Wikipedia

Dodona

antiikin kreikkalainen kaupunki

Dodona (m.kreik. Δωδώνα, Dōdōna, myös Δωδώνη, Dōdōnē tai Δωδών, Dōdōn) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Epeiroksessa luoteisessa Kreikassa. Se tunnettiin erityisesti oraakkelinpaikastaan.[1][2][3] Dodonan arkeologinen alue sijaitse Dodónin kunnassa lähellä nykyisiä Dodónin ja Manteíon kyliä.[4]

Dodona
Δωδώνα
Dodonan arkeologista aluetta.
Dodonan arkeologista aluetta.
Sijainti

Dodona
Koordinaatit 39°32′47″N, 20°47′20″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Dodóni, Ioánnina, Epeiros
Historia
Tyyppi kaupunki ja pyhäkköalue
Ajanjakso n. 1400–luku eaa.–500-luku jaa.
Huippukausi n. 200-luku eaa.
Kulttuuri antiikki
Alue Epeiros
Aiheesta muualla

Dodona Commonsissa

Dodonan oraakkeli oli Zeuksen ja jumalataräiti Dionen oraakkeli. Ennustukset muodostettiin tulkitsemalla muun muassa pyhän lehdon tammipuiden lehtien huminaa. Oraakkelipaikka tunnettiin jo hyvin varhain, ja sitä pidettiin joskus vanhimpana kreikkalaisena oraakkelina. Dodona kukoisti uudelleen erityisesti kuningas Pyrrhoksen kaudella 200-luvulla eaa.[2][5][6]

Maantiede muokkaa

Dodonan kaupunki sijaitsi Tomaros- eli Tmaros-vuoren (nyk. myös Olýtsikas) juurella sen itäpuolella noin 22 kilometriä etelälounaaseen Pambotis-järvestä (nyk. Pamvótida) ja nykyisen Ioánninan kaupungin paikasta. Alue kuului alun perin Thesprotiaan ja myöhemmin Molossikseen, ja kaupunki sijaitsi ilmeisesti jotakuinkin näiden rajalla. Dodonan kuvattiin olevan koko Epeiroksen itäisintä aluetta. Dodonan alue tunnettiin myös nimellä Hellopia (Ἑλλοπία) tai Hellopie (Ἑλλοπίη). Kaupungin ympärillä oli vuorten lisäksi lukuisia lähteitä, ja alue kuvataan antiikin lähteissä hyväksi viljelymaaksi, mutta toisaalta myös soiseksi.[2][3][5]

 
Vanha kartta Dodonan seudusta.

Toinen Dodona-niminen kaupunki sijaitsi Perrhaibiassa Thessaliassa.[5]

Historia muokkaa

Esihistoria ja mytologia muokkaa

Dodonan paikka on ollut asuttu viimeistään helladisella kaudella noin 1400 eaa.[6] Zeuksen kultti Dodonassa ajoitetaan viimeistään myöhäiselle helladiselle kaudelle III (LH III) noin 1200 eaa. Tätä ennen samalla paikalla on saattanut olla naispuolisen jumalattaren kultti, kuten monissa muissa Kreikan vanhoissa suurissa kulttipaikoissa. Alkuperäisen kultin kohde oli mahdollisesti Ge (Gaia) eli maaäiti.[2][3] Kreikkalaisessa perinteessä Dodona oli alun perin pelasgien aluetta. Myös Dodonan Zeus oli pelasgilaista alkuperää. Dodonan oraakkeli oli hyvin tunnettu eri puolilla kreikkalaista maailmaa jo varhain, ja Herodotos mainitsee sen vanhimmaksi helleeniseksi oraakkeliksi.[5]

Kaupungin nimen alkuperäksi myyteissä esitettiin okeanidinymfi Dodone. Toisaalta nimi voi olla peräisin Dodone-joesta.[6] Dodonan oraakkelin Herodotos esitti alkuperältään egyptiläisenä. Hän kertoo tarinan, jonka mukaan Egyptin Thebasta lensi kaksi mustaa kyyhkystä (peleiades), joista toinen laskeutui Libyaan (nyk. Siwa Egyptissä), johon perustettiin Zeus Ammonin oraakkeli, ja toinen Dodonaan, jossa se istui tammen oksalle ja antoi ihmisäänellä käskyn oraakkelinpaikan perustamisesta.[3][7] Erään tulkinnan mukaan kyseessä olisivat olleet kaksi foinikialaisten orjiksi myymää egyptiläistä naista.[8]

 
Dodonasta löydetty korinttilaistyylinen hevonen, 500-luku eaa. Louvre.

