Vihti

kunta Uudenmaan maakunnassa
(Ohjattu sivulta Vihdin kunta)

Vihti (ruots. Vichtis) on Suomen kunta, joka sijaitsee Länsi-Uudellamaalla Uudenmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 28 812 ihmistä[2], ja sen pinta-ala on 567,06 km², josta 45,05 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 55,19 asukasta/km². Vihti sijaitsee noin 45 kilometriä Helsingistä Turun suuntaan, Turun moottoritien varrella. Vihti on osa Helsingin metropolialuetta[8] ja sen suurimmat taajamat ovat Nummela ja Vihdin kirkonkylä.

Vihti
Vichtis

vaakuna

sijainti

Näkymä Vihdin kirkonkylältä.
Näkymä Vihdin kirkonkylältä.
Sijainti 60°25′00″N, 024°19′10″E
Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Helsingin seutukunta
Kuntanumero 927
Hallinnollinen keskus Vihdin kirkonkylä (–2004)
Nummela (2004–)
Perustettu 1507
Kokonaispinta-ala 567,06 km²
201:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 522,01 km²
– sisävesi 45,05 km²
Väkiluku 28 812
37:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
väestötiheys 55,19 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 18,2 %
– 15–64-v. 61,8 %
– yli 64-v. 19,9 %
Äidinkieli 2022 [4]
suomenkielisiä 91,8 %
ruotsinkielisiä 1,7 %
– muut 6,5 %
Kunnallisvero 7,80 %
273:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Erkki Eerola[6]
Kunnanvaltuusto 43 paikkaa
  2021–2025[7]
 • Kok.
 • SDP
 • PS
 • Kesk.
 • Vihr.
 • Vas.
 • KD
 • RKP

12
8
8
7
4
2
1
1
www.vihti.fi

Vihdin naapurikunnat ovat pohjoisesta myötäpäivään Karkkila, Loppi, Hyvinkää, Nurmijärvi, Espoo, Kirkkonummi, Siuntio ja Lohja. Aikaisempia naapurikuntia ovat Karkkilaan vuonna 1969 liitetty Pyhäjärvi, Hyvinkään kaupunkiin vuonna 1969 liitetty Hyvinkään maalaiskunta, Lohjan kaupunkiin vuonna 1997 liitetty Lohjan kunta sekä Nummi ja Pusula, jotka yhdistettiin vuonna 1981 Nummi-Pusulaksi ja joka puolestaan liitettiin Lohjaan vuonna 2013.

Nimi muokkaa

Nimen Vihti etymologiasta ei ole täyttä varmuutta. Sen on esitetty olevan ainakin

  • muinaisskandinaavinen laina nimivartalosta vight-, ’pyhä’, jonka alkuperänä muinaisgootin weihs ’pyhä’ (Ralf Saxén 1910) [9][10]
  • murremuoto sanasta vyyhti, jonka alkuperä on puolestaan germaanisperäinen sana vifti (Ralf Saxén 1910) [9][10]
  • sanan vihta murremuoto ja merkinneen koivikkoa (Arvo Meri 1943) [9]
  • germaanisperäinen laina alkuperäisellä merkityksellä ’noita’ ja samaa juurta kuin esimerkiksi englannin witch (Seppo Aallon mukaan 1992, Y. H. Toivosen vuodelta 1948 olevan kirjoituksen perusteella) [9][10]
  • ansan aitaa merkinneen sanan vihi tai vihe murremuoto (Matti Vilppula 2007)[9]

Historia muokkaa

Vihdin suurin järvi on Hiidenvesi, joka on yhteydessä mereen Lohjanjärven ja Karjaanjoen eli Mustionjoen kautta. Se on ollut aikoinaan merkittävä kulkureitti Hämeeseen. Varhaisin tunnettu ihmisen toiminta Vihdissä sijoittuu kivikaudelle ja erityisesti Hiidenveden sekä Vanjärven ympäristöön.[11][12] Seutu on kuitenkin ollut verrattain harvaan asuttua ja mahdollisesti ajoittain autiota.[13]

Vanhimmat kirjalliset merkinnät Vihdistä ovat vuodelta 1433, mutta seurakunnan perustamisen ajankohtana pidetään vuotta 1507, jolloin ensimmäinen tunnettu kirkkoherra nimitettiin. Näihin aikoihin rakennettiin myös seurakunnan kirkko, Pyhän Birgitan kirkko, ja perustettiin pitäjän ensimmäiset säteritilat. 1700-luvulle tultaessa vanha kirkko oli rapistunut ja käynyt liian pieneksi. Sitä korvaamaan rakennettiin nykyinen Vihdin kirkko 1772.

