Rhodos (kaupunki)
Rhodos (joskus Rodos; m.kreik. Ῥόδος, lat. Rhodus) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Rhodoksen (nyk. Ródos) saarella Kreikassa. Kaupunki perustettiin vuonna 408 eaa. ja se kukoisti erityisesti hellenistisellä kaudella, jolloin se oli merkittävä kaupallinen ja kulttuurikeskus.[1][2][3] Kaupunki on kehittynyt nykyiseksi Ródoksen kaupungiksi.[4]
| Rhodos | |
|---|---|
| Ῥόδος | |
 Rhodoksen akropoliin arkeologista aluetta. |
|
| Sijainti | |
  Rhodos |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Ródoksen kaupunki, Ródos, Etelä-Egean saaret |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Ajanjakso | 408 eaa.– |
| Kulttuuri | antiikki |
Historia muokkaa
Rhodoksen kaupunki perustettiin vuonna 408 eaa. saaren kolmen vanhan doorilaisen kaupungin Ialysoksen, Kameiroksen ja Lindoksen yhteenliittymänä (synoikismos).[2] Peloponnesolaissodan aikana ennen kaupungin perustamista nämä kaupungit olivat kuuluneet Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon. Sodan lopulla ne erosivat siitä, ja palasivat doorilaisliitoksi. Yhtenä merkkinä tästä oli yhdistyminen uuden kaupungin perustamisessa. Perustamiseen päädyttiin, koska vanhojen kaupunkien satamat eivät enää kyenneet hoitamaan kasvanutta merenkulkua ja kaupankäyntiä. Kaupunki nimettiin yksinkertaisesti saaren mukaan.[3]
Rhodoksen kaupungissa oli kolme suurikokoista luonnonsatamaa, jotka ratkaisivat sopivien satamien puutteen. Kaupunki perustettiin saaren pohjoiseen niemenkärkeen myös sillä ajatuksella, että näin se voi toimia satamana kaikille Anatolian etelärannikkoa pitkin purjehtiville laivoille, samoin kuin kaikille, jotka purjehtivat Rhodoksen rannikkoa yhtä lailla itä- kuin länsipuolelta. Sijaintinsa ansiosta Rhodoksen kaupungista tulikin merkittävä kauppakaupunki. Kaupunki kukoisti erityisesti hellenistisellä kaudella. Se pitkälti syrjäytti Ialysoksen ja Kameiroksen, ja vaikkakaan nämä kaupungit eivät lakanneet kokonaan olemasta, niistä muutti paljon väestöä uuteen kaupunkiin.[3] Vanhoista kaupungeista ainoastaan Lindos säilyi merkittävämpänä, sillä sen Athene Lindian temppeli oli saaren merkittävin kulttipaikka.[5]
Hellenistisellä kaudella 300-luvulta eaa. lähtien Rhodoksen kaupunki oli yksi antiikin maailman merkittävimpiä. Se oli paitsi merkittävä kaupallinen ja kulttuurikeskus, myös merkittävä sotilaallinen voima. Laajimmillaan kaupunki hallitsi myös suuria alueita mantereella saaren vastakkaisella puolella, alueella joka tunnettiin nimellä Rhodoksen Peraia. Vuosina 305–304 eaa. kaupunki selvisi menestyksekkäästi Demetrios Poliorketeen johtamasta piirityksestä.[3] Voiton kunniaksi kaupunkiin rakennettiin suuri Rhodoksen kolossina tunnettu Helios-jumalan patsas, joka luettiin myöhemmin yhdeksi maailman seitsemästä ihmeestä. Rhodoksen kaupungin juhlia antiikin aikana olivat muun muassa Halieia, Diosoteria ja Asklepieia.