Homeroksen eepoksissa nimi Dodona mainitaan kolmessa erillisessä yhteydessä. Se, mihin paikkaan nimi kulloinkin viittaa, on kuitenkin ollut ongelma antiikin ajoista saakka.[5] Iliaan laivaluettelossa esiintyy selvästi thessalialainen, ei epeiroslainen Dodona, johon viitataan ”tylytalvisena”.[9] Myöhemmin samassa eepoksessa mainitaan samalla epiteetillä Dodona, jossa Akhilleus oli käynyt rukoilemassa Zeusta; samassa yhteydessä mainitaan tämän Dodonan papit nimeltä selloi.[10] Tässä jää epäselväksi, onko kyseessä Thessalian vai Epeiroksen Dodona. Thessalian Dodonassa ei tiedetä olleen oraakkelia, ja monet antiikin ajan kommentaattorit katsoivat selloi-nimen viittaavan Epeiroksen Dodonaan. Odysseiassa Odysseuksen kerrotaan käyneen Dodonassa kysymässä neuvoa Zeuksen papeilta, jotka tulkitsivat tuulen Zeuksen suuren tammipuun lehvästössä tuottamaa huminaa.[11] Ainakin tämä kohta vaikuttaa viittaavan selvästi Epeiroksen Dodonaan.[5] Eräässä myytissä Iason sai Dodonan oraakkelilta ohjeen ripustaa pyhän tammen oksa laivansa Argon kokkaan,[6] mutta tässäkin voi olla kyseessä yhtä hyvin Thessalian kuin Epeiroksen Dodona.

Thessalian ja Epeiroksen Dodonalla oli ilmeisesti jonkilainen historiallinen yhteys, mikä voi osaltaan selittää epäselvyyttä. Epeiroksen Dodonan katsottiin olleen Thessalian Dodonan asuttama siirtokunta, ja saaneen näin nimensä. Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Dōdōnaios (Δωδωναῖος).[5]

Aristoteles sijoitti kreikkalaisen mytologian Deukalionin tulvan Dodonan alueelle, ja tämän vuoksi esitti seudun vanhimpana Kreikkana, Hellenin ja helleenien alueena. Nämäkin yhdistetään kuitenkin yleisemmin Thessaliaan.[5]

Arkaaiselta roomalaiselle kaudelle muokkaa

 
Lyijylevylle kirjoitettu ennuslausepyyntö, 500-luvun eaa. loppu. Ioánninan arkeologinen museo.

Koska Dodona sijaitsi suhteellisen syrjässä, kaupungin oraakkeli menetti vanhan asemansa ajan kuluessa Delfoin oraakkelille. Sitä pidettiin kuitenkin myöhemminkin yhtenä kolmesta suuresta oraakkelista Delfoin ja Zeus Ammonin oraakkeleiden ohella.[5] Dionen kultti tuli Dodonaan Zeuksen kultin ohelle 700-luvulla eaa. Tämä oli eräänlainen Zeuksen naispuolinen vastine ja paikallisessa myyttiversiossa myös Zeuksen puoliso.[2][3]

Delfoin merkityksen kasvaessa Dodonan oraakkelin luona vierailivat lähinnä lähiseutujen asukkaat, kuten epeiroslaiset, aitolialaiset ja akarnanialaiset. Toisaalta Kroisos pyysi ennustuksen myös Dodonasta, ja Pindaros kirjoitti Dodonan jumalalle paiaanin. Spartalaisten kerrotaan aina tärkeissä asioissa kysyneen neuvoa joko Delfoista, Dodonasta tai Zeus Ammonilta. Dodonan ennustuksiin turvautuivat myös ateenalaiset, jotka suhtautuivat peloponnesolaissodan aikana epäilevästi Delfoihin.[5] Herodotos vieraili Dodonassa itse.[2]

