Hellespontus (provinssi)
Hellespontus (lat. Provincia Hellespontus) oli Rooman valtakunnan provinssi, joka käsitti Hellespontoksen eli nykyisten Dardanellien Vähän-Aasian puoleisen rannikon nykyisen Turkin alueella.[1][2][3]
Hellespontus Provincia Hellespontus |
|
---|---|
Rooman provinssi | |
Valtio |
Rooman valtakunta Itä-Rooman valtakunta |
Prefektuuri | Oriens (300-luku–) |
Diokeesi | Asiana |
Nykyinen valtio/alue | Turkki (Dardanellien rannikko Aasian puolella) |
Perustettu | n. 293 |
Hallinto | |
– hallinnollinen keskus | Kyzikos (Cyzicus) |
Maantiede
muokkaaHellespontuksen provinssi käsitti sille nimen antaneen Hellespontoksen salmen (lat. Hellespontus, nyk. Dardanellit) etelärannan sekä suuren osan Propontiin (nyk. Marmaranmeri) etelärantaa. Provinssia rajasi lännessä Aigeianmeren ranta ja pohjoisessa Hellespontoksen salmi ja Propontiin ranta. Provinssin länsipuolella sijaitsi Bithynian provinssi, kaakkoispuolella Phrygia Prima (myöhemmin Phrygia Pacatiana), ja eteläpuolella Lydia ja Asia.[1][2] Provinssin hallinnollinen keskus oli Kyzikos (lat. Cyzicus).[1]
Kaupunkeja
muokkaaHellespontuksen provinssin kaupunkeja olivat muun muassa (suluissa latinankielinen nimi, mikäli eri):
- Akhilleion (Achilleum)
- Aleksandreia Troas (Alexandria Troas)
- Abydos (Abydus)
- Daskyleion (Dascylium)
- Ilion (Ilium)
- Kyzikos (Cyzicus)
- Lampsakos (Lampsacus)
- Parion (Parium)
- Priapos (Priapus)
- Poimanenos (Poemanenus)
- Prokonnesos (Proconnesus)
- Zeleia
Historia
muokkaaHellespontuksen provinssin alue oli alun perin osa Troasta ja Fryygiaa, ja roomalaisaikana Asian provinssia. Hellespontuksen provinssi perustettiin suunnilleen keisari Diocletianuksen noin vuonna 293 tekemän uudistuksen aikoihin erottamalla se Asian provinssista. Viimeistään se on ollut oma provinssinsa Veronan luettelon aikaan 300-luvun alkupuolella. Se kuului Asianan diokeesiin.[1]
300-luvulta lähtien provinssi kuului Oriensin prefektuuriin. Rooman valtakunnan jaon vuonna 395 jälkeen provinssi oli osa Itä-Roomaa ja kuului edelleen Oriensin prefektuuriin ja Asianan diokeesiin. Notitia dignitatumin aikaan 400-luvun alussa provinssia hallitsi consularis.[1]
Tärkeimmät provinsseissa tapahtuneet muutokset alueella olivat:
Rooman valtakunta | Itä-Rooma | Nykyinen alue tai valtio | |||
---|---|---|---|---|---|
Tasavallan ja keisarikauden provinssit n. vuoteen 293 saakka |
Myöhäisroomalaiset provinssit | ||||
n. vuosina 293–395[sel 1] | n. vuodesta 395[sel 2] | ||||
Asia vuodesta 127 eaa. (Rooman valtaan 133 eaa.) |
Asia | Asia | (Turkin Egeanmeren puoleinen rannikko) | ||
Hellespontus | Hellespontus | (Dardanellit Aasian puolella) | |||
Lydia | Lydia | (Turkki läntinen) | |||
Caria | Caria | (Turkki lounainen) | |||
Phrygia prima | Phrygia Pacatiana | (Turkki läntinen) | |||
Phrygia secunda | Phrygia salutaris | ||||
Insulae | Insulae | (Egeanmeren saaret) | |||
Selitykset:
|
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e Nicholson, Oliver: ”Hellespontus”, The Oxford Dictionary of Late Antiquity, s. 707. Oxford University Press, 2018. ISBN 9780192562463
- ↑ a b Adkins, Lesley & Adkins, Roy A.: Handbook to Life in Ancient Rome, s. 117. (Updated Edition. Facts on File Library of World History) Infobase Publishing, 2004. ISBN 978-0-8160-5026-0
- ↑ Peck, Harry Thurston: Harper's dictionary of classical literature and antiquities. Harper & brothers: New York, 1896. Teoksen verkkoversio. Teoksen verkkoversio (Perseus)
- Achaea
