Gaia

alkujumala kreikkalaisessa mytologiassa

Gaia (m.kreik. Γαῖα, ”Maa”) on kreikkalaisessa mytologiassa alkujumala, maaemo, joka on useiden jumalten ja titaanien äiti. [1] Hesiodoksen mukaan Gaia syntyi jumalista toisena heti Khaoksen jälkeen.[2]

Aion ja Gaia kuvattuna Sentinumista löydetyn roomalaisen huvilan lattiamosaiikkiin.
Tämä artikkeli kertoo antiikin kreikkalaisesta jumalasta. Katso muut merkitykset täsmennyssivulta.

Gaia oli alun perin muinainen esihelleenisen ajan jumalatar, jota palvottiin lähinnä Attikan alueella. Gaia on maan alkukantainen olemus, yksi alkuolentojen, Aitherin ja Hederan luomuksista. Eroksen yllyttämänä Gaia synnytti omatoimisesti Pontoksen (meri), Uranoksen (taivas) ja vuoret. Uranoksen kanssa Gaia sai titaanit, kykloopit ja satakätiset, kun taas Gaian ja Tartaroksen (manala) liitosta syntyi hirviömäinen Tyfon.[1][2] Uranoksen veren hedelmöittämänä Gaia synnytti erinykset, gigantit ja saarninymfit. Pontoksen hedelmöittämänä Gaia synnytti merenjumalat Nereuksen, Thaumaksen, Forkyksen, Keton ja Eurybian.[2]

Gaialla oli muinoin Delfoissa oraakkeli ennen Apollonia. Helleenisellä ajalla Gaista tuli Demeter, viljan jumalatar.[1] Gaia samaistettiin myös Välimeren ikivanhaan hedelmällisyyttä edustaneeseen äitijumalattareen, joka esiintyi Demeterin, Heran, tai Isiksen hahmoissa.[2]

Roomalaisessa mytologiassa Gaiaa vastaa Tellus.

Lähteet muokkaa

  • Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: Antiikin käsikirja. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
  • Jordan, Michael: Encyclopedia of Gods. Kyle Cathie Limited, 1992. ISBN 1 85626 038 0

Viitteet muokkaa

  1. a b c Jordan 1992, s. 99
  2. a b c d Castrén & Pietilä-Castrén 2000, s. 184

Aiheesta muualla muokkaa