Nykyisen Karkkilan alue (entinen Pyhäjärvi Ul.) oli osa Vihdin seurakuntaa vuoteen 1861, minkä jälkeen 1867 perustetulla Vihdin kunnalla oli nykyiset rajansa. 1800-luvun kansallisaatteen yhteydessä perustettiin Vihdin ensimmäinen kirjasto 1851 ja ensimmäinen kansakoulu 1873.[13]

Sahatoiminta ja pienteollisuus lisääntyivät Vihdissä 1800-luvulta lähtien. Vuonna 1845 nykyisen Vihdin alueella oli viisi erioikeuksia nauttivaa sahaa.[14] Kahden tärkeän teollisuuskylän välille rakennettiin 1912 Ojakkalan-Olkkalan rautatie.[15] Näiden kylien yritykset valmistivat tai louhivat 1800-luvun lopulla tai 1900-luvun alussa esimerkiksi sahatavaraa, lasia, tiiliä, vaneria ja kalkkikiveä.[16][17] Sotien jälkeen Vihdin alueelle asutettiin paljon evakoita.[12]

Väestö muokkaa

Jakautuminen muokkaa

Vihdin asutuksen painopiste on siirtynyt viime vuosikymmeninä etelään päin ja kuntakeskus on siirtynyt Vihdin kirkonkylästä Nummelaan.[18][19]

Taajamat muokkaa

Vuoden 2020 lopussa Vihdissä oli 29 160 asukasta, joista 21 923 asui taajamissa, 6 838 haja-asutusalueilla ja 399:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Vihdin taajama-aste on 76,2 %.[20] Vihdin taajamaväestö jakautuu kymmenen eri taajaman kesken:[21]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2020)
1 Nummela* 14 359
2 Vihdin kirkonkylä 3 417
3 Ojakkala 1 438
4 Otalampi 1 117
5 Veikkola* 412
6 Haimoo 376
7 Huhmari 329
8 Olkkala 226
9 Oinasjoki 210
10 Klaukkala* 39

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Nummelan taajama ulottuu pieniltä osin myös Lohjan kaupungin alueelle. Veikkolan taajama ulottuu pääosin Kirkkonummen kunnan alueelle. Itäisessä Vihdissä, lähellä Nurmijärven Klaukkalaa ja Lepsämää sijaitseva pieni alue on osa Helsingin keskustaajamaa, joka ulottuu Helsingin usean lähikunnan alueelle.[21]

Väkiluvun kehitys muokkaa

Vihti on Helsingin seudun kehyskunta, jonne muiden kehyskuntien tapaan on 2000-luvulla muuttanut paljon etenkin lapsiperheitä, ja jonka väkiluku on kasvanut jatkuvasti.

  • 1749: 1 403
  • 1850: 5 376
  • 1950: 11 003
  • 2004: 25 414
  • 2011: 28 544 (31.10.2011)
  • 2018: 29 204 (ennakkoväkiluku 31.8.2018)

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1. tammikuuta 2024 tilanteen mukainen.