Vuonna 227 eaa. kaupunki kärsi suuria vaurioita maanjäristyksessä, mutta se nousi uudelleen. 100-luvun eaa. puolessa välissä Rhodoksen kilpailijaksi kaupassa nousi Rooman tukema Delos, mikä heikensi kaupungin asemaa. Kaupunki säilytti kuitenkin pitkään kulttuurisen merkityksensä, ja se oli merkittävä filosofian ja retoriikan opetuksen keskus. Kaupungissa vaikuttivat muun muassa tähtitieteilijä Hipparkhos sekä filosofi ja yleisnero Poseidonios. Muun muassa Cicero opiskeli kaupungissa.[3]
Octavianuksen ja Antoniuksen sodassa Cassiuksen joukot tuhosivat kaupungin, sillä se oli toisen triumviraatin puolella. Vielä Strabon kuitenkin kehuu kaupungin kauneutta. Kaupunki kärsi laajoja tuhoja maanjäristyksissä vuosina 345 jaa. ja 515 jaa. Keskiajalla kaupunki kutistui pienemmäksi asutukseksi. Se nousi uudelleen 1300-luvulla, kun siitä tuli Johanniittain ritarikunnan keskus.[3] Pääosin tuolta ajalta on peräisin nykyinen Ródoksen vanhakaupunki, joka sijaitsee antiikin aikaisen kaupungin paikalla. Kaupunki on kehittynyt nykyiseksi Ródoksen kaupungiksi, joka on edelleen saaren keskus.
Antiikin Rhodoksen kaupungin arkeologiset kaivaukset alkoivat kaupungin akropoliilla italialaisvallan aikana vuosina 1912–1945. Italialaiset myös suorittivat alueella ajan hengen mukaisia muinaisjäänteiden kunnostus- ja uudelleenrakennustöitä. Vuonna 1945 akropoliin alue kärsi vaurioita pommituksissa sekä sitä kautta, että alueelle oli sijoitettu raskasta tykistöä. Vuodesta 1946 kaivauksia ja kunnostustöitä ovat jatkaneet kreikkalaiset. Uusi kunnostushanke sai alkunsa vuonna 1996. Akropoliin alue on nykyisin noin 12 500 neliömetrin kokoinen arkeologinen puisto, joka on suojeltu rakentamiselta.[6]
Rakennukset ja löydökset muokkaa
Antiikin Rhodoksen kaupunki on ollut suurikokoinen. Kaupungin pituus pohjois-eteläsuunnassa oli noin kolme kilometriä ja itä-länsisuunnassa lähes saman verran. Antiikin kirjailijat kehuivat usein kaupungin kauneutta.[3] Kaupungista on kuitenkin säilynyt suhteellisen vähän jäänteitä, koska myöhempi kaupunki sijaitsee pääosin samalla paikalla. Merkittävin rauniokohde on akropolis eli linnavuori, joka sijaitsee nykyisen kaupungin länsilaidalla. Keskiaikaisen vanhankaupungin alueella on muutamia yksittäisiä antiikin aikaisten rakennusten rauniokohteita.[7]
Akropolis eli yläkaupunki muokkaa
Antiikin Rhodoksen akropolis eli yläkaupunki on kukkula, joka kohoaa Rhodoksen niemen länsiosassa nykyisen kaupungin länsipuolella. Se on loivempi itäpuoleltaan, mutta laskee länsipuolella jyrkemmin mereen. Sen korkeus merenpinnasta laskettuna on noin 90 metriä.[3] Kukkula tunnetaan myös nimellä Ágios Stéfanos sekä nimellä Mónte Smith eli ”Smithin vuori”, koska englantilainen amiraali William Sidney Smith piti sitä tähystyspaikkanaan vuonna 1802 Napoleonin laivastoa vastaan.[8] Akropoliilla oli lukuisia pyhäkköjä sekä muita julkisia rakennuksia, jotka oli rakennettu useaan tasoon. Kukkulaa ei poikkeuksellisesti ollut linnoitettu. Rakennusten jäänteet paikalla ovat pääosin peräisin hellenistiseltä kaudelta 200- ja 100-luvuilta eaa.[6] Nykyisin akropoliin yhteydessä on pieni näyttelytila, joka esittelee aluetta kuvin ja tekstein.