Dodonan merkitys nousi kaupungin päädyttyä molossien kuninkaiden vallan alle.[5] Pyhäkköalue sai nykyisin tunnetun muotonsa kuningas Pyrrhoksen aikana 297–272 eaa. Hän teki paikasta Epeiroksen uskonnollisen keskuksen, ja sinne rakennettiin muun muassa suuri teatteri.[2][6] Kaupungissa alettiin viettää Naian juhlia ja kisoja Zeuksen kunniaksi joka neljäs vuosi.[3] Pyrrhoksen lyöttämissä rahoissa esiintyvät usein Zeuksen ja Dionen päät viittauksena oraakkeliin.[5]

 
Pyrrhoksen Lokroi Epizefyrioissa lyömä raha, jonka kuvituksessa Dodonan Zeus Naios ja Dione Naia, n. 280–278 eaa.

Aitolian liiton joukot tuhosivat Dodonan vuonna 219 eaa. Makedonian Filippos V:tä vastaan käymänsä sodan aikana. Polybioksen mukaan aitolialaiset tuhosivat Zeuksen temppelin ja polttivat muun pyhäkön. Samaan aikaan tuhottiin myös Dion. Vuonna 218 eaa. makedonialaiset ja epeiroslaiset tuhosivat kostoksi Thermoksen, ja rakennuttivat tämän jälkeen Dodonan ja Dionin pyhäköt uudelleen saamallaan sotasaaliilla.[12] Roomalaiset tuhosivat Dodonan uudelleen 168/167 eaa., ja Mithridates VI ja tämän traakialaiset joukot vuonna 88 eaa. Kaupungin teatteri muutettiin Augustuksen aikana areenaksi. 100-luvulla jaa. Pausanias kuvasi temppelin ja ennuspaikan näkemisen arvoiseksi. Keisari Hadrianus vieraili paikalla vuonna 132.[2][5]

Dodonan Naia-juhlia tiedetään vietetyn ainakin vielä 240 jaa.[12] Vielä keisari Julianuksen kerrotaan kysyneen neuvoa oraakkelilta. Pyhät tammet kaadettiin ja niiden juuretkin kaivettiin maasta joskus 300-luvulla,[5][6] mahdollisesti liittyen Theodosius I:n pakanakultit kieltävään julistukseen vuonna 393.[8]

Myöhempi historia ja kaivaukset muokkaa

Dodonan kaupunki säilyi olemassa vielä varhaiskristilliselle ajalle saakka. 400- tai 500-luvulla paikalle rakennettiin basilikakirkko. Dodona toimi piispanistuimena, ja kaupungin piispat esiintyvät varhaisten kirkolliskokousten osanottajien joukossa vielä vuonna 516. Myös muut viimeiset maininnat kaupungista ovat peräisin 500-luvulta. Tämän jälkeen kaupunki tuhoutui slaavien kansainvaelluksissa.[5][6]

Dodonan paikkaa ei tunnettu varmuudella vielä 1800-luvun alkupuolella, ja se oli Kreikan viimeisiä kuuluisampia antiikin aikaisia paikkoja, jota ei ollut löydetty.[5] Alueen arkeologiset kaivaukset alkoivat vuonna 1875, ja pyhäkköalue löydettiin niiden seurauksena. Kaivauksia jatkettiin vuosina 1913–1921 sekä 1929–1932 ja 1935. Järjestelmällisempiä kaivauksia on suoritettu vuosina 1952–1974. Kaivausten jälkeen aluetta on kunnostettu.[3][13] Nykyinen Dodónin kylä, jonka alkuperäinen nimi oli Tsarkovísta (Τσαρκοβίστα), nimettiin antiikin aikaisen kaupungin mukaan vuonna 1927.[14]

Oraakkeli muokkaa

 
Oraakkelinpaikka ja pyhän tammen paikalle istutettu tammi.