Vihdin väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
16 871
1985
  
19 267
1990
  
21 648
1995
  
22 895
2000
  
23 858
2005
  
25 935
2010
  
28 311
2015
  
28 919
2020
  
29 160
Lähde: Tilastokeskus.[22]

Seurakunnat muokkaa

Pääartikkeli: Vihdin seurakunta
 
Vihtijärven kappeli keskellä Vihtijärven kylää.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntiin kuului Vihdissä vuoden 2023 lopussa 18 351 jäsentä, mikä on 63,7 % koko Vihdin asukasluvusta, kun koko maan keskiarvo oli 63,5 %.[23] Evankelis-luterilaista kirkkoa Vihdissä edustaa Vihdin seurakunta.[24]

Vapaakirkollisten liikkeiden piirissä Vihdissä toimii useita seurakuntia. Suomen Vapaakirkkoon kuuluu Vihdin vapaaseurakunta.[25] Helluntaiherätyksen piirissä toimii noin 170 jäsenen itsenäinen Nummelan helluntaiseurakunta.[26][27] Adventismin piirissä vaikuttavat vuonna 1976 perustettu Hopeaniemen adventtiseurakunta sekä vuonna 2000 perustettu Nummelan adventtiseurakunta Sykkivä sydän. Adventistit ovat vastanneet Vihdissä myös Hopeaniemen kuntoutumiskeskuksen toiminnasta. Nykyisin adventtiseurakunta hallinnoi Kopun kartanoa, jossa toimii Kopun toimintakeskus.[28][29]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Vihdin alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta. Ortodoksisella seurakunnalla on Nummelassa Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian syntymän rukoushuone.[30] Katolisen kirkon piirissä Vihti kuuluu Helsingin Pyhän Marian seurakunnan toiminta-alueeesen.[31]

Maantiede muokkaa

Pinnanmuodot ja maaperä muokkaa

Vihti on korkeussuhteiltaan hyvin vaihtelevaa aluetta. Monin paikoin kalliokumpareet kohoavat yli 100 metriä ympäristöään korkeammalle. Konianvuoren alue on Vihdin jylhintä seutua. Korkeimpia kohtia ovat Karkkilan rajalla sijaitseva Männistönmäki (157,5 m) ja Rokokallio Moksjärveltä koilliseen.[32]

Vihdin kallioperä on rikkonaista ja vaihtelevaa, sillä aluetta halkovat lukuisat murroslinjat. Yleisimmät maalajit ovat savi ja hiesu, joita on kertynyt murtumalaaksoihin ja järvien rannoille. Suurimmat viljavainiot ovat Jokikunnan ja Haimoon seuduilla. Kuntaa halkoo lounaasta koilliseen Lohjanharju, joka muodostaa Nummelassa laajoja sora- ja hiekkakenttiä. Hiidenveden luona Lohjanharju kohoaa korkeimmillaan 80 metriä järven pintaa korkeammalle.[32]

Vesistöt muokkaa

 
Poikkipuoliainen on Vihdin eteläosassa sijaitseva järvi.

Vihdin suurimmat järvet ovat Hiidenvesi ja Enäjärvi. Näiden lisäksi merkittäviä järviä ovat Vihtijärvi, Poikkipuoliainen, Palojärvi ja Averia. Kaikkiaan Vihdissä on 85 vähintään hehtaarin laajuista vakavettä.[33]

Vihdin vesistöt jakautuvat neljään eri vesistöalueeseen. Hiidenvesi ja siihen laskevat Vanjoki, Vihtijoki ja lukuisat pienemmät joet kuuluvat Karjaanjoen vesistöön. Vihdin kirkonkylä sijaitsee Hiidenveden rannalla. Enäjärvi, Poikkipuoliainen, Tervalampi, Huhmari ja Palojärvi sekä näiden itäpuolelle jäävä pienten järvien sävyttämä metsäseutu kuuluvat Siuntionjoen vesistöalueeseen.[32]

Vihdin kaakkoisosan pienet järvet laskevat Nuuksion Pitkäjärveen ja kuuluvat ja kuuluvat Mankinjoen vesistöön. Samaan vesistöön kuuluvat myös Siikajärven luoteispuolen vähäiset vesistöt. Vihdin itäosan Hangasjoki ja Härkälänjoki sekä Salmijärvi, Otalampi ja Tuohilampi kuuluvat Vantaanjoen vesistöön.[32]

Asemakaavoitetut taajamat ja kylät muokkaa

 
Nummela on Vihdin suurin taajama.