Apollon Pythiokselle omistettu temppeli sijaitsi akropoliin huipulla. Temppeli edusti doorilaista tyyliä ja rakennettiin 100-luvulla eaa. Se on italialaisten kunnostama, ja siitä on nykyisin pystyssä kolme kokonaista pylvästä. Temppelin itäpuolella on sen suuri tukimuuri, jolta johtavat ylös temppelille suuret portaat.[3][9][10]
Zeuksen ja Athenen temppeli
Zeus Polieukselle ja Athene Poliaalle omistettu temppeli sijaitsi akropoliin pohjoislaidalla. Myös se edusti doorilaista tyyliä. Temppeli oli paikka, jossa rhodoslaiset vahvistivat muiden kaupunkien kanssa tehdyt sopimukset. Temppelistä on säilynyt muun muassa neljä suurta pylväsrumpua.[8][10]
Odeion eli musiikkiteatteri sijaitsee akropoliin itärinteen juurella stadionin pohjoispuolella. Se on rakennettu harvinaiseen neliömäiseen muotoon, jossa katsomon istuinrivit ovat kuitenkin normaalilla tavalla puolikaaren muodossa. Katsomossa on ollut tilaa 800 henkilölle. Rakennusta käytettiin oletettavasti paitsi musiikkiesityksiin myös retoriikan opetukseen. Odeion on kokonaisuudessaan kunnostettu.[8][9]
Rhodoksen stadion sijaitsee akropoliin kaakkoispuolella. Se rakennettiin 200-luvulla eaa. Stadion on tyypillinen kreikkalainen hevosenkengänmuotoinen stadion. Sen pituus on noin 201 metriä. Se on rakennettu pohjois-eteläsuunnassa ja se avautuu pohjoiseen odeionille. Stadionin katsomo istuimineen on säilynyt suhteellisen hyvin, ja se on yksi koko Kreikan parhaiten säilyneitä antiikin aikaisia stadioneita.[3][8][10]
Gymnasion
Gymnasion eli urheilupaikka sijaitsi stadionin lähellä siitä sekä odeionista itään. Se oli suurikokoinen neliönmuotoinen rakennus, joka oli koristeltu lukuisilla veistoksilla. Gymnasioniin keskeisesti liittynyt kirjasto sijaitsi sen ja odeionin lähellä. Sen kokoelmiin kuului suuri määrä teoksia muun muassa retoriikan alalta.[3][10]
Muut rakennukset
Akropoliilla sijainnut suurikokoinen stoa eli pylväshalli näkyi alakaupunkiin ja satamaan saakka. Nymfaia oli joukko akropoliin itäpenkereeseen kaiverrettuja nymfeille omistettuja luolamaisia syvennyksiä, joissa oli muun muassa kuvapatsaita ja joihin liittyi jonkinlaiset vesiaiheet ja -säiliöt. Artemiille omistettu pyhäkkö eli Artemision sijaitsi akropoliin alueen koillisosassa.[10]
Alakaupunki muokkaa
Hippodamoksen asemakaava
Kaupungissa oli Hippodamoksen nimiin laitettu ruutuasemakaava,[3] joka oli tyypillinen monille hellenistisen ajan kaupungeille. Asemakaavassa oli omat alueet kaupallisille, hallinnollisille ja uskonnollisille rakennuksille sekä asuinrakennuksille.[7] Kadut kulkivat niemellä pohjois-eteläsuunnassa ja poikittain itä-länsisuunnassa. Kaduista on löydetty joitakin jäänteitä, ja niiden perusteella on voitu päätellä, että osa keskiaikaisista kaduista noudatti (ja noudattaa edelleen) samaa asemakaavaa. Myös osa vanhankaupungin muureista seuraa katulinjoja. Ruutukaava on näkyvissä myös akropoliin lounaispuolen maaseutumaisella alueella. Kaupungissa oli myös vesijohto- ja viemäriverkosto.[3]
Kaupunginmuurit
Kaupunkia ympäröivät suuret muurit. Niistä ei ole säilynyt paljoakaan, koska niiden osat on oletettavasti käytetty keskiajalla nykyisiä kaupunginmuureja rakennettaessa. Muuri ympäröi jotakuinkin kolmionmuotoisen alueen niemen kärjessä seuraten itä- ja länsisivuilla rantaviivaa, kun taas eteläsivulla se kulki mutkitellen luonnonmuotoja seuraten.[3]
Helioksen temppeli
Auringonjumala Heliokselle omistettu temppeli oli yksi kaupungin merkittävimpiä. Sen oletetaan sijainneen myöhemmän Suurmestarin palatsin paikalla vanhankaupungin alueen korkeimmalla kohdalla.[7]
Rhodoksen kolossi oli suurikokoinen Helios-jumalaa esittänyt pronssipatsas. Patsas pystytettiin kaupunkiin vuonna 290 eaa. ja se kaatui jo vuoden 227 eaa. maanjäristyksessä. Patsaan korkeus oli 31 metriä, ja se luettiin antiikin aikana yhdeksi maailman seitsemästä ihmeestä.[3][7]
