Amfiaraion

Amfiaraion (m.kreik. Ἀμφιαράϊον) tai Amfiareion (Ἀμφιαρεῖον) (kreik. Αμφιάρειο/Αμφιαράειο) oli antiikin aikainen Amfiaraokselle omistettu pyhäkköalue lähellä Oroposta itäisessä Attikassa Kreikassa. Sen arkeologinen kohde sijaitsee nykyisessä Oropóksen kunnassa noin kaksi kilometriä itään Markópoulo Oropoún kaupungista.[1][2][3][4]

Amfiaraion
Ἀμφιαράϊον
Amfiaraoksen temppelin rauniot.
Amfiaraoksen temppelin rauniot.
Sijainti

Amfiaraion
Koordinaatit 38°17′29″N, 23°50′44″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Oropós, Itä-Attika, Attika
Historia
Tyyppi pyhäkköalue
Ajanjakso 400-luku eaa.–300-luku jaa.
Kulttuuri antiikki
Alue Attika
Kaupunki Ateena / Theba
Aiheesta muualla

Commons-logo.svg Amfiaraion Commonsissa

HistoriaMuokkaa

Amfiaraos oli myyttinen heeros ja Argoksen kuningas, jonka uskottiin olleen tietäjä ja parantaja, ja joka tuli myytissä maan nielaisemaksi. Tämän kultti perustettiin klassisella kaudella 400-luvulla eaa. Oropoksen Amfiaraion oli sen pääkulttipaikka. Kultin suosio kasvoi ajan myötä. Paikalle tuli suuri määrä pyhiinvaeltajia ja potilaita sekä saamaan ennustuksia että hakemaan parannusta sairauksiin. Pyhiinvaeltajat myös nukkuivat pyhäköllä, jotta heidän unensa tulkittaisiin.[2][5]

Amfiaraionin hallinnasta kiistelivät Ateena ja Theba. Alun perin se oli muun Oropoksen tavoin osa Boiotiaa ja thebalaisten hallinnassa, ja koko kultti saattoi olla thebalaista alkuperää. Myöhemmin pyhäkköalue vaihtoi usein omistajaa. Lopulta se päätyi muun Oropoksen mukana pysyvästi ateenalaisille 300-luvulla eaa. sen jälkeen kun Filippos II oli voittanut thebalaiset. Oropoksesta ei kuitenkaan koskaan tullut yhtä Attikan demoksista.[3][5]

Alun perin paikalla oli lähinnä pyhä lähde sekä alttari. 300-luvulla eaa. rakennettiin pieni temppeli ja 200-luvulla eaa. suurempi temppeli. Amfiaraoksen lisäksi paikalla uhrattiin myös muun muassa Iasolle, Panakeialle, Apollonille ja Hygieialle, jotka kaikki liittyivät terveyteen tai parantamiseen, sekä Herakleelle, joka liittyi voimaan ja urheiluun. Pausanias kuvaa, että pyhiinvaeltajat suorittivat paikalla uhrin, jossa uhrattiin pässi kaikille paikan jumalille. Sitten pyhiinvaeltaja nukkui yönsä pyhäkössä pässin taljan päällä. Ennustusten ja parantamiseen liittyvien ohjeiden odotettiin tulevan yöllä unessa.[2][3][5]

Amfiaraokselle omistettua Amfiaraia-juhlaa juhlaa vietettiin paikalla joka neljäs vuosi. Siihen liittyi urheilukilpailut sekä hevosurheilukilpailut. Aristofanes kirjoitti kadonneen komedian Amfiaraos (414 eaa.), jossa viitataan paikan kulttiin.[2][3] Myös Ateenassa ja Rhamnuksessa oli vähemmän tunnetut Amfiaraionit.[6]

Pyhäkköalue säilyi käytössä roomalaiselle kaudelle saakka, jolloin juhlat olivat erityisessä suosiossa. Paikka hylättiin 300-luvulla jaa. Alueen arkeologiset kaivaukset suoritettiin vuosina 1884–1929. Kaivauksia suorittivat kreikkalaiset (Ateenan arkeologinen seura) ja saksalaiset Vasíleios Leonárdoksen ja Wilhelm Dörpfeldin johdolla.[2][3][7]

Rakennukset ja löydöksetMuokkaa

Amfiaraionin pyhäkköalue sijaitsee metsäisillä kukkuloilla sijaitsevassa rotkossa noin kolme kilometriä pohjoiseen antiikin Oropoksen kaupungin linnoitetusta paikasta.[2] Paikka on linnuntietä noin kaksi kilometriä itään nykyisestä Markópoulo Oropoún kaupungista, noin kaksi kilometriä länteen Kálamoksen kylästä ja noin 36 kilometriä pohjoiskoilliseen Ateenan keskustasta.[4] Sijainti rotkossa liittyi todennäköisesti siihen, että Amfiaraos oli ktooninen jumaluus.[3]

 
Kaavakuva Amfiaraionin alueesta.