- Aegyptus Herculia
- Aegyptus Jovia
- Aemilia et Liguria
- Africa proconsularis
- Alpes Cottiae
- Alpes maritimae
- Alpes Poeninae et Graiae
- Apulia et Calabria
- Aquitania prima
- Aquitania secunda
- Arabia
- Armenia minor
- Asia
- Baetica
- Belgica prima
- Belgica secunda
- Bithynia
- Britannia prima
- Britannia secunda
- Campania
- Cappadocia
- Caria
- Carthaginensis
- Cilicia
- Corsica
- Creta
- Cyprus
- Dacia mediterranea
- Dacia ripensis
- Dalmatia
- Dardania
- Diospontus
- Epirus nova
- Epirus vetus
- Europa
- Flaminia et Picenum
- Flavia Caesariensis
- Galatia
- Gallaecia
- Germania prima
- Germania secunda
- Haemimontus
- Hellespontus
- Insulae
- Insulae Baleares
- Isauria
- Libya inferior
- Libya superior
- Lucania et Bruttii
- Lugdunensis prima
- Lugdunensis secunda
- Lusitania
- Lycia et Pamphylia
- Lydia
- Macedonia
- Mauretania Caesariensis
- Mauretania Sitifensis
- Mauretania Tingitana
- Maxima Caesariensis
- Mesopotamia
- Moesia prima
- Moesia secunda
- Narbonensis prima
- Narbonensis secunda
- Noricum mediterraneum
- Noricum ripense
- Numidia Cirtensis
- Numidia militiana
- Novempopulana
- Osroene
- Pannonia prima
- Pannonia secunda
- Paphlagonia
- Phrygia prima
- Phrygia secunda
- Pisidia
- Pontus Polemoniacus
- Praevalitana
- Raetia prima
- Raetia secunda
- Rhodope
- Samnium
- Sardinia
- Savia
- Scythia
- Sequania
- Sicilia
- Syria Coele
- Syria Palaestina
- Syria Phoenice
- Tarraconensis
- Thebais
- Thessalia
- Thracia
- Tripolitania
- Tuscia et Umbria
- Valeria Byzacena
- Valeria
- Venetia et Histria
- Viennensis
- Achaea
- Aegyptus
- Aemilia
- Africa proconsularis
- Alpes Cottiae
- Alpes maritimae
- Alpes Poeninae et Graiae
- Apulia et Calabria
- Aquitanica prima
- Aquitanica secunda
- Arabia
- Arcadia
- Armenia prima
- Armenia secunda
- Asia
- Augustamnica
- Baetica
- Belgica prima
- Belgica secunda
- Bithynia
- Britannia prima
- Britannia secunda
- Byzacena
- Campania
- Cappadocia prima
- Cappadocia secunda
- Caria
- Carthaginensis
- Cilicia prima
- Cilicia secunda
- Corsica
- Creta
- Cyprus
- Dacia mediterranea
- Dacia ripensis
- Dalmatia
- Dardania
- Epirus nova
- Epirus vetus
- Euphratensis
- Europa
- Flaminia et Picenum annonarium
- Flavia Caesariensis
- Galatia
- Galatia salutaris
- Haemimontus
- Helenopontus
- Hellespontus
- Honorias
- Insulae
- Gallaecia
- Germania prima
- Germania secunda
- Insulae Baleares
- Isauria
- Libya inferior
- Libya superior
- Liguria
- Lucania et Bruttii
- Lugdunensis prima
- Lugdunensis secunda
- Lugdunensis tertia
- Lusitania
- Lycaonia
- Lycia
- Lydia
- Macedonia prima
- Macedonia secunda
- Mauretania Caesariensis
- Mauretania Sitifensis
- Mauretania Tingitana
- Maxima Caesariensis
- Maxima Sequanorum
- Mesopotamia
- Moesia prima
- Moesia secunda
- Narbonensis prima
- Narbonensis secunda
- Noricum mediterraneum
- Noricum ripense
- Novempopulana
- Numidia
- Osroene
- Palaestina prima
- Palaestina secunda
- Palaestina salutaris
- Pamphylia
- Pannonia prima
- Pannonia secunda
- Paphlagonia
- Phoenice prima
- Phoenice secunda
- Phrygia Pacatiana
- Phrygia salutaris
- Picenum suburbicarium
- Pisidia
- Pontus Polemoniacus
- Praevalitana
- Raetia prima
- Raetia secunda
- Rhodope
- Samnium
- Sardinia
- Savia
- Scythia
- Senonia
- Sicilia
- Syria prima
- Syria secunda
- Tarraconensis
- Thebais
- Thessalia
- Thracia
- Tripolitania
- Tuscia et Umbria
- Valentia
- Valeria (Italia)
- Valeria (Pannonia)
- Venetia et Histria
- Viennensis