Lebadeia
Lebadeia (m.kreik. Λεβάδεια) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Boiotiassa Kreikassa. Se tunnetaan erityisesti Trofonioksen oraakkelistaan. Lebadeia sijaitsi nykyisen Livadeián kaupungin paikalla.[1][2][3]
| Lebadeia | |
|---|---|
| Λεβάδεια | |
| Sijainti | |
  Lebadeia |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Livadeiá, Boiotia, Keski-Kreikka |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Huippukausi | 500-luku eaa.–100-luku jaa. |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Boiotia |
Maantiede muokkaa
Lebadeia sijaitsi Herkyna-joen (nyk. Érkyna) rannalla Helikon-vuoren (nyk. Elikónas) pohjoisilla alarinteillä, lähellä Kopais-järven länsipäätä. Herkyna-joki kulkee syvässä ja kapeassa rotkossa tullessaan alas vuorilta nykyisen Livadeián kaupungin eteläpuolella. Tämän rotkon länsipuolella on kukkula, joka tunnetaan nykyisin nimellä Ágios Ilías ja itäpuolella kukkula, joka tunnetaan nimellä Granítsa. Tämän jälkeen joki tekee mutkan nykyisen kaupungin alueella kääntyen itään päin. Antiikin Lebadeia sijaitsi tässä joen mutkassa pääosin joen itä- ja eteläpuolella, toisin sanoen nykyisen kaupungin itäosassa. Kaupungin akropoliina toimi ilmeisesti joen etelärannalla oleva kukkula, joka sijaitsee nykyisen kaupungin koillislaidalla.[2][3]
Kaupungin merkittävimmät pyhäköt, mukaan lukien Trofonioksen kulttipaikka, olivat rotkon suussa ja Ágios Ilíaksen kukkulalla, toisin sanoen kaupungista nähtynä vastakkaisella puolella jokea. Rotkossa on useita vesilähteitä, jotka ovat osa Herkynan alkulähteitä. Antiikin aikana ne tunnettiin nimillä Lethe (”Unohdus”) ja Mnemosyne (”Muisti”).[3]
Historia muokkaa
Pausaniaan mukaan Lebadeian akropoliilla sijaitsi mykeneläisellä kaudella Homeroksen Iliaan laivaluettelossa mainittu Mideian kaupunki. Myöhemmin sen asukkaat muuttivat tasangolle kukkulan juurelle ateenalaisen Lebadoksen johdolla, ja perustivat hänen mukaansa nimetyn kaupungin. Strabonin mukaan Mideia, samoin kuin Arne, jäi kuitenkin Kopais-järven alle.[3]
Lebadeia oli alun perin suhteellisen merkityksetön kaupunki. Siitä tuli kuitenkin kuuluisa arkaaiselta kaudelta 500-luvulta eaa. lähtien kaupungissa toimineen Trofonioksen oraakkelin ansiosta. Se oli yksi antiikin Kreikan viidestä suuresta oraakkelista Delfoin oraakkelin sekä Abaissa, Dodonassa ja Amfiaraionissa toimineiden oraakkeleiden lisäksi. Trofonioksen oraakkelilta kysyivät neuvoa muun muassa Kroisos (550 eaa.),[4] Mardonios (480 eaa.)[5] ja myöhemmin Paulus Aemilius (168 eaa.).[2][3]
Lebadeia muodosti yhdessä Koroneian ja Haliartoksen kanssa yhden Boiotian liiton 11 osasta vuosina 447–387 eaa. ja 371–339 eaa. Tämän jälkeen se oli itsenäinen, mutta edelleen liitossa. Lysandroksen johtama Spartan armeija tuhosi kaupungin vuonna 395 eaa. ja Arkhelaoksen johtama Mithridates VI:n armeija vuonna 86 eaa.[2][3]
Lebadeiassa vietettiin Boiotian liiton perustamaa ja Zeus Basileiokselle omistettu Basileia-juhlaa, jolla muistettiin Spartan tappiota Leuktran taistelussa vuonna 371 eaa. Juhlaa vietettiin aina Panamos-kuussa eli elo-syyskuun aikoihin, ja siihen kuului urheilu- ja hevoskisoja. Siihen osallistui lähettiläitä myös muista kaupungeista, kuten Ateenasta.[2]