Dodonan jumalan katsottiin asuvan paikalla kasvaneen suuren tammipuun rungossa, ja myös tämän kulttikuva sijaitsi alun perin mahdollisesti puun rungossa olleessa onkalossa. Näin puu itsessään muodosti paikan alkuperäisen temppelin. Jumalan uskottiin ilmoittavan tahtonsa puun oksien ja lehtien havinan ja huminan kautta. Papit tulkitsivat syntyneet äänet ja muodostivat niistä ennustukset. Tämän vuoksi antiikin kirjallisuudessa puhutaan Dodonan puhuvasta tammesta tai tammista. Lisäksi ennustuksia tulkittiin myös puun ympärillä olleiden, lähelle toisiaan sijoitettujen pronssisten patojen helinästä tuulessa, läheisen lähteen vesivirran äänestä sekä puussa pesineiden lintujen lennosta ja ääntelystä. Joissakin tapauksissa oraakkelinvastaus arvottiin.[3][5][13]

Vaikuttaa siltä, että Dodonan oraakkelilta kysyttiin neuvoa yksityisluontoisemmissa asioissa, siinä missä Delfoin oraakkeli tunnetaan erityisesti neuvoista suurissa poliittisissa kysymyksissä. Oraakkelilta neuvoa kysyneet kirjoittivat kysymyksensä ohuelle lyijylevylle, ja saivat joko myöntävän tai kieltävän vastauksen.[6] Joskus vastaukset olivat kuitenkin pidempiä, ja myös niitä kirjoitettiin lyijylevyille.[13] Alun perin ennusmerkkien tulkitsijoiksi kuvataan Homeroksenkin mainitsemaan selloi-heimoon, Pindaroksella helloi, kuuluneet papit. Homeroksen kuvauksen mukaan näillä oli pesemättömät jalat ja he nukkuivat maassa, mikä viitannee paikan alkuperäiseen maaäidin kulttiin. Oraakkelin pappien nimeksi mainitaan myös Tomuroi (Tomouroi) Tomaros-vuoren mukaan.[5]

400-luvulla eaa., Herodotoksen ja Sofokleen aikana, ennustuksia tulkitsivat papittarina toimineet vanhemmat naiset, joista käytettiin nimitystä Peleiades tai Pelaiai. Nimi viittaa kyyhkysiin, joiden sanottiin alun perin tuoneen kehotuksen oraakkelin perustamisesta. Sofokles mainitsee kaksi naista, Herodotos puolestaan nimeltä kolme naisista, Promeneia, Timarete ja Nikandre. Näiden naisten oletetaan tulleen osaksi kulttia selloi-pappien tilalle siinä vaiheessa, kun kulttiin yhdistettiin Dionen palvonta Zeuksen ohelle.[5][6]

Rakennukset ja löydökset muokkaa

Yleiskuva muokkaa

 
Kaavakuva Dodonan arkeologisesta alueesta.

Dodonan arkeologinen alue koostuu akropoliin eli yläkaupungin alueesta sekä akropoliin juurella sen kaakkoispuolella olevasta Zeuksen pyhäkköalueesta ja muusta alakaupungista. Merkittävyydestään huolimatta Dodona ei ole rakennustensa puolesta yhtä loistelias kuin muut kuuluisat kulttipaikat, kuten Delfoi. Tämä voi johtua kaupungin syrjäisestä sijainnista. Pyhäkköaluetta rakennettiin laajemmin vasta 300-luvun lopulla sekä 200-luvulla eaa.[2][15]

Dodonan merkittävimmät rakennukset ja rakennelmat ovat (numerot viittaavat kaavakuvaan):

  1. Akropolis
  2. Teatteri
  3. Stadion
  4. Buleuterion
  5. Pappien talo
  6. Prytaneion
  7. Prytaneionin laajennos
  8. Afroditen temppeli
  9. Roomalainen rakennus
  10. Themiksen temppeli
  1. Zeuksen temppeli eli Pyhä talo (Hiera Oikia)
  2. Uudempi Dionen temppeli
  3. Vanhempi Dionen temppeli
  4. Herakleen temppeli
  5. Herakleen alttari
  6. Kristillinen basilikakirkko
  7. Länsimuuri
  8. Uusi länsiportti
  9. Vanha länsiportti

