Hyampolis
Hyampolis (m.kreik. Ὑάμπολις) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Fokiin maakunnassa Kreikassa.[1][2] Se sijaitsi nykyisen Lokroín kunnan alueella lähellä Éxarchoksen kylää.[3]
| Hyampolis | |
|---|---|
| Ὑάμπολις | |
 Hyampoliin kukkula nähtynä koillisesta. |
|
| Sijainti | |
  Hyampolis |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Éxarchos, Atalánti, Lokroí, Fthiotis, Keski-Kreikka |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Fokis |
| Aiheesta muualla | |
Maantiede muokkaa
Hyampolis sijaitsi Fokiin alueella lähellä Opuntian Lokriin rajaa. Sen lähellä alle kaksi kilometriä kaakkoon sijaitsi Abain kaupunki. Niiden kautta kulki tie Orkhomenoksesta Opukseen. Hyampoliin sijainti oli strateginen, sillä se hallitsi solaa, joka johti Lokriista Fokiin ja Boiotian alueille. Ympärillä oli tasankoa, joka oli hyvää viljelymaata. Hyampoliin alueella sijaitsi Kleonai-niminen kylä. Kaupungin läheltä virtasi Kefisos-joen sivuhaara.[2][4][5]
Plinius ja Ptolemaios kuvasivat Hyampoliin virheellisesti boiotialaiseksi kaupungiksi. Strabonin mukaan Fokiissa oli myös toinen Hyampolis-niminen kaupunki, joka sijaitsi Parnassos-vuoren rinteellä.[2]
Historia muokkaa
Kreikkalaisessa mytologiassa Hyampoliin perustivat Boiotiasta tulleet hyantit sen jälkeen, kun kadmeialaiset eli thebalaiset olivat ajaneet nämä pois.[2] Varhaisin maininta kaupungista on Homeroksen Iliaan laivaluettelossa, jossa se esiintyy yhtenä fokislaisista kaupungeista, jotka lähettivät laivoja Troijan sotaan.[6] Tämä kertoo siitä, että kaupunki on todennäköisesti ollut asuttu mykeneläisellä kaudella.
Herodotoksen mukaan fokislaiset voittivat thessalialaiset Hyampoliissa arkaaisella kaudella. Myöhemmin Kserkseen armeija tuhosi kaupungin persialaissodissa vuonna 480 eaa. muiden fokislaisten kaupunkien tavoin. Vuonna 347 eaa. kaupungin luona käytiin taistelu boiotialaisten ja fokislaisten välillä.[2]
Makedonian Filippos II:n sanotaan tuhonneen Hyampoliin, mutta tämä koski mahdollisesti vain sen linnoitteita. Kaupunki oli olemassa vielä roomalaisella kaudella ja Pausaniaan aikana 100-luvulla jaa.[2]
Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Hyampolitēs (Ὑαμπολίτης).[2]
Rakennukset ja löydökset muokkaa
Hyampoliin akropolis eli linnoituskukkula oli ympäröity muureilla, joiden reitti voidaan jäljittää kauttaaltaan. Parhaiten ne ovat säilyneet kukkulan länsiosassa. Muurien kokonaispituus on ollut noin 1,2 kilometriä.[2]
Pausaniaan mukaan Hyampoliissa oli agora, buleuterion ja teatteri sekä Artemiille omistettu temppeli. Keisari Hadrianus rakennutti kaupunkiin stoan eli pylväshallin.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”182 Hyampolis”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ a b c d e f g h i Smith, William: ”Hyampolis”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Hyampolis (Creative Commons Attribution 3.0 License) Pleiades. Viitattu 1.11.2017.
- ↑ Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”ABAI Phokis, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Smith, William: ”Abae”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Homeros: Ilias II.521.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hyampolis Wikimedia Commonsissa
