Kyklooppi (mytologia)

Kykloopit (kreikaksi Κύκλωψ “pyöreä silmä”) olivat kreikkalaisessa mytologiassa jättiläisiä, joilla oli vain yksi silmä keskellä otsaa. Kyklooppeihin liitetään useita taruja ja urotöitä.[1]

Kyklooppi Polyfemos, Johann Heinrich Wilhelm Tischbeinin maalaus vuodelta 1802.

Homeroksen kuvauksissa kykloopit olivat kannibaaleja, jotka elivät karua paimentolaiselämää kaukaisessa maassa, joka perinteiden mukaan oli Sisilia. Odysseiassa on tunnettu kohtaus, jossa Odysseus pakenee vangitsijansa kyklooppi Polyfemoksen kynsistä sokaisemalla tämän. Hesioduksen mukaan kykloopit olivat Uranoksen ja Gaian kolme poikaa – Arges (Kirkas)), Brontes (Ukkostaja) ja Steropes (Salamoija) – jotka takoivat Zeuksen salamat. Myöhemmät kirjailijat tekivät kykloopeista Hefaistoksen apulaisia. Myöhemmissä kertomuksissa Apollon tappoi kykloopit, koska he olivat tehneet salaman, joka tappoi Apollonin pojan Asclepiuksen. Tarujen mukaan Tirynsin ja useiden muiden mykeneläisten kaupunkien rakennukset olivat kyklooppien rakentamia. Työstämättömistä kivenlohkareista tehtyjä mykeneläisiä muureja kutsutaankin sen vuoksi kyklooppimuureiksi.[1]

Kykloopit auttoivat Olympoksen jumalia taisteluissa titaaneja vastaan. Kun Kronos kukistui, Zeus vapautti kykloopit ja kiitollisuuttaan kykloopit takoivat Zeukselle ja hänen veljilleen ainutlaatuisia esineitä, kuten Zeuksen salamat, Poseidonin kolmikärjen ja Haadeksen näkymättömäksi tekevän kypärän.

Kykloopit olivat hyvin taitavia seppiä ja heidän väitettiin rakentaneen Mykenen ja Tirynsin muurit. He olivat myös raakoja ja villejä lammaspaimenia, jotka saattoivat syödä epäonnisia ihmisiä. Jotkut kykloopit olivat merenjumala Poseidonin jälkeläisiä, kuten Odysseiassa esiintynyt kyklooppi Polyfemos. Muinaiset roomalaiset uskoivat kyklooppien työskentelevän Sisiliassa Etna-tulivuoren uumenissa Vulkanuksen johdolla.

LähteetMuokkaa

  1. a b Cyclops Encyclopædia Britannica. Encyclopædia Britannica, inc. Viitattu 27.1.2020. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa

Katso myösMuokkaa