Avaa päävalikko

Urheiluvuosi 1998

vuoden 1998 urheilutapahtumat

YleiskilpailutMuokkaa

AlppihiihtoMuokkaa

Amerikkalainen jalkapalloMuokkaa

AmpumahiihtoMuokkaa

AutourheiluMuokkaa

  • Rallin maailmanmestaruuskausi alkoi tammikuussa Monte Carlo -rallilla ja päättyi marraskuussa ajettuun Britannian ralliin. Osakilpailuja oli kolmetoista. Suomalainen Mitsubishi-kuljettaja Tommi Mäkinen voitti kartanlukijansa Risto Mannisenmäen kanssa uransa kolmannen maailmanmestaruuden kahden pisteen erolla espanjalaiseen Toyota-kuljettajaan Carlos Sainziin. Sainz oli vähällä nousta maailmanmestariksi mutta hänen autonsa hajosi noin 300 metriä ennen viimeisen osakilpailun maalia ja keskeytys jätti hänet vaille tarvittuja lisäpisteitä. Kolmanneksi MM-sarjassa sijoittui Subarulla ajanut britti Colin McRae. Mäkinen voitti Ruotsin, Argentiinan, Suomen, San Remon ja Australian rallit. Valmistajien mestaruuden voitti Mitsubishi.[7]
  • Formula 1:n maailmanmestaruuskausi alkoi maaliskuussa Australian GP:llä Melbournessa ja päättyi 1.11. Suzukassa ajettuun Japanin GP:hen. Osakilpailuja oli kuusitoista. Maailmanmestaruuden voitti McLarenilla ajanut suomalainen Mika Häkkinen 14 pisteen erolla saksalaiseen Ferrari-kuljettajaan Michael Schumacheriin. Kolmanneksi sijoittui Häkkisen tallitoveri, britti David Coulthard. Häkkinen voitti kahdeksan osakilpailua, muun muassa kaksi viimeistä, Schumacher kuusi osakilpailua sekä Coulthard ja Damon Hill yhden. Tallimestaruuden McLaren voitti 23 pisteen erolla Ferrariin.[8]

BaseballMuokkaa

CurlingMuokkaa

  • Naganon olympialaisissa sekä miesten että naisten kilpailuun osallistui kahdeksan maata. Sveitsi voitti miesten loppuottelussa Kanadan 9–3, ja pronssiottelussa Norja voitti Yhdysvallat 9–4. Naisten olympiakultaa voitti Kanada oltuaan loppuottelussa Tanskaa parempi pistein 7–5. Naisten pronssiottelussa Ruotsi voitti Ison-Britannian 10–6.[10]
  • Maailmanmestaruuskilpailut 4.–12.4. Kamloopsissa, Kanadassa. Miesten loppuottelussa Kanada voitti Ruotsin 7–4 ja pronssiottelussa Suomi voitti Skotlannin 6–5. Naisten loppuottelussa Ruotsi voitti Tanskan 7–3.[9]

FreestylehiihtoMuokkaa

GolfMuokkaa

JalkapalloMuokkaa

JääkiekkoMuokkaa

KoripalloMuokkaa

LentopalloMuokkaa

LumilautailuMuokkaa

MaahockeyMuokkaa

  • Naisten maailmanmestaruuskilpailut 20.–31.5. Utrechtissa, Alankomaissa. Australia voitti kultaa, Alankomaat hopeaa ja Saksa pronssia.[25][26]
  • Miesten maailmanmestaruuskilpailut 20.6.–1.7. Utrechtissa, Alankomaissa. Alankomaat voitti kultaa, Espanja hopeaa ja Saksa pronssia.[25][27]