Asemakaavoitettuja taajamia Vihdissä ovat kunnan neljä suurinta tilastollista taajamaa eli Nummela (noin 13 200 asukasta, Vihdin hallinnollinen keskus), Ojakkala (noin 1 400 asukasta), Otalampi (noin 890 asukasta) ja Vihdin kirkonkylä (noin 3 800 asukasta).

Näiden ohella Vihdin tärkeimpiä kyliä ovat Haimoo, Herrakunta, Huhmari/Palojärvi, Irjala-Pääkslahti, Jokikunta, Moksi, Oinasjoki, Ojakkala, Olkkala, Selki, Tervalampi, Vanjärvi, Vesikansa ja Vihtijärvi.[34]

Muita kyliä kiinteistörekisterissä ovat Haapkylä, Hulttila, Hynnälä, Härkälä, Härköilä, Härtsilä, Jättölä, Kaharla, Kaukola (Kaukoila), Kauppila, Kirvelä, Koikkala, Korppila, Kotkaniemi, Kourla, Köykkälä, Lahnus, Lahti, Lankila, Leppärlä, Lusila, Maikkala, Metsäkylä, Merramäki, Niemenkylä, Niemi, Niuhala, Ollila, Oravala, Pakasela, Pappila, Pietilä, Ridal, Ruskela, Salmi, Siippoo, Suksela, Suontaka, Taipale, Tarttila, Torhola, Tuohilampi, Vanhala, Vanjoki, Veikkola, Vähäkylä.


Luonto muokkaa

Ilmasto muokkaa

Vihdin ilmastolle ominaista on lyhyt ja leuto talvi sekä suhteellisen pitkä kasvukausi. Vihti sijaitsee mantereisen ja merellisen ilmaston välivyöhykkeellä, jossa lämpötilat ja sademäärät voivat vaihdella. Vihdin kylmin kuukausi, helmikuu, jää noin –5,5 asteen vaiheille. Lämpimin kuukausi on heinäkuu, jolloin keskilämpötila on noin 17 astetta. Vihdin sademäärä 681 mm kuuluu Uudenmaan alueella korkeimpiin lukuihin. Sateiden määrät jakautuvat melko tasiasesti eri vuodenajoille, mutta sateisinta aikaa on kuitenkin syksy.[35]

Pakkasennätys on helmikuussa 1985 mitattu −41,7 °C ja lämpöennätys +33,8 °C, joka mitattiin heinäkuussa 2010.

Vihdin ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −1,9 −2,0 2,4 9,2 16,1 19,9 22,7 21,3 15,7 8,5 3,2 0,0 ka. 9,6
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −8,5 −9,8 −6,9 −1,5 2,7 7,5 10,2 8,9 5,2 1,3 −1,9 −5,7 ka. 0,1
Vrk:n keskilämpötila (°C) −4,8 −5,5 −2,2 3,7 9,8 14,2 16,9 15,1 10,4 4,9 0,9 −2,4 ka. 5,1
Sademäärä (mm) 58 44 39 35 38 66 69 71 56 75 69 61 Σ 681
Sadepäivät (d) 12 10 8 7 7 9 9 10 9 11 12 13 Σ 117
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−1,9
−8,5
−2,0
−9,8
2,4
−6,9
9,2
−1,5
16,1
2,7
19,9
7,5
22,7
10,2
21,3
8,9
15,7
5,2
8,5
1,3
3,2
−1,9
0,0
−5,7
S
a
d
a
n
t
a
58
44
39
35
38
66
69
71
56
75
69
61


Kasvillisuus muokkaa

Vihdin kasvillisuus on suotuisan ilmaston ansiosta rehevää. Vihdin yleisin metsätyyppi on muun Länsi-Uudenmaan tavoin käenkaali-mustikkatyyppi. Viljelykseen soveltuvat alueet on yleisesti raivattu pelloiksi, mutta paikoin on jäljellä myös lehtoja ja lehtomaisia metsiä. Alueen maisemaan kuuluvat myös järvenrantojen vhemaat tervaleppäkasvustot ja harjualueiden kuivat mäntykankaat.[35]

