Demosthenes

antiikin kreikkalainen puhuja ja valtiomies
Tämä artikkeli käsittelee ateenalaista oraattoria. Peloponnesolaissodan sotapäälliköstä kertoo Demosthenes (sotilas).

Demosthenes (m.kreik. Δημοσθένης, Dēmosthenēs; 383 eaa.322 eaa.) oli kreikkalainen valtiomies, joka luetaan kymmenen attikalaisen puhujan joukkoon. Hän oli Ateenan itsenäisyyden lämmin puolustaja Ateenaa uhannutta makedonialaista valtauspolitiikkaa vastaan. Hän koetti nostattaa niin sanotuilla filippolaisilla puheilla ateenalaiset taisteluun Makedoniaa vastaan.[1]

Demostheneen rintakuva Louvressa.

Elämäkerta

muokkaa
 
Demosthenes harjoittelee puhetaitoa. Jean-Jules-Antoine Lecomte du Nouÿ, 1870.

Demostheneen isä oli asetehtailija ja omisti asepajan. Isä kuoli Demostheneen ollessa seitsemän vuoden ikäinen. Perintönä tullut omaisuus oli arvoltaan 15 talenttialähde?. Demostheneen oli kuitenkin täysi-ikäiseksi tultuaan vuonna 363 käytettävä puhelahjojaan yrittäessään saada isänsä perintöä itselleen. Tätä taitoa hän opiskeli Isaioksen oppilaana ja valmistui logografiksi eli oikeuspuheiden kirjoittajaksi. [1]

Ennen taitavaksi puhujaksi tuloaan Demosthenes kärsi puhevioista. Hän harjoitteli legendan mukaan puhumista meren rannalla huutamalla aaltojen pauhun yli suu täynnä kiviä. Pitkällisen ja peräänantamattoman harjoituksen tuloksena puheviastaan aiemmin pilkatusta Demosthenesta tuli aikansa merkittävin puheiden pitäjä. Hän piti poliittisia puheita vuosina 351–340 eaa. Vuonna 351 hän aloitti niin sanotut filippiikit eli Makedonian kuningas Filippos II:n vastaiset, Makedonian taholta tulevasta lahjonnasta ja uhkaavasta sodanvaarasta varoittavat puheet. Vuonna 341 hänen puheensa auttoikin Ateenan sotapuolueen valtaan, Ateena solmi liiton Korintin ja muutamien muiden valtioiden kanssa, ja Makedoniaa vastaan aloitettiin sota vuonna 340. Tuloksena oli tappio Khaironeassa vuonna 338.[1][2]

Demosthenes katsoi, että Ateenan lähettiläänä Makedoniassa toimiva Aiskhines olisi toiminut epärehellisesti ja nosti vuonna 344 oikeusjutun tätä vastaan. Syytetty vapautettiin niukalla äänienemmistöllä. Aiskhines pyrki kostoon: Demostheneelle ehdotettiin vuonna 336 kultaseppelettä hänen ansioistaan, mutta Aiskhines pyrki kumoamaan ehdotuksen ja tuomitsi puheessaan Demostheneen koko uran epäonnistuneeksi. Ratkaisu lykkäytyi vuoteen 330, jolloin Demosthenes sai seppeleensä ja Aiskhines karkotettiin maanpakoon.[1]

Demosthenes tuomittiin lahjusten otosta, kun hänen oli väitetty auttaneen vangittua makedonialaista sotapäällikköä Harpalosta pakenemaan,[1] ja hän joutui pakenemaan Aiginalle. Hänet kutsuttiin takaisin vuonna 323 eaa., mutta Makedonia vaati hänen luovuttamistaan tuomiolle. Hän surmasi itsensä myrkyllä välttyäkseen joutumasta makedonialaisten käsiin.[3]

Merkitys

muokkaa

Demosthenesta pidetään antiikin suurimpana puhujana. Hänen puheistaan on säilynyt 60, joista ainakin 24 on alkuperältään epävarmoja (epäperäisiä). Lisäksi on 56 aitoa puhejohdantoa. Puheet osoittavat kirjoitettunakin, kuinka Demosthenes pystyi ilmaisemaan kiihkeää isänmaanrakkautta sekä kuvailemaan ihmisluonteita ja luonnonoloja.[1] Esiintyjänä Demosthenes oli tulinen, intohimoinen, helposti kiihtyvä ja paljon elehtivä. Hänen kykynsä vaikuttaa yleisöön perustui siihen, että hän pani itsensä täysin likoon sen asian puolesta, jonka hän oli ottanut ajaakseen. Hän saattoi liikkua edestakaisin puhujalavalla, hiljentää tai korottaa ääntään, huutaa suoraa huutoa, vannoa, vakuuttaa tai itkeä.[2]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d e f Otavan suuri Ensyklopedia, 2. osa (Cid–Harvey), s. 853, art. Demosthenes. Lähteessä syntymävuosi 384 eKr. Otava, 1977. ISBN 951-1-04170-3.
  2. a b Grimberg, Carl: Kansojen historia. Osa 4. Kreikka-Rooma, s. 76-84. WSOY, 1980. ISBN 951-0-09732-2.
  3. Hakala, Matti; Virtanen, Tarja: Koululaisen uusi tietosanakirja ja lisätietojen pikkujättiläinen, s. 804. Porvoo: WSOY, 1975. ISBN 951-0-05827-0.

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä antiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.