Euboia

saari Kreikassa
Tämä artikkeli käsittelee saarta. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Euboia
Εύβοια
Euboea from space.jpg

Euboian saari satelliittikuvassa.

Sijainti
Korkein kohta
Dírfi, 1 743 m
Pinta-ala
3 580 km²
Väestö
Asukasluku
191 206
Suurin kaupunki
Kieli

Euboia (kreik. Εύβοια, Évia tai Évvia, m.kreik. Εὔβοια, lat. Euboea, ital. Negroponte)[1] on Kreikan saari, joka sijaitsee Manner-Kreikan itärannikon edustalla. Se on Kreikan toiseksi suurin saari. Saaren pinta-ala on 3 580 km² ja asukasluku 191 206 (vuonna 2011).[2][3] Hallinnollisesti saari kuuluu Euboian alueyksikköön ja Keski-Kreikan alueeseen. Saaren pääkaupunki on Chalkída.

MaantiedeMuokkaa

Euboia sijaitsee Egeanmeren länsilaidalla Keski-Kreikan itärannikon edustalla. Saari on pitkä ja kapea. Sen suurin pituus pohjoisesta etelään on noin 180 kilometriä ja sen leveys vaihtelee kuuden ja 48 kilometrin välillä.[1] Pinta-alaltaan Euboia on Kreikan toiseksi suurin saari Kreetan jälkeen. Euboian erottavat mantereesta Évripos- eli Euripossalmi sekä sen pohjoisenpuoleinen Pohjoinen Euboianlahti ja etelänpuoleinen Eteläinen Euboianlahti.[1][4][5]

 
Euboian saaren pohjoisrannikkoa. Korkeimpana erottuu Dírfivuori.

Euboiasta on siltayhteys mantereelle Évripos-salmen yli Chalkídan kaupungin kohdalla. Lisäksi sekä saaren pohjois- että eteläosista on lauttayhteyksiä mantereelle. Koska saari on suurikokoinen, lähellä Manner-Kreikkaa ja kytketty sillalle mantereeseen, sitä ei Kreikassa useinkaan lueta saareksi varsinaisen saariston tavoin. Samasta syystä sitä ei usein lueta varsinaisiin Egeanmeren saariin, kuten ei myöskään meren eteläreunalla sijaitsevaa Kreetaa.

 
Chalkídan kaupunkia ja Évripos-salmi, Euboian saaren puoli vasemmalla ja Manner-Kreikka oikealla.

Euboia on vuoristoinen ja sen korkeimmat vuoret ovat Dírfi (1 743 m), Pyxariás (1 351 m) ja Óchi (1 394 m). Muihin vuoriin kuuluu muun muassa Ólympos (1 172 m). Saaren vuoret ovat Thessalian vuorten jatkeita.[1] Euboian länsirannikon keskivaiheilla sijaitsee Lilántion tasanko, jolla virtaa Lílas-joki.

Euboian edustalla sijaitsee lukuisia pienempiä saaria, joista tärkeimpiä ovat Lichádes-saariryhmän saaret Pohjoisessa Euboianlahdessa Euboian luoteiskulman edustalla, Petalioí-saariryhmän saaret Petaliónlahdessa Euboian saaren eteläkärjen länsipuolella sekä Stýran saari Euboian länsirannikolla. Kauempana Euboian koillispuolella Egeanmeressä sijaitsevat useimmat Pohjoiset Sporadit ja länsipuolella muista erillään samaan saariryhmään luettu Skýros. Euboiasta kaakkoon sijaitsevat Kykladit, lähimpänä Ándros.

Hallinto, kaupungit ja kunnatMuokkaa

Hallinnollisesti Euboian saari jakaantuu seitsemän kunnan alueelle. Kunnat ovat Chalkída, Dírfys-Messapía, Erétria, Istiaía-Aidipsós, Kárystos, Kými-Alivéri sekä Mantoúdi-Límni-Agía Ánna. Näistä Chalkídan kunta käsittää alueita sekä mantereen puolelta että Euboialta. Muut kunnat sijaitsevat kokonaan saarella. Kaikki kunnat kuuluvat saaresta nimensä saaneeseen Euboian alueyksikköön, johon kuuluu myös Skýroksen kunta.

