahden alue)
*
  Varsinainen Dalmatia
Joskus katsotaan kuuluvan Dalmatiaan:
*
  (raidoitettu) Gračacin kunta
* *
  Rabin saari ympäristöineen

Dalmatia on historiallinen alue Kroatiassa, Adrianmeren rannikolla. Se on saanut nimensä alueella ennen ajanlaskun alkua asuneesta dalmaattien kansasta. Alueen nimi on säilynyt dalmatiankoiran nimessä; rotu on Kroatiasta kotoisin.

HistoriaMuokkaa

Roomalaiset valloittivat alueen 229–213 eaa. Valloituksen jälkeen alue kuului Rooman valtakuntaan aina keisarikunnan jakoon saakka, jolloin se liitettiin Länsi-Rooman valtakuntaan. Vuosina 489–535 alue kuului itägoottien valtakuntaan, ja sen jälkeen se liitettiin Itä-Rooman keisarikuntaan.[1]

600-luvulla maahan tunkeutui slaavilaisia heimoja, kroatialaisia pohjoiseen, serbialaisia etelään. Vuoden 1000 tienoilla valloitti Dalmatian rannikot Venetsia, jonka doget nimittivät itseään siitä lähtien Dalmatian herttuoiksi. Noin vuonna 1100 unkarilaiset valloittivat suurimman osan Dalmatiaa. Seuraavina vuosisatoina Venetsia kävi lakkaamattomia taisteluja kroatialaisia ja unkarilaisia vastaan Dalmatian omistamisesta, kunnes sen valta siellä vakiintui 1420. Turkkilaiset valtasivat 1500-luvulla osia Dalmatian sisämaasta, mutta luovuttivat ne Venetsialle 1699 ja 1718 rauhanteoissa. Dalmatia pysyi Venetsian hallussa tasavallan kukistumiseen asti 1797, jolloin se Campo Formion rauhassa annettiin Itävallalle. Vuonna 1805 Dalmatia liitettiin silloiseen Italian kuningaskuntaan, 1810 Napoleonin muodostamiin niin sanottuihin illyrialaisiin maakuntiin, 1814 uudelleen Itävaltaan. Vuonna 1816 se kruununmaaksi korotettuna sai kuningaskunnan arvonimen. Vuonna 1848 ja myöhemminkin slaavilaiset kansanainekset pyrkivät muodostamaan Dalmatiasta, Slovaniasta ja Kroatiasta eteläslaavilaista "kolmiyhteistä" kuningaskuntaa, mitä taas Dalmatian italialaiset vastustivat. Dalmatia kuului vuoden 1867 valtioasetuksen mukaan Itävalta-Unkarin monarkian Itävallan puoleiseen osaan. Asevelvollisuuden vastustamiseksi syntyi Etelä-Dalmatiassa kapinoita vuonna 1869 ja 1881.[2]

Ensimmäisessä maailmansodassa ympärysvallat lupasivat 1915 osan Dalmatiaa Italialle. Alue kuitenkin liitettiin Rapallon sopimuksen mukaan serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskuntaan lukuun ottamatta Zadarin kaupunkia, joka liitettiin Italiaan. Vuonna 1931 siitä tuli osa Jugoslaviaa.

Toisen maailmansodan aikana Italia miehitti Dalmatian, ja siitä muodostettiin Dalmatian kuvernoraatti, johon liitettiin myös Italialle ennestäänkin kuulunut Zadar. Sodan päätyttyä alue palautettiin Jugoslavialle, johon myös Zadar vuonna 1946 liitettiin.

Nykyisin Dalmatia kuuluu Kroatiaan, ja se on kehittymässä matkailualueena. Alueella sijaitsevat muun muassa merkittävät turistikaupungit Split ja Dubrovnik.

LähteetMuokkaa

  1. Anna Maria Liberati, Fabio Bourbon: ”Roomalaisten provinssien muodostuminen ja organisaatio”, Historialliset kulttuurit, Rooma, s. 194. Suomentanut Tuija Vertainen. Weilin+Göös, 2004. ISBN 978-951-0-32991-7.
  2. Dalmatsia, Tietosanakirja osa 2, palsta 138–139, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1909