Delion (Boiotia)

Delion (m.kreik. Δήλιον, Dēlion, lat. Delium) oli antiikin aikainen Apollonille omistettu pyhäkkö sekä pieni kaupunki Boiotiassa Kreikassa. Nimen perusteella sen arvellaan sijainneen nykyisten Tanágran kunnan Dílesin kylän tai Pláka Dílesin kaupungin paikalla tai lähellä.[1][2][3]

Delion
Δήλιον
Sijainti

Delion
Koordinaatit 38°20′46″N, 23°39′41″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Dílesi(?), Tanágra, Boiotia, Keski-Kreikka
Historia
Tyyppi pyhäkkö ja kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Boiotia

MaantiedeMuokkaa

Delion sijaitsi rannikolla Tanagran kaupunkivaltion alueella, noin pari kilometriä länteen Oropoksen alueesta.[1] Delion oli ensisijaisesti Apollonille omistetun pyhäkön ja temppelin paikka. Sen lähellä oli pieni kaupunki ja satama.[1][4] Liviuksen mukaan Delionin etäisyys Tanagrasta oli viisi roomalaista mailia (n. 7,4 km), ja se sijaitsi rannikolla paikassa, josta etäisyys vastapäiselle Euboian rannikolle oli neljä mailia (n. 5,9 km).[1][5] Strabon puhuu Delionista Apollonille omistettuna temppelinä sekä pienenä tanagralaisten kaupunkina (πολίχνιον, polikhnion), jonka etäisyys Auliista oli 40 stadioninmittaa.[1][6]

Nykyinen Dílesin kylä on oletettavasti perinyt nimensä Delionista muuttuneessa muodossa. Kylä sijaitsee jonkin verran sisämaassa. Edellä mainitun Liviuksen antaman kuvauksen perusteella itse temppeli sijaitsi rannikolla, joten Dílesi saattaa olla pyhäkön sijaan ennemmin Delionin kaupungin paikalla.[1]

HistoriaMuokkaa

Delion sai nimensä Apollonille pyhitetystä Deloksen saaresta.[1] Paikalla on ollut asutusta viimeistään mykeneläiseltä kaudelta lähtien. Delionin kaupunki kuului alun perin Theban ja myöhemmin Tanagran hallintaan.[4] Kaupungin asukkaasta käytettiin etnonyymiä Dēlieus (Δηλιεύς).[1]

Historiassa Delion tunnetaan ennen kaikkea peloponnesolaissodan kahdeksantena vuonna eli 424 eaa. käydystä Delionin taistelusta. Siinä ateenalaiset kärsivät merkittävän tappion boiotialaisille. Ateenan joukkojen komentaja Hippokrates oli aiemmin vallannut Delionin temppelin, muuttanut sen lisärakenteilla linnoitukseksi ja jättänyt paikalle varuskunnan. Hän oli marssimassa Ateenaan päin ja oli jo Oropoksen alueella 10 stadioninmitan päässä Delionista, kun kohtasi boiotialaisten joukot, jotka pyrkivät katkaisemaan hänen vetäytymisensä.[1][7]

Seuranneessa taistelussa ateenalaiset kärsivät suuren tappion. Boiotialaiset valtasivat temppelin 17. päivänä taistelun jälkeen.[1][7] Sokrates osallistui taisteluun yhtenä hopliiteista, ja erään kertomuksen mukaan pelasti sen aikana Ksenofonin hengen.[1][8] Toisen kertomuksen mukaan hänen omaa vetäytymistään suojasi Alkibiades, joka palveli ratsuväessä.[1][9]

Vuonna 192 eaa. Rooman armeijan yksikkö kärsi vuorostaan Delionissa tappion Antiokhoksen joukoille.[1][5][10]

Rakennukset ja löydöksetMuokkaa

Delionista on tehty vain vähän löytöjä. Nykyisestä Dílesin kylästä on löydetty joitakin hellenistiselle[1] ja roomalaiselle kaudelle ajoittuvia jäänteitä.[1][3] Löytöjen perusteella arvellaan, että pyhäkkö on ollut olemassa ennen kaikkea arkaaisella ja klassisella kaudella ja kaupunki enemmässä määrin vasta roomalaisella kaudella[3] ja edelleen bysanttilaiselle kaudelle saakka.[4]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g h i j k l m n o Smith, William: ”Delium”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  2. Delion Pleiades. Viitattu 7.9.2020.
  3. a b c Delion sanct. (Boeotia) 75 Dilesi? - Δήλιον ToposText. Viitattu 7.9.2020.
  4. a b c Delium Brill’s New Pauly. Brill. Viitattu 7.9.2020.
  5. a b Titus Livius: Rooman synty 35.51.
  6. Strabon: Geografika 9.403.
  7. a b Thukydides: Peloponnesolaissota 4.90.
  8. Strabon: Geografika 9, s. 403; Diogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit 2.22.
  9. Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Alkibiades 7.
  10. Vrt. Strabon: Geografika 8, s. 368; Pausanias: Kreikan kuvaus 9.20.1; Klaudios Ptolemaios: Geografia 3.15.20; Titus Livius: Rooman synty 31.45.