Abai (Fokis)
Abai (m.kreik. Ἄβαι, lat. Abae) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Fokiin maakunnassa Kreikassa.[1][2][3] Se sijaitsi nykyisen Lokroín kunnan alueella lähellä Éxarchoksen kylää.[4]
| Abai | |
|---|---|
| Ἄβαι | |
 Abain aluetta. Kaupungin akropolis sijaitsi korkeimmalla huipulla. |
|
| Sijainti | |
  Abai |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Éxarchos, Atalánti, Lokroí, Fthiotis, Keski-Kreikka |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Fokis |
| Aiheesta muualla | |
Maantiede
muokkaaAbai sijaitsi Fokiin alueella lähellä Opuntian Lokriin rajaa. Sen lähellä alle kaksi kilometriä luoteeseen sijaitsi Hyampoliin kaupunki. Niiden kautta kulki tie Orkhomenoksesta Opukseen. Ympärillä oli tasankoa, joka oli hyvää viljelymaata. Kaupungin läheltä virtasi Kefisos-joen sivuhaara.[2][3]
Historia
muokkaa
Kreikkalaisessa mytologiassa kaupungin perustaja oli Argoksesta tullut Abas, joka oli Lynkeuksen ja Hypermnestran poika ja Danaoksen pojanpoika. Kaupungin kansalaisista käytettiin etnonyymejä Abaios (Ἀβαῖος) ja Abantes (Ἄβαντες). Abaista tulleiden sanottiin asuttaneen osan Euboiasta, minkä johdosta kyseisiä saaren asukkaita kutsuttiin myös abanteiksi.[3]
Abai tunnettiin muun muassa Apollonin oraakkelinpaikastaan. Muun muassa Kroisoksen ja Mardonioksen tiedetään kysyneen neuvoa oraakkelilta. Kserkseen armeija tuhosi kaupungin persialaissodissa vuonna 480 eaa. muiden fokislaisten kaupunkien tavoin.[2][3]
Rakennukset ja löydökset
muokkaaAbain akropolis eli linnavuori ja yläkaupunki sijaitsi kukkulalla noin 2,5 kilometriä länteen nykyisestä Éxarchoksen kylästä. Sen rinteessä on muurien ja porttien raunioita. Muurit ovat mahdollisesti osaksi peräisin arkaaiselta kaudelta ja muutoin noin 300-luvulta eaa.[2][3]
Abain alakaupunki sijaitsi kukkulan juurella, erityisesti sen pohjoispuolella. Pausaniaan kuvauksen perusteella kaupungissa oli ainakin agora ja teatteri.[2][3]
Apollon Abaioksen temppeli, jossa Abain oraakkeli toimi, sijaitsi kaupungin lähellä Hyampoliin johtaneen tien varrella. Se on paikannettu noin 600 metriä akropoliilta luoteeseen. Pyhäkköalueella oli ollut kaksi temppeliä. Vanhempi, arkaaisen kauden temppeli tuhoutui persialaissodissa vuonna 480 eaa. ja toisen kerran kolmannen pyhän sodan aikana vuonna 346 eaa. Toinen, pienempi temppeli oli keisari Hadrianuksen 100-luvulla jaa. rakennuttama. Siinä oli Apollonia, Letoa ja Artemista esittäneet pronssipatsaat. Pyhäkköalueella oli myös klassisella kaudella rakennettu stoa eli pylväshalli sekä lukuisia votiivilahjoja ja aarrekammioita.[3]
Kaupungin hautausmaita on löydetty pyhäkön länsipuolelta sekä Éxarchoksen kylän läheltä.[2]
Lähteet
muokkaa- ↑ Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”169 Abai”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
- ↑ a b c d e f Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”ABAI Phokis, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g Smith, William: ”Abae”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Abai Pleiades. Viitattu 1.11.2017.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Abai Wikimedia Commonsissa
