Oropos

antiikin kreikkalainen kaupunkivaltio

Oropos (m.kreik. Ὠρωπός, Ōrōpos, lat. Oropus) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Boiotian ja Attikan rajaseudulla Kreikassa.[1][2][3] Se sijaitsi nykyisen Oropóksen kunnan alueella.[4][5]

Oropos
Ὠρωπός
Oropoksen Amfiaraionin arkeologista aluetta.
Oropoksen Amfiaraionin arkeologista aluetta.
Sijainti

Oropos
Koordinaatit 38°19′10″N, 23°47′24″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Skála Oropoú, Oropós, Itä-Attika, Attika
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Boiotia / Attika
Aiheesta muualla

Oropos Commonsissa

Maantiede

muokkaa

Oropoksen kaupunkikeskus sijaitsi Eteläisen Euboianlahden rannalla nykyisen Skála Oropoún kylän paikalla. Vuodesta 402 eaa. alkaen kaupunki sijaitsi jonkin aikaa sisämaassa oletettavasti nykyisen Oropóksen kylän tienoilla. Oropoksen kaupunkivaltion hallussa ollut alue tunnettiin nimellä Oropia (Ὠρωπία, Ōrōpia).[3] Sen alueen kooksi on arvioitu noin 110 neliökilometriä.[1] Alue oli rannikkotasankoa, jonka läpi Asopos-joki virtaa ennen laskemistaan mereen. Alueen erottivat sen länsipuolisesta Tanagran tasangosta kukkulat, jotka ovat Diakrian vuorien jatke.[3]

Oropoksen yhtenä satamana toimi Delfinion, joka sijaitsi nykyisessä Kamarákissa noin kuusi kilometriä Oropoksen kaupungista itään.[2][3][6][7] Strabon kutsui sitä Oropoksen ”Pyhäksi satamaksi”.[8] Kauempana idässä samalla rannikolla sijaitsi Rhamnus, ja Oropoksesta länteen Delion. Euboian puolella vastapäätä Oroposta sijaitsi Eretrian kaupunki.[2][3]

Oropos sijaitsi Boiotian ja Attikan rajaseudulla.[9] Se oli maantieteellisesti enemmän Boiotiaa, mutta sen sijainti oli strateginen ja tärkeä Ateenalle, sillä sen kautta kulki tärkeä yhteys Euboialta mantereelle ja edelleen Dekeleian kautta Ateenaan. Tämä oli yhdessä vaiheessa Ateenan tärkein elintarvikehuollon reitti.[2][3]

Historia

muokkaa

Oropos luettiin alun perin osaksi Boiotiaa. Paikannimi Oropos ei esiinny vielä Homeroksella, mutta hänellä Boiotian kaupunkien joukossa esiintyy ilmeisesti samaa paikkaa tarkoittava kaupunki Graia (Γραῖα).[3][10] Alkuperältään Oroposta pidettiin kuitenkin Euboian Eretrian siirtokuntana. Tätä perinnettä tukee se, että Oropoksen murre ei ollut Boiotian eikä Attikan murretta vaan eretrialaista joonialaista murretta.[1]

Myöhemmin Oropos oli strategisen sijaintinsa vuoksi usein Ateenan ja Boiotian (usein käytännössä Theban) kiistakapulana, ja kuului historiansa aikana vuorotellen kummankin alaisuuteen.[2][3] Ainakin Theban alaisuudessa ollessaankin se vaikuttaa kuitenkin olleen ainakin puoli-itsenäinen polis eli kaupunkivaltio.[1] Se oli lyhyitä aikoja myös kokonaan itsenäinen kaupunkivaltio.[2][3] Kaupungin kansalaisista käytettiin etnonyymejä Ōrōpios (Ὠρώπιος) ja Ōrōpeus (Ὠρωπεύς).[3]

 
Amfiaraoksen kunniaksi järjestyissä kisoissa vaunuajoissa saadun voiton kunniaksi tehty votiivireliefi Oropoksesta, 300-luku eaa. Pergamon-museo.