Hallinto muokkaa

Vihdin kunnanjohtajana on toiminut vuodesta 2018 Erkki Eerola.[36] Ylintä päätösvaltaa Vihdin kunnassa käyttää 43-jäseninen kunnanvaltuusto, joka päättää kunnan strategisista linjauksista ja suunnitelmista, toiminnan ja talouden linjauksista ja resursseista, hallinnon järjestämisestä ja toimielinten jäsenten valinnoista. Kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimii Eerikki Viljanen (kesk.), 1. varapuheenjohtajana Heidi Nieminen (sd.) ja 2. varapuheenjohtajana Tuija Sundberg (kok.)[37]

Kunnan hallintoa johtaa 9-jäseninen kunnanhallitus. Sen tehtävänä on johtaa kunnan hallintoa ja hoitaa toimintoja taloudellisesti ja tehokkaasti eri lakien, kunnanvaltuuston asettamien tavoitteiden ja hallintosäännön määräysten mukaisesti. Kunnanhallituksen puheenjohtajana toimii Leevi Pursiainen (kok.), 1. varapuheenjohtajana Veli-Matti Laitinen (ps.) ja 2. varapuheenjohtajana Anu Rajajärvi (sd.).[38]

Lautakunnat vastaavat toimialansa toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä ja valvonnasta, toimintalinjojen ja painopistealueiden määrittämisestä, voimavarojen yhteensovittamisesta ja tasapainottamisesta sekä talousarvion toteuttamisesta. Vihdin kunnassa toimivia lautakuntia ovat elinvoimalautakunta, sivistyslautakunta, keskusvaalilautakunta, tarkastuslautakunta ja ympäristölautakunta.[39] Lautakuntien lisäksi Vihdin kunnassa toimii vuonna 1997 perustettu nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto.[40]

Politiikka muokkaa

Vuonna 2008 Kauniaisten, Vihdin ja Karkkilan vaaleissa kokeiltiin sähköistä äänestystä. Käytetyn järjestelmän ongelmat johtivat lukuisiin valituksiin, jotka lopulta johtivat korkeimman hallinto-oikeuden määräykseen uusia vaalit[41][42][43]. Vaalit uusittiin 6. syyskuuta 2009.

Vaalikaudelle 2023–2027 Vihdistä valittiin yksi kansanedustaja: Keskustan Eerikki Viljanen. Viljanen on toiminut kansanedustajana aikaisemmin kaudella 2015–2019.[44]

Annetut äänet viimeisimmissä kunnallisvaaleissa.[45] (lähde: YLE, Vaalitulospalvelu)

Vuosi KOK SDP PS KESK VIHR VAS KD RKP muut
Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä %
2000 2 460 25,8 2 662 27,9 0 0 2 396 25,1 968 10,1 610 6,4 310 3,2 78 0,8 69 0,6
2004 2 956 27,7 3 082 28,9 56 0,5 2 560 24,0 798 7,5 782 7,3 329 3,1 91 0,9
2008 2 970 25,0 2 499 21,0 623 5,2 2 781 23,4 892 7,5 844 7,1 609 5,1 136 1,1 538 4,5
2012 3 083 25,9 2 258 19,0 1 498 12,6 2 420 20,4 1 049 8,9 923 7,8 469 3,0 180 1,5
2017 2 972 23,2 2 653 20,7 1 476 11,6 2 849 22,3 1 212 9,5 793 6,2 408 3,2 197 1,5 227 1,8
2021 3 265 26,3 2 314 18,6 2 258 18,2 2 034 16,4 1 038 8,4 529 4,3 436 3,5 200 1,6 338 1,1

Kunnanjohtajat muokkaa

Risto Leinonen 1965–1992
Marketta Kokkonen 1992–1995
Arno Miettinen 1995–2005
Petri Härkönen 2005–2008
Kimmo Jarva 2008–2011
Sami Miettinen 2012–2018
Erkki Eerola 2018-

Ystävyyskunnat muokkaa

Vihdin kunnan ystävyyskuntia ovat:[46]

