Antiikin kirjallisuus
Antiikin kirjallisuus viittaa yleensä antiikin Kreikan ja Rooman kirjallisuuteen, joka oli kirjoitettu pääosin muinaiskreikaksi tai latinaksi. Antiikin kirjallisuuden aika kattaa noin vuodet 800 eaa. – 500 jaa.
Yleiskuva muokkaa
Antiikin kirjallisuuden alkuvaihetta aina hellenistisen kauden alkuun saakka kuvaa vahva suullinen perinne ja se, että kirjallisuus oli tarkoitettu pitkälti esitettäväksi.[1] Antiikin varhaisinta kirjallisuutta ja samoin länsimaisen kirjallisuuden alkua edustavat Homeroksen runoelmat, jotka kirjoitettiin ylös suhteellisen varhain kreikkalaisen kirjaimiston kehittämisen jälkeen, todennäköisesti 700-luvulla eaa.
Kreikan klassisella ajalla (noin 508-323 eaa.) ja Rooman klassisella ajalla (noin 80 eaa.–14 jaa.) syntyivät monet suuret teokset, jotka ovat edelleen homeerisen kirjallisuuden ohella länsimaisen kirjallisen kulttuurin ytimessä. Kreikkalainen kirjallisuus vaikutti merkittävästi roomalaisen kirjallisuuden syntyyn. Varsinainen kirjallisempi kulttuuri syntyi hellenistisellä ajalla: kirjailijat kirjoittivat yhä enemmän lukijoille, ei kuulijoille. Antiikin aikana lukijat olivat maantieteellisesti hajallaan, mutta jakoivat monella tavalla yhteisen hellenistis-roomalaisen kulttuurin.[1]
Suurin osa antiikin kirjallisuudesta on kadonnut. Tähän vaikuttivat toisaalta hauras materiaali, papyrus, jonka vuoksi teosten säilyminen oli usein läpi vuosisatoja jatkuvan kopioinnin varassa. Näin antiikin teoksista ovat säilyneet lähinnä ne, jotka ovat olleet arvostettuja myös keskiajalla joko lännessä tai bysanttilaisessa kulttuuripiirissä. Teosten katoamiseen saattoi vaikuttaa niiden jääminen pois suosiosta jo myöhemmän antiikin aikana, tai niiden jääminen esimerkiksi opetuskäyttöön tarkoitetun ohjeellisen kokoelman tai myöhemmin pergamenttikoodekseiksi koottujen kokoelmien ulkopuolelle.
Antiikin Kreikka muokkaa
- Pääartikkeli: Antiikin Kreikan kirjallisuus
Antiikin kreikkalaisen kirjallisuuden historia voidaan jakaa seuraaviin ajanjaksoihin:[1]
- homeerinen aika (700-luku eaa.)
- arkaainen aika (600–500-luvut eaa.)
- klassinen aika (Ateenan demokratian perustamisesta Aleksanteri Suuren kuolemaan, 508-323 eaa.)
- hellenistinen aika (323–31 eaa.)
- hellenistis-roomalainen aika (31 eaa.–330 jaa.)
Varsinainen kreikkalainen kirjallisuus sai alkunsa Homeroksen kahdesta eeppisestä runoelmasta, Iliaasta ja Odysseiasta. Toinen arkaaisen ajan suuri runoilija oli Hesiodos. Yhdessä Homeroksen ja Hesiodoksen teokset muodostivat kreikkalaisen mytologian kirjallisen perustan. Arkaaisella kaudella sai alkunsa myös kreikkalainen lyriikka. Sen varhaisia edustajia olivat elegiarunoilijat Tyrtaios ja Theognis sekä jambirunoilijat Arkhilokhos ja Semonides. Monodisen eli yhden laulettavan laulun maineikkaimmat edustajat ovat Alkaios, Sapfo ja Anakreon, kuorolyriikan puolestaan Alkman, Simonides ja Pindaros.
Eeppisen ja lyyrisen runouden lisäksi kreikkalaiset kehittivät draaman, joka voidaan jakaa tragediaan ja komediaan. Koko kreikkalaisen tragedian huippukausi sijoittuu kolmen suurimman tragediakirjailijan, Aiskhylos, Sofokles ja Euripides, ajalle. Merkittävin komediakirjailija oli Aristofanes. Muita klassisen kauden merkittäviä kirjailijoita ovat historioitsijat Herodotos, Thukydides ja Ksenofon, filosofit Platon ja Aristoteles, lääketieteilijä Hippokrates sekä puhujat Isokrates, Demosthenes ja Aiskhines.