Ateenalaiset saivat Oropoksen haltuunsa jo paljon ennen peloponnesolaissotaa. Aikaisintaan tämä on tapahtunut noin vuonna 507/506 eaa., koska se ei ollut mukana Kleistheneen demosten joukossa, ja oletettavasti joskus ennen vuotta 490 eaa.[1] Thukydides antaa ymmärtää kaupungin olleen hänen aikanaan vielä rannikolla.[11] Oropos säilyi ateenalaisilla vuoteen 412/411 eaa., jolloin boiotialaiset saivat sen takaisin haltuunsa.[1][12] Hieman myöhemmin, vuonna 402 eaa., thebalaiset valtasivat kaupungin ja siirsivät sen eri paikkaan seitsemän stadioninmittaa sisämaahan;[1] 17 stadioninmittaa vastaisi kuitenkin paremmin oletettua sijaintia nykyisen Oropóksen paikalla.[3][13]

Tämän jälkeen Oropos oli jonkin aikaa Theban alaisuudessa, kunnes se pakotettiin liittymään Boiotian liittoon. Tämän jälkeen oroposlaisilla oli Theban kansalaisuus.[1][13] Vuoden 386 eaa. Antalkidaan rauhassa Oropos sai itsenäisyyden, kun Boiotian liitto purettiin. Noin vuonna 375–373 eaa. kaupungin asukkaat päättivät kuitenkin liittyä mieluummin Ateenaan, kun vaihtoehtona oli tulla pakotetuksi liittymään Thebaan ja uuteen Boiotian liittoon. Vuonna 366 eaa. Oropoksen valtasivat Eretrian tyrannit. Nämä luovuttivat kaupungin kuitenkin pian Theballe ateenalaisten hyökkäyksen pelossa.[1]

Khaironeian taistelun jälkeen Oropos annettiin ateenalaisille. Tämän saattoi tehdä jo Filippos II heti taistelun jälkeen vuonna 338 eaa., tai Aleksanteri Suuri tuhottuaan Theban vuonna 335 eaa.[1][9] Oroposlaiset saivat itsenäisyyden jälleen vuonna 318 eaa.[3][14] Kassandros valtasi Oropoksen vuonna 312 eaa., mutta Antigonoksen kenraali Polemon karkotti makedonialaisen varuskunnan ja luovutti kaupungin boiotialaisille.[3][15]

Oropoksen asema seuranneina vuosisatoina on epäselvä. Dikaiarkhos[16] ja Strabon[17] kuvaavat kaupungin boiotialaisena kaupunkina Theban alaisuudessa, ja ensinmainittu kutsuu oroposlaisia ”ateenalaisiksi boiotialaisiksi”, mitä ilmaisua hän käytti myös Plataiain asukkaista. Livius, Pausanias[9] ja Plinius vanhempi[18] sen sijaan sijoittavat kaupungin Attikaan.[3] Ei ole tietoa myöskään siitä, kuinka kauan oroposlaiset asuttivat sisämaassa sijainnutta kaupunginpaikkaa. Pausanias sanoo, että hänen aikanaan kaupunki sijaitsi rannikolla (ἐπὶ θαλάσσης, epi thalassēs), ja oroposlaiset olivat todennäköisesti palanneet sinne jo kauan ennen hänen aikaansa.[3][9]

Vaikka Oropos oli usein ateenalaisten käsissä, sitä ei koskaan myöhemminkään luettu Attikan demosten joukkoon ainakaan omalla nimellään. Jossakin välissä sen alue, vaikkakaan ei itse kaupunki, esiintyy kuitenkin attikalaisena demoksena nimellä Graia. Tässä ateenalaiset vaikuttavat herättäneen Homeroksen aikaisen nimen henkiin.[3] Aristoteleen mukaan Oropos tunnettiin hänen aikanaan nimellä Graia, ja samalta ajalta tunnetaan piirtokirjoitus, jossa Graēs (Γραῆς) tai Graeis (Γραεῖς) mainitaan Pandionis-fyleen kuuluneena demoksena.[3] Oropoksen aluetta kuvataan kuitenkin aina rajaseutuna tai jopa rajantakaisena alueena (τῆς πέραν γῆς, tēs peran gēs).[3][19]

Oropos tunnettiin ennen kaikkea Amfiaraionista eli heeros Amfiaraokselle omistetusta pyhäköstä, johon liittyi ennustus- ja parannustoimintaa. Kultti perustettiin 400-luvulla eaa. ja säilyi toiminnassa 300-luvulle jaa. saakka, kunnes se päättyi oletettavasti kristinuskon nousun myötä.[2] Pyhäkköön liittyi panhelleeninen Amfiaraia-juhla, jota vietettiin joka neljäs vuosi. Ateenalaiset perustivat sen vuonna 329/328 eaa. Siihen liittyi urheilu- ja musiikkikilpailuita, ja siihen otti osaa kilpailijoita monista kaupungeista eri puolilta kreikkalaista maailmaa.[1]

Dikaiarkhoksen mukaan oroposlaiset tunnettiin myös ahneesta kiskonnasta kaupankäynnissä, ja siksi komediakirjailija Ksenon sanoi heistä: ”[He ovat] kaikki veronkerääjiä, kaikki ryöstäjiä” (Πάντες τελῶναι, πάντες εἰσὶν ἅρπαγες, Pantes telōnai, pantes eisin harpages).[3][16]

Rakennukset ja löydökset

muokkaa
 
Joonialainen kapiteeli Oropoksesta. Kansallinen arkeologinen museo, Ateena.