MelontaMuokkaa

MoottoripyöräilyMuokkaa

PikaluisteluMuokkaa

Pohjoismaiset hiihtolajitMuokkaa

PyöräilyMuokkaa

SoutuMuokkaa

TaitoluisteluMuokkaa

TennisMuokkaa

UintiMuokkaa

VoimisteluMuokkaa

YleisurheiluMuokkaa

  • Maastojuoksun maailmanmestaruuskilpailut 21.–22.3. Marrakeshissa, Marokossa. Miesten maailmanmestareiksi juoksivat kenialaiset John Kibowen 4 kilometrillä ja Paul Tergat 12 kilometrillä. Irlannin Sonia O'Sullivan voitti molemmat naisten matkat. Kenia voitti kultaa kolmessa joukkuekilpailussa ja Marokko yhdessä.[54]
  • Puolimaratonin maailmanmestaruuskilpailut 27.9. Usterissa, Sveitsissä. Miesten kilpailun voitti Kenian Paul Koech ja naisten saman maan Tegla Loroupe. Miesten joukkuekilpailun voitti Etelä-Afrikka ja naisten Kenia.[55]
  • Euroopan-mestaruuskilpailut 18.–23.8. Budapestissa, Unkarissa. Naisten seiväshyppy ja moukarinheitto olivat ensi kertaa arvokisojen ohjelmassa. Iso-Britannia voitti yhdeksän kultamitalia ja Saksa kahdeksan. Kaikkiaan mitaleille ylsi 26 maata. Irlantilainen kestävyysjuoksija Sonia O'Sullivan oli kisojen ainoa henkilökohtaisten lajien kaksinkertainen mestari. Venäläinen pikajuoksija Irina Privalova saavutti kaikkiaan kolme mitalia, yhden kutakin väriä.[56]
  • Sisäratojen Euroopan-mestaruuskilpailut 27.2.–1.3. Valenciassa, Espanjassa. Saksa voitti viisi mestaruutta ja kaikkiaan mitaleille ylsi 21 maata.[57]
  • Maailmancup 11.–13.9. Johannesburgissa, Etelä-Afrikassa. Kahdeksasta joukkueesta miesten kilpailun parhaat olivat Afrikka, Eurooppa ja Saksa sekä naisten kärkikolmikossa Yhdysvallat, Eurooppa ja Afrikka.[55]
  • Maailmanennätyksiä paransivat Marokon Hicham el-Guerrouj 1 500 metrin juoksussa (3.26,00), Etiopian Haile Gebrselassie 5 000 ja 10 000 metrin juoksussa (12.39,36 ja 26.22,75), Yhdysvaltain miesjoukkue 4 × 400 metrin juoksussa (2.54,20), Australian Emma George seiväshypyssä (459) sekä Romanian Mihaela Melinte moukarinheitossa (73,14). Kenian Tegla Loroupe juoksi 19.4. Rotterdamissa naisten maratonin epävirallisen maailmanennätyksen 2.20.47, ja Brasilian Ronaldo da Costa paransi 20.9. Berliinissä miesten epävirallisen ennätyksen aikaan 2.06.05.[58]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Siukonen 1998, s. 208–209, 226
  2. Siukonen 1998, s. 215–217
  3. Siukonen 1999, s. 201
  4. Siukonen 1999, s. 203
  5. Siukonen 1998, s. 218–219
  6. Siukonen 1999, s. 204
  7. Siukonen 1999, s. 156–158, 245
  8. Siukonen 1999, s. 152, 245
  9. a b Siukonen 1999, s. 209
  10. Siukonen 1998, s. 226
  11. Siukonen 1998, s. 217
  12. a b c Siukonen 1999, s. 210
  13. a b Siukonen 1999, s. 211
  14. Siukonen 1999, s. 210–211
  15. Ekberg, s. 446, 448–450, 576
  16. a b c Siukonen 1999, s. 217
  17. Siukonen 1998, s. 204, 224–225
  18. Siukonen 1999, s. 84
  19. Siukonen 1999, s. 109–110, 222–223
  20. Siukonen 1999, s. 223–224
  21. a b Siukonen 1999, s. 234
  22. Siukonen 1999, s. 116, 234–235
  23. a b Siukonen 1999, s. 238
  24. Siukonen 1998, s. 217–218
  25. a b Siukonen 1999, s. 241
  26. Field Hockey – Women: World Cup 1998 in Utrecht (ned) Sports123.com. Viitattu 25.1.2018. (englanniksi)
  27. Field Hockey – Men: World Cup 1998 in Utrecht (ned) Sports123.com. Viitattu 25.1.2018. (englanniksi)
  28. Siukonen 1999, s. 242–243
  29. a b c d e Siukonen 1999, s. 248
  30. 1998 125CC MXGP History. Viitattu 24.1.2018. (englanniksi)
  31. Siukonen 1998, s. 219–221
  32. Siukonen 1999, s. 73, 258
  33. Siukonen 1999, s. 93, 258
  34. Siukonen 1999, s. 95–96, 258
  35. Siukonen 1999, s. 258–259
  36. Siukonen 1998, s. 212–215
  37. Siukonen 1999, s. 211
  38. Siukonen 1999, s. 212
  39. a b c Siukonen 1999, s. 263
  40. Siukonen 1999, s. 262
  41. Siukonen 1999, s. 261
  42. Siukonen 1999, s. 268–269
  43. Siukonen 1998, s. 222
  44. Siukonen 1999, s. 274–275
  45. Siukonen 1999, s. 275
  46. Siukonen 1999, s. 74, 76, 276
  47. Siukonen 1999, s. 276–277
  48. Siukonen 1999, s. 119–120, 276–277
  49. Siukonen 1999, s. 141–143, 276–277
  50. Siukonen 1999, s. 161, 276
  51. Siukonen 1999, s. 71, 279–280
  52. Siukonen 1999, s. 280–281
  53. Siukonen 1999, s. 291
  54. Siukonen 1999, s. 94, 293–294
  55. a b Siukonen 1999, s. 294
  56. Siukonen 1999, s. 61–66
  57. Siukonen 1999, s. 293
  58. Siukonen 1999, s. 94, 304–305