Hellenistisen ajan merkittävimpiä runoilijoita olivat Theokritos, Kallimakhos ja Apollonios Rhodios, historioitsijoita Polybios ja Diodoros Sisilialainen, ja luonnontieteilijöitä Eratosthenes, Eukleides ja Arkhimedes. Rooman vallan aikakauden kreikkalaisessa kirjallisuudessa kaunokirjallisuuden merkitys oli vähäinen. Tuon ajan kirjallisuutta edusti muun muassa Lukianos. Aikakauden historiankirjoittajista huomattavimmat ovat Plutarkhos, Arrianos, Josephus ja Cassius Dio, filosofeista Epiktetos ja Plotinos, luonnontieteilijöistä Strabon ja Ptolemaios, ja lääkäreistä Galenos.
Antiikin Rooma muokkaa
- Pääartikkeli: Antiikin Rooman kirjallisuus
Antiikin Rooman kirjallisuus voidaan jakaa erilaisiin kehitysvaiheisiin. Perusteltuja jaottelutapoja on monia, mutta seuraavassa esitetty jaottelu on melko perinteinen:[2]
- Esikirjallinen kausi (vuoteen 240 eaa. asti)
- Esiklassinen kausi (240–80 eaa.)
- Klassinen kausi (80 eaa.–14 jaa.)
- Jälkiklassinen kausi (14–120)
- Myöhempi keisarikausi (120–500)
Roomalainen kirjallisuus sai alkunsa noin vuonna 240 eaa. Sen syntyyn vaikutti ratkaisevasti Kreikan kirjallisuus: lukuun ottamatta hävinneitä kansanrunouden tuotteita Rooman kirjallisuus alkaa vasta silloin, kun roomalaiset tulivat kosketuksiin Etelä-Italian kreikkalaisten kanssa. Kreikkalaisesta kirjallisuudesta omaksuttujen tyylilajien ja teemojen rinnalla roomalaisten omat uudistukset jäivät suhteellisen vähäisiksi. Koska antiikin kulttuuriperintö on kuitenkin välittynyt myöhemmille Länsi-Euroopan kansoille juuri roomalaisten kautta, roomalaisen kirjallisuuden jälkivaikutus on ollut huomattava.
Esiklassisen kauden mainittavimmat kirjailijat olivat Livius Andronicus, Naevius, Ennius, Lucilius, Plautus, Terentius ja Cato vanhempi. Klassisen kauden alkupuoliskolla elivät runoilijat Lucretius ja Catullus, proosakirjailijat Cicero, Julius Caesar, Sallustius, polyhistori Terentius Varro sekä loppupuoliskolla, jota sanotaan Rooman kirjallisuuden kultakaudeksi, runoilijat Vergilius, Horatius, Propertius, Tibullus ja Ovidius, sekä historioitsija Livius.
Jälkiklassisen kauden, niin kutsutun hopeakauden, pääkirjailijat ovat historioitsija Tacitus, luonnontutkija Plinius vanhempi, reetori Quintilianus, filosofi ja näytelmäkirjailija Seneca, romaanikirjailija Petronius, satiirikko Juvenalis. Myöhemmällä keisarikaudella latinankielinen kirjallisuus oli etupäässä lakitieteellistä ja kielitieteellistä sekä varhaiskristillistä kirjallisuutta. Huomattavin kaunokirjailija on Apuleius. Merkittävimmät kirjailijat ovat kristityt kirkkoisät, kuten Tertullianus ja Augustinus. Viimeisinä roomalaisina kirjailijoina pidetään Boëthiusta ja Cassiodorusta.
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- Kaimio, Maarit & Oksala, Teivas & Riikonen, H. K.: Antiikin kirjallisuus ja sen perintö. 6. painos (1. painos: Yliopistopaino, 1998). Helsinki: Gaudeamus, 2008. ISBN 978-952-495-070-1.
- Kivistö, Sari ym.: Kirjallisuus antiikin maailmassa. Helsinki: Teos, 2007. ISBN 978-951-851-089-8.
- Saïd, Suzanne & Trédé, Monique: A Short History of Greek Literature. Käännös Trista Selous ym. London & New York: Routledge, 1999. ISBN 0-415-12272-4. (englanniksi)