Josephus[1] (lat.; usein muodossa Josefus,[2] joskus myös Josefos, m.kreik. Ιώσηπος, Iōsēpos), syntyjään Josef ben Mathitjahu (hepr. ‏יוסף בן מתתיהו‎, Joosef Matteuksenpoika), koko roomalaiselta nimeltään Titus Flavius Josephus (n. 37 Jerusalem – n. 100 Rooma[3]), oli juutalainen historioitsija, joka kirjoitti erityisesti juutalaisten vaiheista.

Josephus
יוסף בן מתתיהו
Roomalainen rintakuva, jonka uskotaan esittävän Josephusta.
Roomalainen rintakuva, jonka uskotaan esittävän Josephusta.
Henkilötiedot
Syntynytn. 37
Jerusalem
Kuollutn. 100
Rooma
Ammatti kirjailija
Kirjailija
Tuotannon kielimuinaiskreikka
Aikakausi antiikki
Tyylilajit historia
Pääteokset Juutalaissodan historia
Aiheesta muualla
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

ElämäMuokkaa

Josephus oli papillista ja kuninkaallista sukua. Hän selviytyi ensimmäisestä juutalaissodasta vuosina 66–73 antauduttuaan Jotapatan piirityksen jälkeen ja siirryttyään roomalaisten puolelle. Hän asettui Roomaan. Hän sai Rooman valtakunnan kansalaisuuden ja nautti suosiota Vespasianuksen, Tituksen ja Domitianuksen hoveissa. Jerusalemin piirityksessä vuonna 70 Josephus oli Tituksen mukana piirittämässä Jerusalemia ja kehotti usein juutalaiskapinallisia antautumaan.

Siksi juutalaiset ovat suhtautuneet Josephukseen kaksijakoisesti. Toisaalta hän oli tärkeä juutalaisen uskon puolestapuhuja valtaapitäville roomalaisille, erityisesti Jerusalemin tuhon jälkeen. Hänen teoksensa ovat tärkeitä aikansa historiallisia lähteitä. Toisaalta häntä pidetään maanpetturina, koska hän jätti asemansa kapinajohtajana ja liittyi roomalaisiin. Näin hänen teoksiaan voidaan pitää puolueellisina ja roomalaisia suosivina.

Myöhemmällä iällä Josephus palasi juutalaisille juurilleen.

TeoksetMuokkaa

Josephus kirjoitti enimmäkseen kreikaksi. Hänen teoksensa ovat:

  • Juutalaissodan historia (kreik. Περὶ τοῦ Ἰουδαϊκοῦ πολέμου, Peri tū Iūdaïkū polemū; lat. Bellum Iudaicum tai De bello Iudaico) (n. 75–79 jaa.)
  • Juutalaisten muinaisajat (kreik. Ἰουδαϊκὴ ἀρχαιολογία, Iūdaïkē arkhaiologia; lat. Antiquitates Iudaicae) (n. 93/94 jaa.)
  • Apionia vastaan (kreik. Περὶ ἀρχαιότητος Ἰουδαίων λόγος α', Peri arkhaiotētos Iūdaiōn logos I ja Περὶ ἀρχαιότητος ἀντιρρητικὸς λόγος β', Peri arkhaiotētos antirrhētikos logos II; lat. Contra Apionem) (n. 97 jaa.)
  • Flavius Josephuksen elämä (kreik. Φλαβίου Ἰωσήπου βίος, Flauiū Iōsēpū bios, lat. Iosephi vita; omaelämäkerta) (n. 99 jaa.)
  • Esitelmä kreikkalaisille Haadeesta.

Josephus kirjoitti ensimmäisestä juutalaisten ja roomalaisten välisestä sodasta arameaksi kohderyhmänä Mesopotamian juutalainen yhteisö. Sen jälkeen hän kirjoitti kreikaksi laajemmasta ajanjaksosta – makkabealaisista Jerusalemin tuhoon. Tämä teos, Juutalaissodan historia, valmistui noin vuonna 75–79. Suuri osa kirjasta perustuu hänen omaan elämäänsä, paljolti hänen omiin hallinnollisiin ja sotilaallisiin kokemuksiinsa. Teos on tärkeimpiä Jeesuksen ajan Palestiinan poliittisten olojen historiallisia lähteitä.

Juutalaisten muinaisajat on juutalaisen kansan historia maailman luomisesta juutalaissotaan 60-luvun lopulle jaa. Se sisältää myös omaelämäkerrallisen liitteen, jossa Josephus puolustaa toimintaansa sodan loppupuolella. Hänen selontekonsa on samansuuntainen Vanhan testamentin kanssa, mutta ei täsmälleen samanlainen. Erojen on oletettu johtuvan siitä, että hänellä oli käytettävissään ehkä jopa Nehemian ajalta peräisin olevia muinaisia tekstejä, jotka olivat säilyneet Jerusalemin temppelin tuhosta. Koska hänellä oli läheiset suhteet roomalaisiin vallanpitäjiin, hän on saattanut saada jotkut tai jopa kaikki tekstit takaisin ja luvan niiden säilyttämiseen. Toisaalta Kuolleenmeren kääröjen on katsottu olleen juuri sellaisia Jerusalemin temppelin pyhiä asiakirjoja, jotka on piilotettu roomalaisilta. Nuo kaksi vaihtoehtoa eivät kuitenkaan sulje toisiaan täysin pois.

Apionia vastaan on juutalaisen uskon ja filosofian puolustus, joka tähdentää juutalaisuuden ikivanhoja juuria verrattuna paljon nuorempiin kreikkalaisiin traditioihin. Se hyökkää myös Apionin antiseemiläisiä näkemyksiä ja Manethon luomia myyttejä vastaan.

LähteetMuokkaa

  1. Lång, Markus: Oops... you did it again! Commonly misspelled names mlang.name. Viitattu 12.4.2021.
  2. Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Josefus”, Antiikin käsikirja, s. 241–242. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
  3. Feldman, Louis & Mason, Steve: Flavius Josephus. Brill Academic Publishers, 1999.

KirjallisuuttaMuokkaa

Suomennetut teoksetMuokkaa

  • Josephus, Flavius: Juutalaissodan historia. (Peri tū Iūdaïkū polemū.) Suomentanut Pauli Huuhtanen. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-28945-0.

Muuta kirjallisuuttaMuokkaa

  • Chapman, Honora Howell & Rodgers, Zuleika: A Companion to Josephus. Blackwell Companions to the Ancient World 110. John Wiley & Sons, 2016. ISBN 9781444335330.
  • Feldman, Louis Harry & Hata, Gōhei: Josephus, Judaism, and Christianity. Brill, 1987. ISBN 9789004085541.
  • Pastor, Jack & Stern, Pnina & Mor, Menahem (toim.): Flavius Josephus: Interpretation and History. Leiden: Brill, 2011. ISBN 978-90-04-19126-6. ISSN 1384-2161
  • Rodgers, Zuleika: Making History: Josephus and Historical Method. Journal for the study of Judaism / Supplements, nide 110. Brill, 2007. ISBN 9789004150089.

Aiheesta muuallaMuokkaa