Akropolis eli yläkaupunki muokkaa

Dodonan akropoliina eli linnavuorena ja yläkaupunkina toimi pieni, ympäristöön nähden noin 35 metriä korkeampi kukkula. Se oli ympäröity muurilla, joka oli rakennettu 300-luvulla eaa. Muurit oli varustettu suorakulmaisilla torneilla, joita oli erityisesti muurien suojattomammilla pohjois- ja länsisivuilla. Muureissa oli myös kaksi tornien suojaamaa pääporttia koillis- ja lounaispuolilla sekä pieni portti eteläpuolella. Muurien kokonaispituus oli noin 750 metriä ja niiden sisäpuolisen alueen koko noin 34 000 neliömetriä, ja rakennelmaa on säilynyt parhaimmillaan noin kolmen metrin korkeudelta. Akropoliilta on löydetty rakennusten perustuksia sekä muun muassa suurikokoinen kallioon kaiverrettu vesisäiliö.[15][16]

Pyhäkköalue ja muu alakaupunki muokkaa

Pyhäkköalue ja teatteri sijaitsivat akropoliin juurella muurien ulkopuolella. Pyhäkköalue oli osittain ympäröity pienemmällä peribolos-muurilla. Sen sisäpuolella sijaitsivat Zeuksen temppeli, kaksi Dionen temppeliä sekä Afroditen temppeli. Teatterin ja pyhäkköalueen välissä sijaitsi buleuterion.[2][5]

Zeuksen temppeli ja ennuspaikka

 
Zeuksen temppelin rauniot.

Zeus Naiokselle omistettu temppeli eli ”Pyhä talo” (Hiera Oikia) sijaitsi pyhäkköalueen keskellä. Kultti sijoittui pitkään ulkotiloihin vailla kiinteitä rakennuksia, ja sen keskiössä oli pyhä tammi.[3] Pausaniaan mukaan Dodonan tammi oli koko Kreikan vanhin puu Samoksella olleen Heran pajun (lygos) jälkeen.[5]

Myöhemmin rakennettu pyhäkkö oli tehty useissa vaiheissa, joista tunnetaan myöhimmät kolme. Näistä ensimmäinen ajoitetaan 300-luvulle eaa. Tuolloin pyhäkkö koostui peribolos-muurilla ympäröidystä nelikulmaisesta temenoksesta. Pyhä tammi oli sen keskiössä, kun taas yhdessä nurkassa oli pieni pronaoksesta ja cellasta koostunut temppeli.[2][12]

Pyrrhoksen aikana 200-luvun eaa. alkupuolella temenosta laajennettiin ja se ympäröitiin kolmelta sivulta joonialaista tyyliä edustaneilla stoilla eli pylväshalleilla. Vuoden 218 eaa. jälkeen, aitolialaisten tuhottua pyhäkön, paikalle rakennettiin uusi prostylostemppeli, jonka julkisivussa oli neljä joonialaista pylvästä ja sisällä pronaos, cella ja adyton. Pyhä tammi oli edelleen osana temenosaluetta. Laajimmassa vaiheessaan suorakulmaisen pyhäkön koko oli noin 20,8 × 19,2 metriä.[2][12]

Temppeli oli ympäröity kolmijalkojen päällä olleilla padoilla, jotka oli asetettu niin lähekkäin, että yhden värinä laittoi myös muut värisemään. Paikalla oli myös kaksi pylvästä, joista toisen päällä oli pronssinen pata ja toisen päällä korkyralaisten lahjoittama poikaa esittänyt patsas, jolla oli kädessään pronssinen piiska. Piiska osui tuulessa pataan, mikä synnytti äänen.[5]

Vanhempi ja Uudempi Dionen temppeli

 
Vanhemman Dionen temppelin rauniot.
 
Uudemman Dionen temppelin rauniot.

