Zeuksen temppeli (Dodona)

Zeuksen temppeli eli ”Pyhä talo” (m.kreik. Ἱερά Οἰκία, Hiera Oikia) oli antiikin aikainen Zeus Naïokselle omistettu kreikkalainen temppeli ja siihen liittynyt pyhäkkökokonaisuus Dodonassa Kreikassa. Se oli paikka, jossa Dodonan oraakkeli toimi.[1][2][3] Temppelin rauniot sijaitsevat Dodonan arkeologisella alueella Dodónin kunnassa.

Zeuksen temppeli
Pyhä talo

Ἱερά Οἰκία
Zeuksen temppelin rauniot ja alkuperäisen pyhän tammen paikalle istutettu tammipuu.
Zeuksen temppelin rauniot ja alkuperäisen pyhän tammen paikalle istutettu tammipuu.
Sijainti Dodóni, Ioánnina, Epeiros, Kreikka
Koordinaatit 39°32′50″N, 20°47′23″E
Rakennustyyppi kreikkalainen temppeli
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

RakennusvaiheetMuokkaa

Vaihe I

Zeuksen temppeli sijaitsi Dodonan pyhäkköalueen keskellä. Kultti sijoittui pitkään ulkotiloihin vailla kiinteitä rakennuksia, ja sen keskiössä oli pyhä tammi.[2] Pausaniaan mukaan Dodonan tammi oli koko Kreikan vanhin puu Samoksella olleen Heran pajun (lygos) jälkeen.[4] Tammea pidettiin Dodonan Zeuksen varsinaisena asuinpaikkana ja temppelinä.[3]

 
Zeuksen temppelin rauniot.
 
Zeuksen temppelin raunioita.

Antiikin lähteiden mukaan puu oli ympäröity kolmijalkojen päällä olleilla padoilla, jotka oli asetettu niin lähekkäin, että yhden värinä laittoi myös muut värisemään. Syntyneitä ääniä, samoin kuin tammen lehvästön huminaa, käytettiin ennustamisessa (katso: Dodonan oraakkeli).[4]

Vaihe II

Ensimmäinen varsinainen pyhäkkörakennelma ja temppeli rakennettiin paikalle klassisella kaudella 300-luvun eaa. alkupuolella. Tuolloin pyhäkkö koostui peribolos-muurilla ympäröidystä nelikulmaisesta temenoksesta. Pyhä tammi oli sen keskiössä ja toimi edelleen jumalan asuinpaikkana, ja sen ympärillä oli edelleen pronssipatoja. Yhdessä nurkassa oli pieni pronaoksesta ja naoksesta eli cellasta koostunut temppeli, jonka koko oli noin 4 × 6,5 metriä.[1][3]

Paikalla oli myös kaksi pylvästä, joista toisen päällä oli pronssinen pata ja toisen päällä korkyralaisten lahjoittama poikaa esittänyt patsas, jolla oli kädessään pronssinen piiska. Piiska osui tuulessa pataan, mikä synnytti äänen.[4]

Vaihe III

Hellenistisellä kaudella, Epeiroksen kuningas Pyrrhoksen aikana 200-luvun eaa. alkupuolella temenosta laajennettiin ja se ympäröitiin kolmelta sivulta joonialaista tyyliä edustaneilla stoilla eli pylväshalleilla, joihin oli sijoitettu Pyrrhoksen voittamiltaan roomalaisilta ottamia kilpiä. Aitolialaiset tuhosivat pyhäkön vuonna 219 eaa.[4]

Vaihe IV

Vuoden 218 eaa. jälkeen, Makedonian Filippos V:n ja epeiroslaisten voitettua aitolialaiset, pyhäkkö rakennettiin uudestaan aitolialaisilta saadulla sotasaaliilla. Vanhan temppelin paikalle rakennettiin uusi prostylostemppeli, jonka julkisivussa oli neljä joonialaista pylvästä ja sisällä pronaos, naos ja adyton. Laajimmassa vaiheessaan suorakulmaisen pyhäkön koko oli noin 20,8 × 19,2 metriä. Pyhä tammi oli edelleen osana temenosaluetta, nyt lähellä sen itäsivua, jonka puolella ei ollut stoaa. [1][3]

LähteetMuokkaa

  1. a b c Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”DODONA Epeiros, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
  2. a b Dodoni: History Ministry of Culture and Sports. Viitattu 1.11.2017.
  3. a b c d Ιερά Οικία Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 1.11.2017.
  4. a b c d Smith, William: ”Dodona”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muuallaMuokkaa