Kulttuuri muokkaa

Vihdin kunnankirjaston toimipisteitä ovat Vihdin pääkirjasto, Vihdin kirkonkylän kirjasto ja kirjastoauto. Tämän lisäksi on tarjolla Lukki-kirjastokimpan verkkokirjasto.[47][48] Vihdissä on kunnan ylläpitämä Vihdin museo sekä useita kotimuseoita kuten Salmelan rusthollimuseo ja Koiviston museomäki.[49] Vihdissä toimii yksi harrastajateatteri, Vihdin teatteri, ja useita harrastajakuoroja kuten Vihdin viihdekuoro, Vihdin kamarikuoro, Hiiden laulu, Nummelan naiskuoro, Vihtijärven kappelikuoro, Vihdin miehet ja tyttökuoro Piritat.

Urheilu muokkaa

Vihdissä ja erityisesti sen suurimmassa taajamassa Nummelassa on vahvat uintiperinteet. Kunnan tunnetuin urheilija on Nummelan Kisaajia edustanut Suomen kaikkien aikojen menestynein uimari Jani Sievinen.

Vihdin Pallon naisten pesäpallojoukkue voitti Suomen mestaruuden vuonna 1998.

Vihtiläinen jalkapalloseura NuPS pelaa kolmanneksi ylimmällä sarjatasolla, Kakkosessa.

Rasti-Vihti on suunnistusseura, joka on kasvattajaseurana niittänyt mainetta maailmanmestarisuunnistajien Kari Sallisen ja Jani Lakasen ansiosta. Raili Sallinen on myös saavuttanut maailmanmestaruuden hiihtosuunnistusviestissä.

Vihdin salisusien miesten edustujoukkue pelaa salibandyn kolmanneksi ylimmällä sarjatasolla Suomisarjassa.[50]

Tapahtumat muokkaa

Joka vuosi toistuvia tapahtumia Vihdissä ovat:

  • Vihti-päivät ja Wuosisatamarkkinat[51]
  • Päivölän kirjallisuuspäivät[52]
  • Vihdin kirkonkylän Juhannusjuhla[53]
  • Tellus Fest[54]
  • Yöjalka Fest[55]
  • Vappuvaellus[56]
  • Viljonpäivän konsertti[57]
  • Averian maraton[58]
  • Hiiden Hurmos

Vanhoillislestadiolaisten suviseurat on järjestetty Vihdissä vuonna 1988.[59] Evankelisuuden evankeliumijuhla järjestettiin Vihdissä vuonna 1996.[60]

Ruokakulttuuri muokkaa

Vihdin pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla fläskpannukakku, sallaatti ja paistetut silakat.[61] Perunapuuro tunnetaan Vihdin seudulla nimellä melakkapuuro.[62]

Liikenneyhteydet muokkaa

 
Muijalan eritasoliittymä.

Vihti sijaitsee Turkuun johtavan valtatie 1 eli E18-tien, Poriin johtavan valtatie 2 sekä Hanko-Hyvinkää-tien eli valtatie 25 solmukohdassa Helsingin luoteispuolella ja Lohjan koillispuolella. Matka Helsinkiin kestää Vihdin suurimmasta taajamasta Nummelasta noin 45 minuuttia.

Julkinen liikenne Vihdissä perustuu bussiyhteyksiin. Nummelasta Helsinkiin pääsee arkiaamuisin ja Helsingistä Nummelaan iltapäivisin 15 minuutin välein. Bussiliikennettä on myös kunnan sisällä ja Lohjan sekä Karkkilan suuntaan, eniten arkisin kouluvuoden aikana. Raideyhteys on Hanko–Riihimäki-radalle, jolla liikennöi tavarajunia.

Nummelaan rakennettiin lentokenttä välirauhan aikaan. Se oli sotilaskäytössä sota-ajan ja on 1950-luvulta alkaen ollut vilkas harrasteilmailun, erityisesti purjelennon, tukipaikka. Kenttä rakennettiin Nummelanharjulle, ja sen ympäristössä on vielä runsaasti sodanaikaisia juoksuhautoja ja lentokoneiden suojapaikkoja. Talvisin kentälle jäädytetään matkaluistelurata.