Dione Naialle omistettuja temppeleitä oli kaksi, vanhempi ja uudempi. Ne sijaitsivat heti Zeuksen temppelin vieressä sen koillispuolella. Dionea ja Themistä kutsuttiin Dodonessa yhdessä naia-jumalattariksi, jotka asuivat samassa talossa (synoikoi) ja temppelissä (synnaioi) Zeuksen kanssa.[3]

Vanha Dionen temppeli oli rakennettu 300-luvun eaa. jälkimmäisellä puoliskolla tai 200-luvun eaa. alussa. Se tuhoutui aitolialaisten hyökkäyksessä vuonna 219 eaa. ja hylättiin. Temppelin koko oli noin 9,8 × 9,4 metriä. Temppelissä oli pronaos, jossa oli neljä joonialaista pylvästä, ja cella.[17]

Uusi Dionen temppeli rakennettiin vuoden 218 eaa. jälkeen, kun koko pyhäkkö rakennettiin uudelleen. Se sijoitettiin lähemmäksi Zeuksen temppeliä. Temppelin koko oli noin 9,6 × 6,35 metriä, ja siinä oli jälleen pronaos, jossa oli neljä joonialaista pylvästä, sekä cella. Kummankin temppelin naoksessa oli sisällä Dionen kulttikuva.[17]

Themiksen temppeli

 
Themiksen temppelin rauniot.

Themikselle omistettu temppeli sijaitsi Zeuksen temppelin vieressä sen lounaispuolella. Themis oli paikallisissa myyteissä Zeuksen puoliso ja Uranoksen ja Gaian tytär, ja toinen pyhäkön naia-jumalattarista Dionen ohella. Themiksen kultti jatkoi mahdollisesti Dodonan alkuperäistä maaäidin kulttia. Temppeli ajoitetaan rakennetuksi noin 340–232 eaa.[18]

Temppelin koko oli noin 10,3 × 6,3 metriä. Siinä oli pronaos, jossa oli neljä joonialaista pylvästä, sekä cella. Temppelin edustalla oli alttari, jonka perustusten koko oli noin 4,2 × 3,3 metriä.[18]

Herakleen temppeli

Herakleelle omistettu temppeli sijaitsi pyhäkköalueen itälaidalla. Se rakennettiin Pyrrhoksen aikana 200-luvun eaa. alkupuolella. Pyrrhos halusi kytkeä sukunsa Herakleehen naituaan Lanassan, joka oli Herakleehen alkuperänsä juontaneen Syrakusan tyranni Agathokleen tytär.[19]

Temppeli oli rakennettu luoteis-kaakkoissuunnassa ja sen koko oli noin 16,5 × 9,5 metriä. Se edusti doorilaista tyyliä, ja siinä oli pronaos, jossa oli neljä tai kuusi doorilaista pylvästä, sekä cella. Temppelin itäpuolella sijaitsi sen alttari, jonka perustusten koko on noin 5,7 × 3,2 metriä. Temppeli uusittiin vuoden 219 eaa. tuhon jälkeen. Varhaiskristillisellä ajalla temppeli jäi osaksi paikalle rakennetun basilikakirkon alle.[19]

Afroditen temppeli

 
Afroditen temppelin rauniot.

Afroditelle omistettu temppeli sijaitsi pyhäkköalueen lounaisosassa Themiksen temppelin lähellä. Afrodite oli paikallisissa myyteissä Zeuksen ja Dionen tytär. Temppeli oli rakennettu 300-luvulla tai 200-luvun alussa eaa., mutta paikka on saattanut olla kulttikäytössä jo varhaisemmin. Hellenistisellä kaudella temppeli oli omistettu Afrodite Aineiadalle, joka liittyi Aineiaaseen ja Troijaan. Tämä oli myös molossikuninkaiden suosiossa, koska nämä katsoivat olevansa troijalaista alkuperää. Pyrrhos toi kultin Dodonaan Segestasta.[20] Temppeli edusti doorilaista tyyliä ja sen koko oli noin 8,5 × 4,7 metriä. Temppelin päädyssä oli kaksi pylvästä ja siinä oli pronaos ja cella.[20]

Teatteri

 
Dodonan teatteri.