Pyhäkköalueen merkittävimmät rakennukset ja rakennelmat olivat (numerot viittaavat kaavakuvaan):

  1. Amfiaraoksen temppeli
  2. Pieni Amfiaraoksen temppeli
  3. Alttari
  4. Teatterialue
  5. Pyhä lähde
  6. Klepsydra
  7. Miesten kylpylä
  8. Votiivipatsaiden tasanne
  9. Teatteri
  10. Amfiaraionin stoa
  11. Naisten kylpylä

Amfiaraoksen temppeli ja alttari

Amfiaraokselle omistettu temppeli sijaitsi rotkon pohjoisrinteessä. Se rakennettiin 200-luvulla eaa. Temppeli edusti doorilaista tyyliä ja sen etupuolella oli kuusi pylvästä. Temppelissä oli Amfiaraoksen kulttikuva. Temppelin edessä oli pyhä lähde sekä alttari, joka oli omistettu Amfiaraoksen lisäksi useille muille jumaluuksille. Alttarin vieressä oli pieni puolikaarenmuotoinen alue uhritoimitusten seuraamista varten. Temppelin pohjoispuolella sijaitsi vanhempi, pieni Amfiaraoksen temppeli, joka oli rakennettu noin vuonna 380–300 eaa.[3][8][9]

Amfiaraionin stoa

Rotkon pohjoisrinteessä sijaitsi myös pitkä stoa eli pylväshalli, jota käytettiin osana Amfiaraoksen kulttiin liittyneitä ennustus- ja parantolatoimintoja. Paikalle saapuneet pyhiinvaeltajat ja potilaat nukkuivat stoassa toivoen saavansa yön aikana enneunia, jotka edesauttaisivat parantumista. Stoa oli rakennettu noin vuonna 360–358 eaa. Sen pituus oli noin 108,8 metriä ja sen julkisivun pylväikkö edusti doorilaista tyyliä.[10][3]

Amfiaraionin teatteri

Stoan takana sijaitsi puolikaarenmuotoinen teatteri. Se rakennettiin 200-luvulla eaa. ja sitä käytettiin paikalla vietyissä Amfiaraia-juhlissa. Teatterissa oli kaksikerroksinen skene eli näyttämörakennus sekä kahdeksan doorilaisen pylvään proskenion.[11]

Muut rakennukset ja löydökset

 
Klepsydran eli vesikellon jäänteet.

Pohjoisrinteessä temppelin ja stoan välissä sijaitsi pitkä votiivipatsaiden tasanne, joka oli tehty 300-luvulla eaa. Patsaiden jalustoista monet ovat säilyneet. Useimmat niistä ovat peräisin roomalaiselta ajalta. Tasanteen paikalla sijaitsi aiemmin varhaisempi stoa, jonka myöhempi korvasi.[12]

Etelärinteessä sijaitsivat papiston sekä pyhiinvaeltajien ja potilaiden majoitustilat. Pyhäkköalueella oli myös klepsydra eli vesikello, jota käytettiin mahdollisesti ajanottoon kilpailuissa; erilliset kylpylät miehille ja naisille; sekä stadion tai muu urheilupaikka urheilukilpailuita varten.[2][3][13]

LähteetMuokkaa

  1. Liddell, Henry George & Scott, Robert: Ἀμφιάραος A Greek-English Lexicon. 1940. Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  2. a b c d e f g Amphiaraion Perseus. Viitattu 31.10.2016.
  3. a b c d e f g h i Amphiareion at Oropos Classics and Ancient History. University of Warwick. Viitattu 31.10.2016.
  4. a b Amphiareion of Oropos Greek Travel Pages. Viitattu 31.10.2016.
  5. a b c Pausanias: Kreikan kuvaus I.34.
  6. Van Straten, Folkert T.: Hierà Kalá: Images of Animal Sacrifice in Archaic and Classical Greece, s. 73. Religions in the Graeco-Roman World 127. Brill, 1995. ISBN 9004102922. Teoksen verkkoversio.
  7. The Archaeological Society at Athens archetai.gr. Viitattu 12.9.2017.
  8. Amphiaraion, Temple of Amphiaraios Perseus. Viitattu 31.10.2016.
  9. Amphiaraion, Earlier Temple of Amphiaraios Perseus. Viitattu 31.10.2016.
  10. Coulton, J. J.: The Stoa at the Amphiaraion, Oropos. The Annual of the British School at Athens, 1968, 63. vsk, s. 147–183. Artikkelin verkkoversio.
  11. Amphiaraion, Theater Perseus. Viitattu 31.10.2016.
  12. Amphiaraion, Terrace of Dedications Perseus. Viitattu 31.10.2016.
  13. Amphiaraion, Klepsydra Perseus. Viitattu 31.10.2016.

Aiheesta muuallaMuokkaa