Avaa päävalikko

Khios (m.kreik. Χίος, lat. Chius) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Khioksen eli nykyisen Chíoksen saarella Kreikassa. Se sijaitsi saaren itärannikolla nykyisen Chíoksen kaupungin paikalla, ja luettiin osaksi Jooniaa.[1][2][3]

Khios
Χίος
Sijainti

Khios
Koordinaatit 38°22′25″N, 26°8′13″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Chíoksen kaupunki, Chíos, Pohjois-Egean saaret
Historia
Tyyppi kaupunki
Huippukausi 600–500-luvut eaa.
Kulttuuri antiikki
Alue Khios, Joonia

HistoriaMuokkaa

 
Khioksen lyömä mina.
 
Khioksen lyömä hopeinen tetradrakhma, n. 420–350 eaa.

Khioksen kaupunki oli joonialaisten siirtokunta, ja perustettiin mahdollisesti jo noin vuoden 1000 eaa. tienoilla. Se oli Samoksen ohella merkittävin Joonian rannikon edustan saarten siirtokunnista, siinä missä muut alueen siirtokunnat sijaitsivat Vähän-Aasian rannikon puolella. Kaupunki esitti antiikin aikana olevansa Homeroksen syntymäpaikka.[4][5]

Khioksen kaupunki kukoisti erityisesti arkaaisella kaudella. Se oli merkittävä kaupan ja merenkulun keskus, ja sillä oli myös suuri sotalaivasto. Kaupunki löi omaa rahaa 600-luvun eaa. lopulta lähtien, ja sen rahoissa esiintyi sfinksi. Khios oli myös merkittävä keramiikan tuotannon keskus. Kaupungissa toimivat kuvanveistäjät Melas, Mikkiades ja Arkhermos. Ainakin 600-luvun eaa. lopulla kaupungissa tiedetään olleen demokraattinen valtiomuoto.[2][4]

Persian valloitettua Vähän-Aasian rannikon 500-luvulla eaa. Khios oli persialaisten puolella ja jäi lopulta kokonaan näiden vallan alle. Vuonna 477 eaa. kaupunki liittyi Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon, ja pysyi liiton jäsenenä vuoteen 412 eaa. saakka. Myös 300-luvulla eaa. se oli Ateenan vallan alla.[2]

Roomalaisella kaudella kaupungin merkitys väheni, mutta se kasvoi jälleen bysanttilaisella kaudella. Kaupunki on kehittynyt nykyiseksi Chíoksen kaupungiksi.[4]

Rakennukset ja löydöksetMuokkaa

Antiikin Khioksen kaupunki sijaitsi todennäköisesti saman satamalahden ympärillä, joka myös nykyisin toimii Chíoksen kaupungin satamana. Strabonin mukaan antiikin aikaisen kaupungin satamaan mahtui jopa 80 laivaa. Kaupungissa tiedetään olleen teatteri. Koska nykyinen kaupunki on samalla paikalla, antiikin kaupungista on tehty vain vähän löytöjä. Lahden pohjoisrannalla on keskiaikainen Chíoksen linna, jonka alueelta on löydetty joitakin roomalaisaikaisia jäänteitä. Muihin löytöihin lukeutuu muun muassa arkaaisen kauden talojen jäänteitä sekä hautausmaa 500-luvulta eaa. Kaupungin lähellä oli marmorilouhokset, jotka tarjosivat rakennusmateriaalia. Antiikin aikaisten rakennusten kiviä on paljon nykyisen kaupungin vanhoissa rakennuksissa.[2][3]

Kaupungista noin seitsemän kilometriä pohjoiseen, nykyisen Vrontádoksen lähellä, sijaitsi Kybelelle omistettu pyhäkkö. Paikalla on nimillä Daskalópetra ja ”Homeroksen koulu” nykyisin tunnettu kivi, jota on esitelty paikkana, jossa Homeros opetti. Todellisuudessa kivi liittyi pyhäkköön.[6][7][8]

Kaupungista sekä muualta saarelta tehdyt esinelöydöt ovat Chíoksen arkeologisessa museossa.[2]

LähteetMuokkaa

  1. Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”840 Chios”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  2. a b c d e Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Pityoussa (Chios), Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
  3. a b Smith, William: ”Chios”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  4. a b c Chios Town ChiosOnline. Viitattu 9.10.2017.
  5. Violatti, Cristian: Ionia Ancient History Encyclopedia. Viitattu 9.10.2017.
  6. Ιερό Κυβέλης στη Δασκαλόπετρα Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 9.10.2017.
  7. Homer's stone Explore Chios. Viitattu 9.10.2017.
  8. Δασκαλόπετρα Chios Travel Guide. Viitattu 9.10.2017.