Dodonan teatteri sijaitsee akropoliin etelärinteessä pyhäkköalueen länsipuolella. Se oli rakennettu Pyrrhoksen aikana ja sitä käytettiin erityisesti Naian kisoissa. Teatteri oli tyypillinen kreikkalainen puolikaarenmuotoinen teatterirakennus, jonka keskellä oli pyöreä orkhestra. Koko rakennuksen korkeus oli noin 22 metriä, ja se oli vahvistettu sivuilta korkeilla tukimuureilla. Orkhestran halkaisija oli noin 19 metriä ja skene- eli näyttämörakennuksen leveys noin 31 metriä. Teatterin katsomossa oli 58 penkkiriviä, ja siihen mahtui noin 17 000 henkeä. Teatterirakennus oli yksi kreikkalaisen maailman suurimpia ja samaa kokoluokkaa Epidauroksen teatterin kanssa. Teatterin itäkulmauksessa oli papiston käytössä ollut rakennus.[2][6]

Teatteri tuhoutui 200-luvulla eaa. ja tämän jälkeen sen puinen proskenion rakennettiin uudestaan kivisenä. Augustuksen aikana teatteri muutettiin roomalaisille näytännöille soveltuvaksi areenaksi.[2] Nykyisin teatterin katsomo on kunnostettu,[6] ja se on Dodonan parhaiten säilyneitä rakennuksia.

Buleuterion

Dodonan buleuterion eli neuvoston kokoontumispaikka sijaitsi myös akropoliin etelärinteessä teatterin itäpuolella. Sen koko oli noin 43,6 × 32,4 metriä ja sen julkisivussa oli doorilaiset pylväät. Seinien alaosat oli tehty kivestä ja ylemmät osat savitiilestä. Sisältä rakennus koostui suuresta salista, jonka pinta-ala oli noin 1 260 neliömetriä. Sen kattoa tukivat joonialaiset pylväät. Salin seinustalla oli kiviset istuinrivit. Eteläseinustalla oli kivinen alttari, joka oli omistettu Zeus Naiokselle ja Buleukselle sekä Dionelle.[6][21]

Prytaneion

 
Prytaneionin rauniot.

Dodonan prytaneion sijaitsi buleuterionin eteläpuolella. Se oli Epeiroksen liiton käytössä ja siellä paloi ikuinen tuli. Prytaneion rakennettiin kahdessa vaiheessa. Alkuperäinen rakennus valmistui 200-luvun eaa. alkupuolella, ja sen leveys oli noin 31,5 metriä. Rakennuksen sisäänkäynnin puolella oli 4 × 4 doorilaisen pylvään peristyylipiha. Sitä laajennettiin saman vuosisadan loppupuolella kolmihuoneisella ruokailuun käytetyllä rakennuksella, jonka kussakin huoneessa oli tilaa yhdeksälle leposohvalle. Laajennokseen liittyi sen itäpuolella pitkä pylväikkö. Roomalaisten tuhottua prytaneionin 100-luvulla eaa. rakennuksen ydinosa kunnostettiin osittain, ja sen peristyyli korvattiin 4 × 7 pylvään pylväspihalla.[22]

Prytaneionin ja buleuterionin välissä sijaitsi pyhäkköalueen peribolos-muurin vanhempi länsiportti 300-luvulta eaa. Kun buleuterion ja prytaneion rakennettiin, muurin länsisivu siirrettiin lännemmäksi, minne rakennettiin myös uusi länsiportti.[22]

Stadion

Stadion sijaitsi teatterin ja pyhäkköalueen lounaispuolella. Se rakennettiin teatterin kunnostuksen yhteydessä sen jälkeen, kun aitolialaiset olivat tuhonneet pyhäkköalueen 200-luvulla eaa. Stadionia käytettiin Naian kisoissa.[23]

Stadion oli tyypillinen kreikkalainen pitkän hevosenkengän muotoinen urheilukenttä, jonka puolikaarenmuotoinen pää (sfendonē) oli idässä. Rakennuksen kokonaispituus on ollut noin 250 metriä. Stadionia reunusti katsomo, jossa oli 21–22 penkkiriviä. Rakennus löytyi heti alueen kaivausten alussa vuonna 1875, mutta vain sen itäpää on kaivettu esiin.[23]

Basilikakirkko

 
Basilikakirkon rauniot.

