Avaa päävalikko
Plautus.jpg

Titus Maccius Plautus (254184 eaa.) oli roomalainen näytelmäkirjailija. Häntä pidetään Terentiuksen ohella roomalaisen kirjallisuuden huomattavimpana komedioiden kirjoittajana ja attikalaisen komedian muokkaajana roomalaiseen muotoon. Roomalaisten makutottumukset komedioissa olivat huomattavasti karkeammat kuin kreikkalaisten. [1] Kaikkiaan Plautuksen arvellaan kirjoittaneen 130 näytelmää, joista 21 on säilynyt nykyaikaan saakka. [2]

Plautuksen oletetaan olleen alhaissyntyinen, syntyjään Umbriasta, Sarsinan pikkukaupungista ja saaneen melko vähäisen koulutuksen. Hänen tiedetään yrittäneen luoda uraa legioonalaisena ja kauppiaana. Kauppiaan ura päättyi vararikkoon. Sen jälkeen Plautus oli rahaton ja koditon ja kulki ovelta ovelle pienen käsimyllyn kanssa ja pyysi päästä tekemään jauhatuksia ihmisten koteihin. Teatteriuransa hän aloitti kiertelevissä näyttelijäseurueissa, jotka esittivät roomalaisia kansannäytelmiä, joissa esiintyivät tietyt vakihahmot. Hahmoja olivat kyttyräselkäinen huijari, vanha höperö ukkeli, suursyömäri ja lörpöttelijä. Tärkeintä oli saada yleisö nauramaan. [3] [4]

Plautuksen komediat, jotka ovat yksiä vanhimpia kokonaisia latinankielisiä teoksia, ovat suurimmakseen osakseen käännöksiä kreikkalaisista, varsinkin Menanderin näytelmistä. Ne ovat täynnä elämäniloa, vuorosanat ovat voimakkaita ja tapahtumat eläviä. Kieli on kansanomaista ja se on kaukana Naeviuksen ja Enniuksen ylevyyteen pyrkivästä latinasta. [5]

Useimmat Plautuksen komediosta ovat juonellisia. Hänen komediaansa Mostellaria käytti Ludvig Holberg esikuvanaan kirjoittaessaan teostaan Abradakabra. Hänen luonnekomedioitaan ovat käyttäneet esikuvinaan William Shakespeare ja Molière. Molière käytti Plautuksen komediaa Aulularia Saituri- näytelmänsä esikuvana. Aululariassa saituri on kätkenyt kaikki rahansa suureen ruukkuun ja joutuu lopulta huijatuksi. Miles Gloriousus kertoo sotasankaruudellaan kerskuvasta miehestä joka uskoo olevansa suuri naistenmies, mutta päätyy pahoinpidellyksi. Kolmas Plautuksen käyttämä lajityyppi on tilannekomedia. Komedia Menaechimi kertoo identtisistä kaksosista, jotka ovat joutuneet eroon toisistaan hyvin varhain. Toinen kaksosista saa asiasta vihiä ja lähtee etsimään kadonnutta veljeään ja sen jälkeen tapahtuukin monia hupaisia sattumuksia. [6]

Plautuksen näytelmiä vaivaa tietyllä tapaa se, että niiden komiikka on niin repivää ja alleviivaavaa. Jos hän olisi malttanut kehitellä henkilöhahmojaan ja tehdä huumoriaan hienovaraisemmaksi, ne olisivat huomattavasti parempia. Toisaalta, Plautuksen aikana Roomassa ei vielä ollut kiinteitä teattereita ja näytelmiä esitettiin markkinoilla ja suurina juhlapäivinä. Tuolloin niiden täytyi kilpailla huomiosta hevoskilpailujen, nyrkkeilyotteluiden ja muun markkinahumun kanssa. Jos yleisöä ei naurattunut, se lähti pois. Plautus keksi liittää näytelmiinsä myös musiikkia ja tanssia, mutta näytelmiin liittyneet sävellykset ja koreografiat ovat aikaa sitten kadonneet. [7] [8]

Nykyaikana Plautuksen komediat Miles Gloriosus ja Pseudolus olivat pohjana vuoden 1962 musikaalille A Funny Thing Happened on the Way to the Forum. Musikaalista on myös elokuvaversio.[9]

Plautuksen komediatMuokkaa

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Plautus

ViitteetMuokkaa

  1. Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 5 Rooma, 1980, s.102
  2. http://www.imagi-nation.com/moonstruck/clsc21.html
  3. Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 5 Rooma, 1980, s.102
  4. http://www.imagi-nation.com/moonstruck/clsc21.html
  5. Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 5 Rooma, 1980, s.102
  6. Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 5 Rooma, 1980, s.102-105
  7. Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 5 Rooma, 1980, s.102
  8. http://www.imagi-nation.com/moonstruck/clsc21.html
  9. http://www.imagi-nation.com/moonstruck/clsc21.html

Aiheesta muuallaMuokkaa