Patsaan sijaintipaikkaa ei tunneta. Perinteisesti sen on ajateltu sijainneen jossakin Rhodoksen satamista esimerkiksi jollakin aallonmurtajalla. Eräs mahdollinen paikka on pyöreä Pyhän Nikolaoksen linnoituksen paikka Mandrákin satamassa. Nykyisin patsaan ajatellaan kuitenkin usein sijainneen kaupungin sisäosissa, esimerkiksi lähellä Helioksen temppeliä eli nykyistä Suurmestarin palatsin paikkaa, sillä suurikokoiset jumalten kulttikuvat oli yleensä sijoitettu temppelien lähelle. Palatsin alueelta ei ole kuitenkaan tutkimuksissa löydetty mitään patsaaseen viittaavaa.[3][7]
Afroditelle omistettu temppeli sijaitsi lähellä niemen koillisrantaa ja pääsatamaa paikassa, joka on nykyisin vanhankaupungin muurien sisäpuolella lähellä arkeologista museota. Temppeli oli rakennettu 200-luvulla eaa. Siitä on säilynyt perustuksia ja muutamia muita osia, ja vähäisinäkin ne ovat nykyisin alakaupungin parhaiten näkyvissä olevat jäänteet. Hieman temppelistä länteen sijaitsi Dionysokselle omistettu pyhäkkö.[3][7]
Muut rakennukset ja rakennelmat
Agoran paikkaa ei tunneta varmuudella. Se sijaitsi mahdollisesti pääsataman länsipuolella. Teatteri sijaitsi mahdollisesti kaupungin eteläosassa lähellä kaupunginmuuria.[3] Roomalainen agora sijaitsi nykyisen vanhankaupungin alueen eteläosassa, ja sen rakennuksista on paikalla joitakin jäänteitä.
Kaupungin hautausmaat olivat eteläisen kaupunginmuurin ulkopuolella. Rodínin puiston lähellä on kallioon kaiverrettuja hellenistisen kauden hautoja, joissa on esikammio ja pääkammio ja julkisivussa puolipylväät. Kaupungin lounaispuolella on säilynyt jäänteitä samalla ajalla rakennetusta sillasta.[3]
Satamat muokkaa
Kaupungin satamat olivat niemen itäpuolella, samoin kuin nykyisin. Pienempi niistä sijaitsi pohjoisempana ja suurempi pääsatama sen eteläpuolella. Pienemmän sataman alueelta on löydetty laivasuojien jäänteitä. Satamat olivat luonnonsatamalahtia, ja niitä suojasivat suuret aallonmurtajat, jotka ovat pääosin edelleen nykyisten satamien suojana. Yksi pienempi satama sijaitsi niemenkärjen luoteisosassa.[3]
Esinelöydöt muokkaa
Kaupungin alueelta tehdyt esinelöydöt ovat Ródoksen arkeologisessa museossa. Merkittäviin veistoksiin lukeutuvat suurikokoinen Helios-jumalan pää sekä kylpevää Afroditea esittävä veistos, joka tunnetaan Rhodoksen Afroditena.[7]
Lähteet muokkaa
- ↑ Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”1000 Rhodos”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ a b Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Rodos”, Antiikin käsikirja, s. 488–489. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Rhodes (including Ialysos, Kameiros, Lindos, Vroulia, the city of Rhodes, Mt. Atabyrion) Dodecanese, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Rodos, Ancient city, Dodekanissos Greek Travel Pages. Viitattu 8.5.2017.
- ↑ ”Lindos”, Greek Island Hopping 2008, s. 424–426. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2.
- ↑ a b Ακρόπολη Ρόδου: Ιστορικό Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Arkistoitu 10.11.2011. Viitattu 8.5.2017.
- ↑ a b c d e f g ”Rhodes”, Greek Island Hopping 2008, s. 416 ja karttasivut, 422–423. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2.
- ↑ a b c d ”Rhodes”, The Greek Islands, s. 180–197. Eyewitness Travel. London, New York, Melbourne, Munich and Delhi: DK, 2013. ISBN 978-1-40938-631-5.
- ↑ a b Ακρόπολη Ρόδου: Περιγραφή Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Arkistoitu 8.4.2016. Viitattu 8.5.2017.
- ↑ a b c d e Acropolis of Rhodes Greeka.com. Viitattu 8.5.2017.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta antiikin Rhodoksen kaupunki Wikimedia Commonsissa