Kristillisellä ajalla rakennettu basilikakirkko oli kolmilaivainen. Se rakennettiin pyhäkköalueen itäosaan 400-luvulla ja kunnostettiin 500-luvulla. Kirkon rakentamisessa uudelleenkäytettiin pyhäkkörakennusten kiviä.[6]

Esinelöydöt muokkaa

Dodonasta tehdyt esinelöydöt ovat esillä Ioánninan arkeologisessa museossa. Merkittäviin löytöihin kuuluu muun muassa ohuille lyijylevyille kirjoitettuja ennuslausepyyntöjä ja oraakkelinvastauksia, pyhäkkörakennusten koristeosia, sekä erilaisia veistoksia ja muita votiivilahjoja, joiden alkuperästä eri aikoina voidaan tehdä päätelmiä siitä, miten kreikkalaisten siirtokuntien perustaminen Epeiroksen rannikolla eteni.[3]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”93 Dodona”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l m n Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”DODONA Epeiros, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e f g h i j k Dodoni: History Ministry of Culture and Sports. Viitattu 1.11.2017.
  4. ↑ Dodona Pleiades. Viitattu 1.11.2017.
  5. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v Smith, William: ”Dodona”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  6. ↑ a b c d e f g h i j k l m Cartwright, Mark: Dodona Ancient History Encyclopedia. Viitattu 1.11.2017.
  7. ↑ Herodotos: Historiateos II.52.
  8. ↑ a b Dodona Ancient Greece. Viitattu 1.11.2017.
  9. ↑ Homeros: Ilias 2.748–751 (”Kaksinkolmatt' urhoja toi kyfolaisia laivoin Guneus, myötäpä myös enieenit ol' ynnä peraibit miehevät, Dodonan tylytalvisen puoll' asuvaiset, vainiovierill' armaan myös Titaresios-virran.”)
  10. ↑ Homeros: Ilias 16.233–235 (”Valtias Dodonan tylytalvisen, turva pelasgein, kaukana-kaitseva Zeus, jonk' ennusmiehinä siell' on jalkoja huuhtelemattomat, öin maas' uinuvat Sellit!”)
  11. ↑ Homeros: Odysseia 14.327–328 = 19.296–297 (”Itsepä Dodonaan oli ennusneuvoa mennyt kuuntelemaan huminasta hän Zeun pyhän, korkean tammen”).
  12. ↑ a b c d Hiera Oikia Ministry of Culture and Sports. Viitattu 1.11.2017.
  13. ↑ a b c Dodona (Site) Perseus. Viitattu 1.11.2017.
  14. ↑ Tsarkovista Ioanninon – Dodoni Name Changes of Settlements in Greece. Institute for Neohellenic Research. Viitattu 1.11.2017.
  15. ↑ a b Dodoni: Description Ministry of Culture and Sports. Viitattu 1.11.2017.
  16. ↑ Acropolis of Dodoni Ministry of Culture and Sports. Viitattu 1.11.2017.
  17. ↑ a b Temple of Dioni at Dodoni Ministry of Culture and Sports. Viitattu 1.11.2017.
  18. ↑ a b Temple of Themis at Dodoni Ministry of Culture and Sports. Viitattu 1.11.2017.
  19. ↑ a b Temple of Hercules at Dodoni Ministry of Culture and Sports. Viitattu 1.11.2017.
  20. ↑ a b Temple of Venus at Dodoni Ministry of Culture and Sports. Viitattu 1.11.2017.
  21. ↑ Bouleuterion Ministry of Culture and Sports. Viitattu 1.11.2017.
  22. ↑ a b Prytaneion of Dodoni Ministry of Culture and Sports. Viitattu 1.11.2017.
  23. ↑ a b Ancient Stadium of Dodoni Ministry of Culture and Sports. Viitattu 1.11.2017.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Dodona&oldid=21212239”