Tarsoslähde? (m.kreik. Ταρσός) on kaupunki Turkissa. Sen asukasluku oli vuonna 2013 arviolta 245 671.

Tarsos
(Ταρσός)
Tarsus
Vanha Moskeija
Vanha Moskeija

Tarsos

Koordinaatit: 36°55′N, 34°53′E

Valtio Turkki
Maakunta Mersinin maakunta
Piirikunta Tarsos
Väkiluku (2013) 245 671


















MaantiedeMuokkaa

 
Kleopatran portti.

Tarsos siajitsee Keski-Turkin eteläosassa noin 20 kilometrin päässä Välimeren rannikosta sisämaahan.[1] Kaupunki on Cydnusjoen (Tarsus Çay) varrella. Kaupunkia ympäröi tasanko, joka tunnetaan hedelmällisenä maatalousseutuna.[2]

HistoriaMuokkaa

 
Paavalin kirkko.

Nykyisen Tarsoksen alueella on ollut keskyksettä ihmisasutusta jo neoliittiselta kaudelta lähtien. Nykyinen Tarsos mainitaan ensimmäisen kerran historiallisissa lähteissä muinaisen Assyrian ajoilta kuningas Sanheribin valtakaudella. Sittemmin kaupunkia hallitsivat akhaimenidit ja seleukidit.[1] Seleukidien kaudella paikka tunnettiin Antiokhos IV Epifanesin mukaan nimellä "Antiokia Cydnuksen varrella".[2] Vuonna 67 ennen ajanlaskun alkua Tarsoksesta tuli osa Rooman valtakuntaa ja Kilikian provinssin pääkaupunki. Osana Roomaa Tarsos oli yksi Itä-Rooman johtavia keskuksia. Marcus Antonius ja Kleopatra tapasivat ensimmäisen kerran Tarsoksessa, joka tunnettiin myös kreikkalaista filosofiaa opettavasta yliopistostaan.[1] Kristinuskon historiassa Tarsos tunnetaan Paavalin syntymäpaikkana.[2]

Arabit valtasivat Tarsoksen Bysantin valtakunnalta vuonna 712 ja tekivät siitä osan kohti itää kulkevasta linnoitusten ketjusta. Bysantin valtakunta ei kuitenkaan luopunut kaupungista, joka vallattiin ja jälleenvallattiin sittemmin useita kertoja. Abbasidikalifi al-Mamun haudattiin Tarsokseen. Abbasidien jälkeen kaupunkia hallitsivat hamdanidit, tulunidit ja ikhšidit. Vuonna 950 Bysantin laivasto otti huomattavan voiton Said al-Daulan laivastosta kaupungin edustalla ja vuonna 965 keisari Nikeforos II Fokasin joukot valtasivat kaupungin. Vuonna 1097 kaupungin valtasivat ristiretkeläiset näiden marssiessa Bysantin maiden läpi kohti Pyhää maata. Seuraavalla vuosisadalla siitä tuli osa Kilikian armenialaiskuningaskuntaa, kunnes Egyptin mamelukit valtasivat sen 1300-luvulla.[2]

Mamelukit tekivät Tarsoksesta autonomisen puskurivaltion heidän ja karamanidien välille. Karamanidien tilalle nousivat lopulta heidät alistaneet osmanit, jotka valtasivat myös Tarsoksen seuraavan vuosisadan aikana. Tarsos oli ensin osa Aleppon hallinnollista aluetta, mutta vuonna 1571 siitä tehtiin Kyproksen eyaletin alainen sancak. Vuonna 1867 Tarsoksesta tulitoisen sancakin kada. 1800-luvulle tultaessa Tarsos oli taantunut rauniokyläksi. Aluetta vaivasivat etenkin viereiset suot ja niiden myötä malaria. Sittemmin itsenäisessä Turkin tasavallassa pahamaineiset suot alueella on kuivatettu ja Tarsos on kasvanut jälleen paikallisen kaupan keskukseksi.[2]

VäestöMuokkaa

 
Kaupungintalo.

Tarsoksen asukasluku oli vuonna 2013 arviolta 245 671. Vuonna 2000 vastaava lukema oli 216 382.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d Tarsus Encyclopaedia Britannica. Viitattu 31.7.2020. (englanniksi)
  2. a b c d e P. J. Bearman, TH. Bianquis, C. E. Bosworth, E. van Donzel ja W. P. Heinrichs: The Encyclopaedia of Islam - New Edition, s. 306-307. Volume T-U. Koninklijke Brill, Leiden, 2000. ISBN 9004112111. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa