Wikipedia

Dion (Pieria)

Dion (m.kreik. Δῖον, Dīon; lat. Dium) oli antiikin kreikkalainen kaupunki ja Zeukselle omistettu pyhäkköalue, joka sijaitsi Pieriassa Makedoniassa Olympos-vuoren juurella.[1][2][3] Sen arkeologinen kohde sijaitsee nykyisen Díon kylän vieressä Dío-Ólympoksen kunnassa Keski-Makedoniassa.

Dion
Δῖον
Dionin arkeologista aluetta.
Dionin arkeologista aluetta.
Sijainti

Dion
Koordinaatit 40°10′37″N, 22°29′30″E
Valtio Kreikka Kreikka
Paikkakunta Dío, Dío-Ólympos, Pieria, Keski-Makedonia
Historia
Tyyppi pyhäkköalue ja kaupunki
Huippukausi n. 400 eaa.–400 jaa.
Kulttuuri antiikki
Valtakunta Makedonia
Alue Pieria
Pinta-ala kaupunki 460 000 m²
Aiheesta muualla

Dion Commonsissa

Dion oli Makedonian valtakunnan merkittävin kulttipaikka. Kaupunki kehittyi alueelle 400-luvulla eaa. ja kukoisti erityisesti hellenistisellä kaudella 300–100 eaa. sekä Rooman valtakunnan aikana 100–200-luvuilla jaa. Sen teatteri- ja urheilukilpailut oli omistettu Olympoksen Zeukselle ja muusille. Siellä oli pyhäköt myös muun muassa Demeterille ja Dionysokselle sekä myöhemmin myös Isikselle. Dionissa oli kaksi teatteria, toinen hellenistiseltä ja toinen roomalaiselta ajalta. Kaupungissa oli stadion sekä roomalaisia kylpylöitä, ja monet sen yksityisasunnot olivat loisteliaita.[4]

Läheisessä Díon kylässä sijaitsee arkeologisen alueen löydöksiä esittelevä Díon arkeologinen museo.[5]

Historia muokkaa

Dionin paikka on ollut kulttikäytössä viimeistään noin 500 eaa. Sen nimi on johdettu Zeuksen nimestä, jonka genetiivi on Dios.[2] Paikan alkuperäinen kultti vaikuttaisi olleen Demeteriin yhdistetty hedelmällisyyden jumalattaren kultti.[6] Dioniin kehittyi asutus viimeistään klassisella kaudella. Varhaisin maininta Dionista on Thukydideeltä vuodelta 424 eaa. Hän mainitsee paikalla olleen pienen asutuksen.[7] Kaupunki kukoisti erityisesti hellenistisellä ja roomalaisella ajalla, ja se säilyi asuttuna varhaiskristilliselle ajalle saakka.[2]

 
Dionin Cardo Maximus -pääkatua.
 
Zeus Hypsistoksen pyhäkön rauniot.

Dionista kehittyi Makedonian valtakunnan pyhin paikka 400-luvun eaa. lopulla kuningas Arkhelaoksen aikana. Hänen aikanaan Dionia kohennettiin, ja paikalle rakennettiin Zeuksen pyhäkkö sekä stadion ja teatteri tuolloin perustettuja juhlakisoja varten. Dionin kisat tunnettiin nimellä Olympia ta en Dion, ”Dionin Olympian kisat”. Kisoissa uhrattiin Olympoksen Zeukselle ja Pierian muusille, ja niihin kuului näytelmä- ja urheilukilpailuita. Kisojen vietto kesti noin vuoteen 100 eaa. saakka.[1][3][7]

Dion oli merkittävä uskonnollinen ja sotilaallinen keskus erityisesti Makedonian hegemonian aikana 300- ja 200-luvuilla eaa. Filippos II juhlisti paikalla khalkidikeläisten liiton pääkaupungin Olynthoksen valloitusta. Aleksanteri Suuren sotajoukot kokoontuivat paikalla ennen sotaretkeään Aasiaan, tarkoituksena avun pyytäminen Zeukselta. Granikosjoen taistelun jälkeen Dioniin pystytettiin Lysippoksen veistämä veistosryhmä, joka esitti 25 Aleksanterin taistelussa kaatunutta kumppania.[1] Kuningas Kassandros rakennutti kaupunkiin muurit sekä lukuisia julkisia rakennuksia.[7]

Aitolialaiset tuhosivat Dionin vuonna 219 eaa., mutta Filippos V rakennutti sen uudelleen. Vuonna 169 eaa. kaupunki kukistui roomalaisille.[7] Keisari Augustuksen toimesta paikalle siirrettiin asukkaita Italiasta, ja perustettiin roomalainen siirtokunta eli kolonia nimeltä Colonia Julia Augusta Diensis. Tämä tapahtui heti Aktionin taistelun vuonna 31 eaa. jälkeen. Kaupungin kielenä oli tuosta lähtien latina, mutta asukkaat hellenisoituivat nopeasti, ja muun muassa suurin osa paikalta löydetyistä roomalaisen ajan piirtokirjoituksista on kreikaksi.[1]

Roomalainen Dion kukoisti erityisesti 100-luvulla ja 200-luvun alussa jaa.[7] Varhaiskristillisellä ajalla 300-luvulla Dioniin rakennettiin kaksi basilikakirkkoa aikaisempien rakennusten paikalle. Kolmas basilika sijaitsi kaupunginmuurien ulkopuolella. 300- ja 400-luvuilla kaupungissa oli oma piispa, ja kaupungin piispojen tiedetään ottaneen osaa tuon ajan kirkolliskokouksiin. Kaupunki hylättiin 400-luvun aikana, ja asukkaat muuttivat turvallisempaan paikkaan lähemmäksi vuoria. Ostrogootit tuhosivat kaupungin noihin aikoihin, ja tuhon viimeistelivät maanjäristykset sekä läheisen Vafýras-joen tulviminen.[1][2] Viimeinen maininta Dionista on Bysantin valtakunnan provinssien kirjanpidossa (De Thematibus) 900-luvulla.[7]

Dionia tutkittiin jo 1800-luvulla, ja esimerkiksi teatteri paikannettiin vuonna 1808. Ensimmäisiä varsinaisia arkeologisia kaivauksia suoritettiin 1970-luvulla.[8] Alueen järjestelmälliset kaivaukset alkoivat vuonna 1982 ja jatkuvat edelleen. Nykyisin niitä suorittaa Thessalonikin Aristoteles-yliopisto.[2]

Rakennukset ja löydökset muokkaa

Yleiskuva muokkaa

Dion sijaitsee Olymposvuoren juurella sen pohjoispuolella ja hallitsee kapeikkoa, joka johtaa Makedoniasta Thessaliaan. Antiikin aikana alue oli vain noin seitsemän stadionin eli noin 1,3 kilometrin päässä Thermainlahden rannasta.[1] Nykyisin etäisyys rannikkoon on noin viisi kilometriä.[6] Dion oli alun perin ensisijaisesti pyhäkköalue. Alueelle kehittyi myös linnoitettu kaupunki, joka oli kuitenkin suhteellisen pieni koko olemassaolonsa ajan. Kaupungin pinta-ala oli noin 460 000 neliömetriä ja sitä ympäröi noin 2,6 kilometriä pitkä muuri.[1]

Kaupunginmuurien ympäröimältä alueelta on löydetty forum, julkisia rakennuksia, yksityistaloja sekä liike- ja työpajatiloja, ja tunnistettu useita katuja. Pääkatu (Cardo Maximus) kulkee pohjois-eteläsuunnassa ja johtaa eteläportille. Toinen, itä-länsisuuntainen pääkatu (Decumanus Maximus) johtaa länsiportille. Kaupungin etelälaidalla ovat kylpylät eli termit. Kaupunki on rakennettu tasangolle, ja sen asemakaava on hyvin säännöllinen suorakulmio, jossa on selvästi käytetty kaupunkisuunnittelua. Lukuisat pyhäköt ovat muurien ulkopuolella pääosin kaupungin eteläpuolella. Ne oli sijoitettu kaupungin ulkopuolelle mahdollisesti siksi, että niitä käytti suuri joukko ihmisiä eri puolilta, eivät pelkästään Dionin asukkaat. Kaupungissa oli stadion sekä kaksi teatteria, toinen kreikkalainen ja toinen roomalainen, jotka nekin sijaitsivat muurien ulkopuolella.[2][6][7] Kaupungin itäpuolelta virtasi Bafyras-joki, nykyinen Vafýras. Joen virtauksen seurauksena arkeologinen alue on nykyisin osin kosteikkoa.

 
Kaavakuva Dionin arkeologisesta alueesta.
  Hellenistinen aika
  Roomalainen aika

Dionin merkittävimmät rakennukset ja rakennelmat ovat (numerot viittaavat kaavakuvaan):

  1. Forum
  2. Praetorium
  3. Polygoni
  4. Dionysoksen talo
  5. Hydraulis-talo
  6. Ledan talo
  7. Zosaksen talo
  8. Suuri roomalainen kylpylä
  9. Demeterin pyhäkkö
  10. Zeus Olympioksen pyhäkkö ja alttari
  11. Zeus Hypsistoksen pyhäkkö
  12. Isiksen pyhäkkö
  13. Asklepioksen pyhäkkö
  14. Kreikkalainen teatteri
  15. Roomalainen teatteri
  16. Stadion (tarkka sijainti tuntematon)
  17. Makedonialainen kammiohauta
  18. Kaupunginmuuri
  19. Cardo Maximus -pääkatu
  20. (Nykyinen tie)

Kaupungissa muokkaa

 
Forumin basilikan niin kutsuttu Kilpimuistomerkki.

Forum

Roomalainen forum sijaitsi kaupungin eteläisen osan keskellä. Se oli rakennettu roomalaisella kaudella ja korvasi kaupungin varhaisemman hellenistisen agoran. Forumin itäsivulla sijaitsi roomalainen basilika, joka oli kaupallisessa ja julkisten toimintojen käytössä. Basilikassa oli kaksi riviä pylväitä, jotka jakoivat sen kolmeen laivaan. Sen eteläsivulla oli kolme ovea, kun taas pohjoissivun muodosti todennäköisesti avopylväikkö. Basilikan itäpäädyssä oli niin kutsuttu Kilpimuistomerkki, johon oli veistetty kilpiä ja rintapanssareita. Se oli peräisin 300-luvun loppupuolelta eaa., ja oli mahdollisesti koristanut aiemmin hellenististä agoraa.[7]

Forumin länsisivulla oli doorilaista tyyliä edustanut Augusteum, joka oli omistettu Rooman keisarien kultille. Siinä oli puolikaarenmuotoinen jalusta, jolla oli rivissä keisarien patsaita.[7]

 
Roomalainen kylpylä hypokausteineen.

Suuri roomalainen kylpylä

Dionin suuri roomalainen kylpylä sijaitsi kaupungin etelälaidalla forumin eteläpuolella. Sen koko oli noin 4 000 neliömetriä. Rakennuskokonaisuuteen kuului muun muassa suuri atrium-piha, kuumien ja lämpimien kylpyjen tilat, kylmien kylpyjen allas, pukeutumistiloja, myymälöitä, pieni odeion sekä latriini eli julkinen käymälä. Kylpylän alla oli hypokaustit, jotka ovat edelleen hyvin näkyvissä. Roomalainen kylpylä rakennettiin 100-luvun lopulla jaa.[2][7][9]

Muut julkiset rakennukset

Suuren kylpylän lisäksi kaupungissa oli myös niin kutsuttu forumin kylpylä forumin pohjoispuolella sekä niin kutsuttu pääkadun kylpylä pääkadun laidalla forumista itään.

Praetorium oli majatalo, joka majoitti julkisia vieraita sekä tavallisia matkalaisia. Siihen kuului kaksi tavernaa, myymälätiloja, ruokasaleja sekä makuuhuoneita. Rakennus sijaitsi pääkadun varrella. Niin kutsuttu Polygoni oli nimensä mukaisesti monikulmion muotoinen rakennus, joka sijaitsi pääkadun varrella Praetoriumia vastapäätä. Sitä käytettiin todennäköisesti kauppapaikkana.[7][10]

 
Dionysoksen talon rauniot.

Dionysoksen talo

Dionysoksen talo tai huvila sijaitsee kaupungin itäosassa. Se on kaupungin suurimpia ja ylellisimpiä yksityistaloja, ja saanut nimensä pitosalin suuresta Dionysosta esittävästä lattiamosaiikista. Talossa oli myös Dionyoksen kultille omistettu huone, jossa oli jumalan kulttipatsas. Muut talon veistokset esittivät muita jumalia sekä keisarillisen perheen jäseniä. Talo oli rakennettu noin vuonna 200 jaa.[2][11]

Muut yksityistalot

Myös muut tunnetut yksityistalot ovat peräisin noin 200-luvulta jaa. Talot oli usein koristeltu patsain ja lattiamosaiikein. Ledan talo on saanut nimensä veistoksesta, joka esittää Ledaa ja joutsenta. Zosaksen talo on saanut nimensä todennäköisesti omistajansa nimen mainitsevasta mosaiikista. Nämä talot sijaitsevat kaupungin kaakkoiskulmassa.[7]

Pääkadun varrella sijainnut Hydraulis-talo on saanut nimensä siitä, että sieltä on löydetty vanhimmat tunnetut vesiurut. Muita merkittäviä yksityistaloja ovat muun muassa forumin lähellä sijainneet Epigeneen talo ja Eubuloksen talo. Niiden nimet ovat peräisin siitä, että kyseiset nimet oli leimattu talojen lyijyisiin vesiputkiin.[7]

Kaupunginmuurit

Kaupunginmuurin rakennutti kuningas Kassandros vuosina 306–304 eaa. ja se uusittiin vuoden 219 eaa. tuhon jälkeen. Muuri oli tehty Olymposvuoren kivestä. Se ympäröi jotakuinkin neliömäisen alueen, ja sen pituus oli 2 625 metriä, paksuus kolme metriä ja korkeus 7–10 metriä. Muurissa oli aina 33 metrin välein suorakulmaiset tornit, joiden pohjan koko oli noin 7 x 7 metriä. Roomalaisella kaudella muuria ei ylläpidetty, ja se jopa purettiin osittain. Se kunnostettiin uudelleen 200-luvulla jaa. barbaarien uhatessa aluetta.[7]

Muurien ulkopuolella muokkaa

Demeterin pyhäkkö

Demeterille omistettu pyhäkkö sijaitsi jonkin verran muurien ulkopuolella kaupungin pääkadun päässä. Se on varhaisin tunnettu makedonialainen pyhäkkö, ja on ollut olemassa jo arkaaisella kaudella 500-luvulla eaa. Se uusittiin 300-luvulla eaa., jolloin siihen rakennettiin pienet Demeterille ja Korelle eli Persefonelle omistetut doorilaiset temppelit. Lisäksi pyhäkkö oli muiden hedelmällisyyskulttien käytössä.[2][7]

 
Kreikkalainen teatteri.

Kreikkalainen teatteri

Kreikkalainen teatteri rakennettiin alun perin klassisella kaudella Arkhelaoksen aikana ja uudelleen hellenistisellä kaudella Filippos V:n aikana noin vuonna 221–179 eaa. Se sijaitsee kaupungin eteläpuolella ja oli normaali kreikkalainen puolikaarenmuotoinen teatteri, jonka keskellä oli pyöreä orkhestra. Teatteri säilyi käytössä roomalaisen teatterin rakentamiseen saakka.[2][8]

Roomalainen teatteri

Roomalainen teatteri rakennettiin 100-luvulla jaa.[2] Se sijaitsee kreikkalaisen teatterin kaakkoispuolella ja korvasi kreikkalaisen teatterin kokonaan. Teatteri oli edeltäjäänsä pienempi, mutta rikkaasti koristeltu. Heti teatterin pohjoispuolella sijaitsi varhaisempi Zeus Olympioksen pyhäkkö.[7][12]

 
Isiksen pyhäkön rauniot.

Isiksen pyhäkkö

Isikselle omistettu pyhäkkö sijaitsi Dionin kaupunginmuurin kaakkoiskulman ulkopuolella Bafyras-joen toisella puolella. Pyhäkkö oli alun perin omistettu Afroditelle sekä synnytyksen suojelijalle Artemiille. Hellenistisellä kaudella 100-luvulla eaa. se omistettiin Isikselle, jonka kultti tuli Kreikkaan Egyptistä. Pyhäkön sijainti ja arkkitehtuuri symbolisoivat Niili-virtaa. Kokonaisuuteen kuuluivat muun muassa Isis Lokhian temppeli, Afrodite Hypolympidian eli ”Olympoksen juuren Afroditen” temppeli sekä Isis Tykhen temppeli. Rakennuksen pohjoissivulla oli stoa eli pylväshalli, joka toimi enkoimeterionina eli pyhiinvaeltajien yöpymispaikkana.[7][13]

 
Zeus Olympioksen pyhäkön alttarin jäänteet.

Zeus Olympioksen pyhäkkö ja alttari

Zeus Olympioksen eli ”Olympoksen Zeuksen” pyhäkkö sijaitsi alueen etelälaidalla myöhemmän roomalaisen teatterin vieressä. Se oli kaupungin merkittävimpiä, sillä se oli omistettu kaupungille nimensä antaneelle Zeukselle. Pyhäkkö rakennettiin 300-luvulla eaa. Se koostui suuresta neliömäisestä alueesta, johon kuului pitkä pylväikkö. Kokonaisuuden itäpuolella oli suuri alttari, jolla uhrattiin härkiä Zeuksen kunniaksi. Pyhäköstä on löydetty stelejä eli kiviä, joihin on kirjoitettu muun muassa erilaisia säädöksiä sekä sopimuksia koskien liittolaisuuksia ja rajakiistojen sovittelua.[2][7]

Zeus Hypsistoksen pyhäkkö

Toinen Zeukselle omistettu pyhäkkö oli Zeus Hypsistoksen eli ”Korkeimman Zeuksen” pyhäkkö. Se sijaitsi Demeterin ja Isiksen pyhäkköjen välissä. Pyhäkkö koostui pienestä temppelistä, jonka ympärillä oli piha ja pylväskäytäviä. Rakennuksen raunioista on löydetty muun muassa Zeuksen kuvapatsas sekä Zeukselle omistettuja marmorisia kotkia.[7]

Hautausmaat

Dionin hautausmaat sijaitsevat pääosin kaupungin pohjois- ja länsipuolella. Hautamuistomerkkejä on 400-luvulta eaa. aina 400-luvulle jaa. saakka. Merkittävimpiä hautamuistomerkkejä ovat niin kutsutut makedonialaiset haudat eli kammiohaudat, joita tunnetaan yhteensä neljä (I–IV). Haudassa I on doorilainen julkisivu, joonialaista tyyliä edustava etuhuone ja holvattu hautakammio, jossa oli marmorinen hautasohva. Hauta IV oli tumuluksen alla ja sille johtaa dromos eli käytävä. Muihin hautamuistomerkkeihin lukeutuu pieniä hautataloja, hauta-alttareita ja reliefikaiverretuja stelejä eli hautakiviä.[14]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b c d e f g Dion: History Ministry of Culture and Sports. Viitattu 13.3.2017.
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l Dion: Description Ministry of Culture and Sports. Viitattu 13.3.2017.
  3. ↑ a b Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Dion”, Antiikin käsikirja, s. 129–30. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
  4. ↑ Dion Hellenic Macedonia. Viitattu 4.11.2014.
  5. ↑ Archaeological Museum of Dion Ministry of Culture and Sports. Arkistoitu 30.3.2018. Viitattu 13.3.2017.
  6. ↑ a b c Dion, Ancient City, Pieria Greek Travel Pages. Viitattu 13.3.2017.
  7. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s Dionin esittely (Flash) (Dionin arkeologisen puiston verkkosivut) Δίον Αρχαιολογικό Πάρκο. Viitattu 13.3.2017.
  8. ↑ a b Ancient Theatre of Dion Ministry of Culture and Sports. Viitattu 13.3.2017.
  9. ↑ Great thermae of Dion Ministry of Culture and Sports. Viitattu 13.3.2017.
  10. ↑ Polygonal Building (Opastaulu) Dionin arkeologinen alue. Viitattu 13.3.2017.
  11. ↑ Villa of Dionysos Ministry of Culture and Sports. Viitattu 13.3.2017.
  12. ↑ Roman Theatre of Dion Ministry of Culture and Sports. Viitattu 13.3.2017.
  13. ↑ Sanctuary of Isis (Opastaulu) Dionin arkeologinen alue.
  14. ↑ Necropolis of Dion Ministry of Culture and Sports. Viitattu 13.3.2017.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Dion_(Pieria)&oldid=21681822”