Etäisyyksiä Vihdistä muokkaa

Tunnettuja paikkoja muokkaa

 
Vihti Ski Centerin laskettelurinteitä maaliskuussa 2022.

Luontokohteita muokkaa

Kulttuurinähtävyyksiä muokkaa

Muuta muokkaa

Kartanoita muokkaa

 
Vihdin kirkko ja VPK Vihdin kirkonkylällä.

Vihdin huomattavimpia kartanoita ovat Härkälä, Irjala, Kirvelä, Kotkaniemi, Kourla, Lahnus, Olkkala, Salmi, Suontaan Hovi, Tervalampi, Hiiskula, Vanjärvi ja Tuohilampi.[68]


Tunnettuja vihtiläisiä muokkaa

Lähteet muokkaa

  • Rikkinen, Kalevi ym. (toim.): Finlandia: Otavan iso maammekirja. 1, Uusimaa, s. 245–248. Helsinki: Otava, 1983. ISBN 951-1-07487-3.

Viitteet muokkaa

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. Kunnanjohtaja 19.11.2018. Vihdin kunta. Viitattu 8.1.2019.
  7. Kuntavaalit 2021, Vihti Oikeusministeriö. Viitattu 25.10.2021.
  8. http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/region_cities/city_urban/city_maps/FI
  9. a b c d e Katsaus sikurin ja Kolkon kylien historiaan Luodetlahden sukuseura.
  10. a b c Taustatietoa Vihdistä. Luoteis-Uusimaa, Kesälehti, 2016, s. 6.
  11. Kerttu Itkonen: Kertomus Vihdin pitäjän kiinteiden muinaisjäännösten inventoinnista kyppi.fi. 1966. Museovirasto.
  12. a b Historia vanjarvi.fi. Viitattu 27.4.2018.
  13. a b Vihdin historiaa vihti.fi. Viitattu 17.6.2016.
  14. A. J. Hipping: Vihdin pitäjä, s. 156–157. alkuteos: Beskrifning öfwer Wichtis Socken, 1845. Suomentanut W. J. P. Hidén. Vihti-seura, 1965. Vihti-seuran julkaisuja 1
  15. Myllyniemi, Seppo: Vihdin historia 1800–1918, s. 158–162. Vihti: Vihdin kunta, 1990. ISBN 952-9056-0-1.
  16. Myllyniemi, Seppo: Vihdin historia 1800–1918, s. 119–137. Vihti: Vihdin kunta, 1990. ISBN 952-9056-0-1.
  17. Olkkala - Kartanoiden myöhemmät omistussuhteet olkkala.kylanetti.fi. Viitattu 27.4.2018.
  18. Satavuotinen kunnantalo on edelleen vilkkaassa käytössä Vihdin Uutiset. Arkistoitu 28.4.2018. Viitattu 27.4.2018.
  19. Vihdin asutushistoriaa, kulttuurimaisemaa ja vanhaa rakennuskantaa, s. 21. Vihdin rakennuskulttuurisäätiö, 2012.
  20. Taajama-aste alueittain 31.12.2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 15.8.2022.
  21. a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 15.8.2022.
  22. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2018.
  23. Jäsentilasto 2023 Kirkon tilastot. Suomen ev.lut. kirkko. Viitattu 24.2.2024.
  24. Seurakunnat - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 25.2.2024.
  25. Seurakunnat Suomen Vapaakirkko. Viitattu 25.2.2024.
  26. Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Viitattu 6.9.2021.
  27. Nummelan helluntaiseurakunta Uskonnot Suomessa. Viitattu 25.2.2024.
  28. Seurakunnat Suomen Adventtikirkko. Viitattu 25.2.2024.
  29. Kopun toimintakeskus Nummelan adventtiseurakunta. Viitattu 25.2.2024.
  30. Helsingin ortodoksinen seurakunta Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 25.2.2024.
  31. Seurakunnan toiminta-alue Pyhän Marian katolinen seurakunta. Viitattu 25.2.2024.