Saaren suurin kaupunki on pääkaupunki Chalkída (59 125 asukasta vuonna 2011), joka sijaitsee Évripos-salmen kohdalla osaksi saarella ja osaksi mantereen puolella. Saaren muita suurempia kaupunkeja ovat Néa Artáki (9 489 asukasta), Vasilikó (6 571), Psachná (5 827), Kárystos (5 112), Alivéri (4 827), Istiaía (4 339), Erétria (4 166), Amárynthos (3 647), Ágios Nikólaos (3 426), kylpyläkaupunki Loutrá Aidipsoú (2 560), Vathý (2 385), Kými (2 383), Néa Lámpsakos (2 196) ja Gymnó (2 008).[3]

HistoriaMuokkaa

AntiikkiMuokkaa

Pääartikkeli: Antiikin Euboia
 
Antiikin Eretrian kaupungin raunioita.

Antiikin aikana Euboia tunnettiin myös nimillä Makris (Μάκρις) ja Dolikhe (Δολίχη) pitkän muotonsa vuoksi, sekä nimillä Hellopia (Ἑλλοπία) ja Abantis (Ἀβαντίς) siellä asuneiden heimojen mukaan.[1][6] Muita nimiä olivat muun muassa Asopis (Ἀσωπίς) ja Khalkodontis (Χαλκοδοντίς).[7] Saaren varsinainen antiikin aikainen nykyisinkin käytössä oleva nimi on peräisin kreikan sanoista eu (εὖ, ”hyvä”) ja būs (βοῦς, ”härkä”); saari oli toisin sanoen ”Hyvien härkien saari”[8] tai ”Hyvä saari härille”.[9]

Antiikin ajalla saaren merkittävimmät kaupungit olivat Khalkis ja Eretria. Khalkis oli merkittävä sekä strategisesti että kauppapaikkana, koska se toimi Euripossalmen ylityspaikkana. Muita merkittäviä kaupunkeja olivat muun muassa Histiaia ja Karystos. Aidepsos oli jo antiikin ajalla suosittu kylpyläpaikka.[6] Euboian kaupungit kukoistivat erityisesti 500-luvulla eaa. Persialaiset tuhosivat saaren ja orjuuttivat sen väestön vuonna 490 eaa. Tämän jälkeen saari päätyi Ateenan valtaan ja kaupungit rakennettiin uudelleen. Euboialaiset kapinoivat Ateenaa vastaan vuosina 446 ja 411 eaa., mutta se ei saavuttanut itsenäistä asemaa.[5][6]

 
Boúrtzin linna Kárystoksessa.

Myöhempi historiaMuokkaa

Keskiajalla Euboia tunnettiin nimellä Egripo, mikä oli muuntuma Euripossalmen nimestä.[6] Neljännen ristiretken jälkeen vuonna 1204 saari jaettiin frankkiaateliston kesken. Tämän jälkeen saari päätyi vähitellen venetsialaisten vallan alle 1300-luvulle tultaessa. Venetsian vallan aikana saari tunnettiin nimellä Negroponte (”Musta silta”) Khalkiissa olleen sillan mukaan. Turkkilaiset valtasivat saaren vuonna 1470. Venetsialaiset yrittivät vallata saaren takaisin vuonna 1688. Saari liitettiin itsenäistyneeseen Kreikkaan vuonna 1830. Antiikin Aidepsoksen paikalla sijaitseva Loutrá Aidipsoú saavutti aseman suosittuna turistikohteena uudelleen 1800-luvulla.[5]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e Euboea Encyclopaedia Britannica. Viitattu 1.11.2021.
  2. Evia Visit Greece. Viitattu 1.7.2015.
  3. a b Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 25.12.2013. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  4. Evia Lonely Planet. Viitattu 1.7.2015.
  5. a b c ”Evia / Euboea”, Greek Island Hopping 2008, s. 224–227. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2.
  6. a b c d Smith, William: ”Euboea”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  7. Bakhuizen, Simon C. & Kreulen, R.: Chalcis-in-Euboea: Iron and Chalcidians Abroad, s. 44. Studies of the Dutch Archaeological and Historical Society: Chalcidian studies, nide 3. Brill Archive, 1976. ISBN 9789004045460. Teoksen verkkoversio.
  8. Willetts, Ronald Frederick: The Civilization of Ancient Crete, s. 205. University of California Press, 1977. ISBN 9780520034068. Teoksen verkkoversio.
  9. Kindt, Julia: Animals in Ancient Greek Religion, s. 162. Routledge Monographs in Classical Studies. Routledge, 2020. ISBN 9780429754593. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muuallaMuokkaa