Kaupungissa

muokkaa

Kaupungilla oli akropolis eli linnavuori ja yläkaupunki, joka on ollut ympäröity muurein. Niistä on säilynyt joitakin osia.[1] Nykyisestä Skála Oropoústa on löydetty hellenistisen ja roomalaisen kauden Oropoksen jäänteitä, mukaan lukien rakennusten osia sekä satamarakennelmien jäänteitä.[2] Nykyisestä Oropóksesta on löydetty joidenkin rakennusten jäänteitä sekä muun muassa hautakiviä.[3] Rannalta on löydetty varhaiskristillisen basilikakirkon rauniot.[2] Skála Oropoún länsipuolelta on löydetty geometrisen kauden aikainen asuinpaikka, jota on arveltu Homeroksen ajan Graiaksi. Lähistön kukkuloilta on löydetty esihistoriallisen kauden kohteita sekä mykeneläisaikaisia hautoja. Seudun vanhoissa kirkoissa on käytetty uudelleen antiikin aikaisia hautamuistomerkkejä ja muita kiviä, joissa on piirtokirjoituksia.[2]

Kaupungin ulkopuolella

muokkaa

Amfiaraion

 
Amfiaraionin stoan rauniot.

Amfiaraokselle omistetty pyhäkkö sijaitsi kaupungin ulkopuolella, Pausaniaan mukaan 12 stadioninmitan päässä. Se on löydetty noin kuusi kilometriä Skála Oropoústa kaakkoon. Pyhäkkö sijaitsi vuorten välisessä metsäisessä solassa, jossa virtasi vesi. Pyhäkköaluetta pidettiin paikkana, jossa olevasta lähteestä Amfiaraos oli noussut takaisin maan pinnalle.[2][3] Amfiaraionin kultti oli alun perin ktooninen oraakkeli. 400-luvulla eaa. se uudistettiin lääkinnälliseksi kultiksi, joka muistutti monien paikkojen Asklepios-kulttia. Pyhiinvaeltajat tulivat alueelle nukkuakseen siellä, ja toivoivat näkevänsä parantamista edistäviä enneunia.[1][9][20]

Pyhäkköalueella oli rakennuksia virran kummallakin puolella. Säilyneet rakennukset ovat pääosin peräisin 400- ja 300-luvuilta eaa. Alueella oli Amfiaraoksen temppeli ja alttari sekä suuri niin kutsuttu Amfiaraionin stoa, joka oli rakennettu noin vuonna 350 eaa. Temppelin ja stoan välissä oli pitkä tasanne, jolla oli pyhäkölle hellenistisellä kaudella lahjoitettuja votiivipatsaita. Rinteessä stoan takana sijaitsi Amfiaraionin teatteri, jonka proskenion on säilynyt poikkeuksellisen hyvin. Alueella oli myös majoitustiloja papistolle ja pyhiinvaeltajille sekä miesten ja naisten kylpytiloja.[1][2][3]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d e f g h i j k l m n Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”214 Oropos”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
  2. a b c d e f g h i j k l Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”OROPOS (Skala Oropou) Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v Smith, William: ”Oropus”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. Oropos Pleiades. Viitattu 7.9.2020.
  5. Oropos (Attica) 128 Skala Oropou - Ωρωπός ToposText. Viitattu 7.9.2020.
  6. Smith, William: ”Delphinium”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  7. Delphinion Pleiades. Viitattu 7.9.2020.
  8. Strabon: Geografika 9.2.6.
  9. a b c d e Pausanias: Kreikan kuvaus 1.34.
  10. Homeros: Ilias 2.498.
  11. Thukydides: Peloponnesolaissota 3.91, 8.95.
  12. Thukydides: Peloponnesolaissota 8.60.
  13. a b Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 14.17.
  14. Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 18.56.
  15. Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 19.77.
  16. a b Dikaiarkhos, s. 11, ed. Hudson.
  17. Strabon: Geografika 9.404.
  18. Plinius vanhempi: Naturalis historia 4.7.
  19. Thukydides: Peloponnesolaissota 3.91.
  20. Amphiaraion Perseus. Viitattu 7.9.2020.

Aiheesta muualla

muokkaa