Avaa päävalikko
Sisempi muuri on merkitty tummanvihreällä, ulompi vaaleanvihreällä.
Rekonstruktio Bibractea ympäröineestä muurista.

Bibracte oli gallialaisen heedujen heimon tärkein kaupunki ja poliittinen sekä taloudellinen keskus. Bibracte sijaitsi Mont Beuvrayn kukkulalla, ja se oli yksi merkittävimmistä Gallian oppidumeista eli linnoitetuista asutuksista. Bibracten kukoistusaika kesti 150-luvun lopusta eaa. noin vuoteen 12 eaa., jolloin heedut perustivat uuden Augustodunumin kaupungin (Autun).

Bibracte levittäytyi noin 135 hehtaarin alueelle. Koko kaupunkia ympäröi korkea muuri, joka oli toteutettu murus gallicus -tekniikalla kivestä ja puusta. Arkeologit ovat rakentaneet osan siitä paikalle Porte du Rebout. Bibractessa ei ollut antiikin kaupunkien kaltaista geometrista asemakaavaa, mutta asutus oli kuitenkin jakautunut selkeisiin alueisiin ja katuihin. Aluksi luultiin, että Bibractessa oli laaja käsityöläisten alue, jossa oli muun muassa kultaseppien pajoja. Kaivauksien perusteella voidaan kuitenkin sanoa, että pajoja oli joka puolella kaupunkia. Esimerkiksi Parc au Chevaux'n alueella oli suuri domus (PC1) sekä käsityöläisten pajoja. PC1 on domus, joka on rakennettu roomalaisella tyylillä ja joka tarkoittaa sitä, että siinä oli vestibulum, atrium ja huoneita. Kaupungissa oli myös muita roomalaistyylisiä taloja. Yleensä talot olivat nelikulmaisia, ja ne oli rakennettu puusta tai kivestä. Useat asumukset olivat puolittain maan sisässä.

Paikalla tehdyissä kaivauksissa on löydetty eri puolilta eteläistä Eurooppaa peräisin olevia kolikoita, mikä viittaa siihen, että Bibracte on ollut vilkas kaupan keskus. Lisäksi paikalta on löydetty monta tuhatta amphoraa, jotka osoittavat, että tuotteita tuotiin ager cosanuksesta (Dressel 1) sekä Espanjasta (Haltern 70, Dressel 20, Oberhaden 83, Pascual 1 jne.). Kaupungissa oli myös pyhäkkö, joten Bibracte on ollut myös uskonnollinen keskus.

LähteetMuokkaa

  • Goudineau Christian, Peyre Christian: Bibracte et les Eduens: à la découverte d’un peuple gaulois. Pariisi: Errance, 1993. (ranskaksi)
  • Daniel Paunier, Thierry Lunginbühl: Bibracte, le site de la maison 1 du Parc aux Chevaux (PC 1). Des origines de l'oppidum au règne de Tibère. Glux-en-Glenne, Centre archéologique Européen (Bibracte 8), 2003. (ranskaksi)
  • Olmer F.: Les amphores de Bibracte – 2 : le commerce du vin chez les Eduens d’après les timbres d’amphores : catalogue : les timbres de Bibracte (1984-1998), les timbres de Bourgogne. Glux-en-Glenne, Centre archéologique Européen (Bibracte 7), 2003. (ranskaksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä antiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.