Trofonioksen oraakkeli oli toiminnassa vielä Plutarkhoksen aikana, kun muut boiotilaiset oraakkelit olivat vaienneet.[6] Pausanias kävi itse oraakkelin luona 100-luvulla jaa., ja kuvaa sen toimintaa hyvin yksityiskohtaisesti. Samalla hän antaa ymmärtää, että kaupunki oli tuohon aikaan yksi Boiotian kukoistavimmista.[7]
Kaupunki säilyi olemassa myös bysanttilaisella kaudella strategisen sijaintinsa ja puuvillateollisuutensa ansiosta. Se on kehittynyt nykyiseksi Livadeián kaupungiksi, joka on perinyt antiikin aikaisen kaupungin nimen (nykykreikkalaisessa muodossa).[2][3]
Rakennukset ja löydökset muokkaa
Alhaalla rotkon suulla Herkyna-joen länsipuolella on nykyisin keskiaikaisen linnan alempi torni, jonka oletetaan olevan rakennettu antiikin aikaisen Trofonioksen temppelin paikalle. Antiikin aikana paikka oli Trofonioksen pyhää lehtoa. Temppelissä oli Pausaniaan mukaan Praksiteleen veistämä Trofonioksen kulttikuva, joka muistutti Asklepioksen kuvaa. Lehdossa oli myös Demeter Europelle omistettu temppeli sekä Zeus Hyetioksen kuvapatsas.[3]
Samalla puolella jokea on useita kallioseinämään kaiverrettuja syvennyksiä, joissa on ollut kulttipatsaita. Paikalla on myös neliönmuotoinen kammio, jonka sivut ovat noin 4 x 4 metriä ja korkeus noin 3 metriä, ja jossa on kaksi kallioon kaiverrettua istuinta. Se on mahdollisesti toiminut Agathos Daimonin ja Agathe Tykhen pyhäkkönä, jossa Pausaniaan kuvauksen mukaan oraakkelin luona vierailleiden tuli ensin viettää tietty määrä päiviä.[2][3]
Samalla puolella ylempänä, toisin sanoen Ágios Ilíaksen kukkulalla, sijaitsi antiikin aikana Zeus Basileioksen temppeli. Se oli peripteraalitemppeli ja edusti doorilaista tyyliä. Temppeliä alettiin rakentaa mahdollisesti 200-luvulla eaa. ja sen rakentamista jatkettiin 175–171 eaa. Antiokhos IV Epifaneen rahoituksella. Se ei ilmeisesti koskaan valmistunut. Temppelin perustukset on löydetty kukkulalla nykyisin sijaitsevan, katalaanien 1300-luvulla eaa. rakennuttaman linnan alueelta.[2][8]
Kukkulalla kerrotaan olleen myös Apollonille omistettu temppeli sekä kolmas temppeli, jossa oli Kronoksen, Zeuksen ja Heran kuvapatsaat.[3] Kukkulalla olevasta Neitsyt Marian (Panagía) kirkosta, joka on entinen turkkilaisvallan aikainen moskeija, on löydetty piirtokirjoituksia, jotka viittaavat Trofoniokseen ja tämän temppeliin.[3]
Kukkulalta aivan Zeus Basileioksen temppelin lounaispuolelta on löydetty varsinainen Trofonioksen oraakkelin paikka, joka vastaa Pausaniaan kuvausta. Se koostuu noin 4 metriä syvästä ja 2 metriä halkaisijaltaan olevasta kaivosta, jonka pohjalla kaivon seinämässä oli yhden hengen mentävä syvennys. Oraakkelin luona käyneet laskeutuivat alas tähän kaivoon. Kaivo oli rakennettu noin 200-luvulla eaa. Löydettäessä se oli sinetöity suurella kivellä.[2][3]
Lähteet muokkaa
- ↑ Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”211 Lebadeia”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ a b c d e f g h i Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Lebadeia (Levadhia) Boiotia, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l Smith, William: ”Lebadeia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Herodotos: Historiateos I.46.
- ↑ Herodotos: Historiateos VIII.134.
- ↑ Plutarkhos: Oraakkeleiden häviämisestä (De defectu oraculorum) 5, Moralia V.29.
- ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus IX.39.5–13
- ↑ Lebadeia Temple of Zeus The Megalithic Portal. Viitattu 28.8.2017.