Avaa päävalikko
Tämä artikkeli kertoo kreikkalaisen mytologian vedenpaisumuksesta. Deukalion oli myös Minoksen poika.
Deukalion ja Pyrrha vuoden 1562 versiossa Ovidiuksen teoksesta Muodonmuutoksia.

Deukalion (m.kreik. Δευκαλίων) oli kreikkalaisessa mytologiassa Prometheuksen ja Pronoian poika.[1] Hän oli Thessalian kuningas asuen Kymoksessa Fthiotiksessa, jonne hän myös hautasi aikanaan puolisonsa Pyrrhan.[2] Deukalion rakensi Olympon Zeuksen temppelin Ateenaan, jonka läheisyyteen hänet myöhemmin haudattiin.[3] Kreikkalaisen mytologian mukaan Deukalion oli maailman ensimmäinen kuningas ja kaupunkien perustaja.[4]

Deukalionin vedenpaisumusMuokkaa

Ihmisten turmeluksen takia Zeus päätti lopettaa pronssiajan suurella vedenpaisumuksella.[5] Tähän päätökseen vaikuttivat ennen kaikkea Lykaonin pojat omalla epähurskaudellaan.[6]

Prometheus oli neuvonut poikiaan rakentamaan aluksen (arkin), johon Deukalion ja Pyrrha sitten nousivat rankkasateiden alettua. Koko Kreikka peittyi veden alle, ja vasta yhdeksän yön ja yhdeksän päivän jälkeen tulvan hillittyä he rantautuivat Parnassos-vuorelle[5] tai muulle Othryksen huipulle.[1] Oikeamielinen Deukalion ja hänen vaimonsa Pyrrha olivat ainoat eloonjääneet, joskin joissakin lähteissä mainitaan myös muutamia muita pelastautuneen vuorten huipuille.[5]

Deukalion kysyi neuvoa Themiin oraakkelilta, mitä pitäisi tehdä, jotta maa saataisiin taas kansoitettua — toisen lähteen mukaan Zeus itse antoi käskyn. Hän sai neuvon heittää äitinsä luut olkapäänsä yli. Aluksi he kauhistuivat moisesta häpäisystä, mutta pian he ymmärsivät äidin tarkoittavan Gaiaa — äiti maata — ja luiden kiviä. Niinpä he alkoivat heitellä kiviä olkapäidensä yli ja ne muuttuivat ihmisiksi — Pyrrhan naisiksi ja Deukalionin miehiksi.

Deukalionin jälkeläisetMuokkaa

Deukalion sai Pyrrhan kanssa vähintään viisi lasta: Protogenea, Hellen (josta tuli kreikkalaisten kantaisä), Graikos, Thyia ja Orestheus.[7] Mahdollisesti heillä oli myös kuudes lapsi Amfiktyon.[8]

Yhteydet muihin perimätietoihinMuokkaa

Deukalion-myytti muistuttaa hyvin läheisesti Raamatun kertomusta Nooasta ja vedenpaisumuksesta arkin rakentamisineen. Yhtäläisyyksiä on löydettävissä myös Gilgameš-eepoksesta.

LähteetMuokkaa

  1. a b Hesiodos: Ehoien ('Naisten luettelo') fragm. 1 (engl. käännös).
  2. Strabo: Geographika 9.4.2 (engl. käännös).
  3. Pausanias: Periegesis tes Hellados ('Kreikan kuvaus') 1.18.7 (engl. käännös).
  4. David Matz: Famous Firsts in the Ancient Greek and Roman World, s. 8. McFarland, 2000. ISBN 0786405996. (englanniksi)
  5. a b c Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 1.7.2 (engl. käännös).
  6. Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 3.8.2 (engl. käännös).
  7. Pausanias: Periegesis tes Hellados ('Kreikan kuvaus') 10.38.1 (engl. käännös).
  8. Pausanias: Periegesis tes Hellados ('Kreikan kuvaus') 10.8.1 (engl. käännös).