  32. a b c d Rikkinen ym. 1983, s. 247
  33. Vihti Järvi-meriwiki. Viitattu 14.3.2021.
  34. Vihdin kylät Vihdin kunta. Viitattu 27.4.2018.
  35. a b Rikkinen ym. 1983, s. 23
  36. Mikko Rita: Erkki Eerola Vihdin kunnanjohtajaksi Yle. 11.12.2018. Viitattu 24.2.2024.
  37. Kunnanvaltuusto Vihdin kunta. Viitattu 24.2.2024.
  38. Kunnanhallitus Vihdin kunta. Viitattu 24.2.2024.
  39. Lautakunnat vihti.fi. Viitattu 24.2.2024.
  40. Hallinto ja päätöksenteko Vihdin kunta. Viitattu 24.2.2024.
  41. Miska Rantanen: Vaalivalitus: Äänestyskone hyytyi tositilanteessa minuuteiksi 11.11.2008. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 15.11.2008. Viitattu 13.4.2009.
  42. Miska Rantanen: Painoin OK - mitään ei tapahtunut 11.11.2008. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 18.4.2009. Viitattu 13.4.2009.
  43. KHO: KHO:2009:39 9.4.2009. KHO. Viitattu 13.4.2009.
  44. Vihdin Eerikki Viljanen (kesk.) meni läpi Vihdin Uutiset. 3.4.2023. Viitattu 24.2.2024.
  45. Kuntavaalit 2008 (Koko maa - puolueiden kannatus) Yle vaalitulospalvelu. Yleisradio. Viitattu 11.11.2010.
  46. Ystävyyskunnat Vihdin kunta. Viitattu 25.2.2024.
  47. Kirjasto Vihdin kunta, vihti.fi. Viitattu 13.3.2021.
  48. Hakemisto: Kirjastot - Kimpoittain kirjastot.fi. Viitattu 13.3.2021.
  49. Visit Vihti - Vihti - Nähtävyydet visitvihti.fi. Arkistoitu 20.6.2016. Viitattu 13.6.2017.
  50. https://salibandy.fi/fi/sarjat/suomisarja/
  51. wuosisatamarkkinat wuosisatamarkkinat.fi. Viitattu 13.6.2017.
  52. Päivölän kirjallisuuspäivät Vihdin kunta. Viitattu 13.6.2017.
  53. Vihdin Juhannus Vihdin kunta. Arkistoitu 25.6.2017. Viitattu 13.6.2017.
  54. Tellus Fest tellusfest.com. Viitattu 13.6.2017.
  55. Yöjalka Fest Vihdin kunta. Viitattu 13.6.2017. [vanhentunut linkki]
  56. toimitus: Vappuvaellus jälleen kirkonkylällä Vihdin Uutiset. Viitattu 13.6.2017. [vanhentunut linkki]
  57. maria.aittoniemi@media.fi: Viljonpäivän konsertti kuuluu painaviin perinteisiin Vihdin Uutiset. Viitattu 13.6.2017. [vanhentunut linkki]
  58. Paula Havu oli Averian maratonilla miehiäkin nopeampi Vihdin Uutiset. Viitattu 13.6.2017. [vanhentunut linkki]
  59. Saarna-arkisto Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys ry. Viitattu 27.6.2022.
  60. Juhlapaikkakunnat Evankeliumijuhla. Viitattu 6.11.2022.
  61. Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 64. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  62. Pojanluoma, Riitta: Perinnemakuja maakunnista, s. 84. Tammi, 2003. ISBN 951-31-2764-8.
  63. a b Nähtävyydet Vihdin kunta. Viitattu 13.6.2017.
  64. Konian luolakirnu, Vihti Retkipaikka. 13.8.2012. Viitattu 13.6.2017.
  65. Ymparisto > Konianvuori ymparisto.fi. Viitattu 13.6.2017.
  66. Uudenmaan upein luolakohde – Rokokallio, Vihti Retkipaikka. 23.6.2014. Viitattu 13.6.2017.
  67. Rokokallio 27 Crags. Viitattu 13.6.2017. (englanniksi)
  68. Myllyniemi, Seppo: Vihdin historia 1800-1918, s. 36–57. Vihti: Vihdin kunta, 1990. ISBN 952-9056-0-1.

Aiheesta muualla muokkaa