Irina Privalova
Irina Anatoljevna Privalova (ven. Ирина Анатольевна Привалова, aik. Sergejeva, o.s. Privalova,[1] s. 22. marraskuuta 1968 Malahovo) on venäläinen yleisurheilija, olympiavoittaja, maailmanmestari ja Euroopan-mestari.
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Irina Privalova vuonna 2020. | |||
Naisten yleisurheilu | |||
Maa: Neuvostoliitto | |||
MM-kilpailut | |||
Hopeaa | Tokio 1991 | 4×100 m viesti | |
Sisäratojen MM-kilpailut | |||
Kultaa | Sevilla 1991 | 60 metriä | |
Hopeaa | Sevilla 1991 | 200 metriä | |
Maa: Yhdistynyt joukkue | |||
Olympialaiset | |||
Hopeaa | Barcelona 1992 | 4×100 m viesti | |
Pronssia | Barcelona 1992 | 100 metriä | |
Maa: Venäjä | |||
Olympialaiset | |||
Kultaa | Sydney 2000 | 400 m aitajuoksu | |
Pronssia | Sydney 2000 | 4×400 m viesti | |
MM-kilpailut | |||
Kultaa | Stuttgart 1993 | 4×100 m viesti | |
Hopeaa | Stuttgart 1993 | 4×400 m viesti | |
Hopeaa | Göteborg 1995 | 200 metriä | |
Pronssia | Stuttgart 1993 | 200 metriä | |
Pronssia | Göteborg 1995 | 100 metriä | |
Sisäratojen MM-kilpailut | |||
Kultaa | Toronto 1993 | 200 metriä | |
Kultaa | Barcelona 1995 | 400 metriä | |
Hopeaa | Toronto 1993 | 60 metriä | |
EM-kilpailut | |||
Kultaa | Helsinki 1994 | 100 metriä | |
Kultaa | Helsinki 1994 | 200 metriä | |
Kultaa | Budapest 1998 | 200 metriä | |
Hopeaa | Helsinki 1994 | 4×100 m viesti | |
Hopeaa | Budapest 1998 | 100 metriä | |
Pronssia | Budapest 1998 | 4×100 m viesti |
Privalova on monipuolinen yleisurheilija joka on menestynyt niin pikajuoksussa kuin aitajuoksussakin. Hänellä on yhteensä 16 ulkoratojen arvokisamitalia, joista yhdeksän on henkilökohtaisia. Euroopan-mestaruuskilpailuista hänellä on kolme henkilökohtaista kultaa, mutta MM-kisoista tai olympialaisista vain yksi henkilökohtainen arvokisavoitto. Sen hän saavutti Sydneyn olympialaisissa uudesta lajistaan 400 metrin aidoista. Sen hän vaihtoi päälajikseen vuodeksi 2000 ja Sydneyn olympialaisten loppukilpailu oli hänen uransa viides 400 metrin aitajuoksukilpailu.[2] Sydneyn olympialaisten jälkeen Privalova kokeili myös 800 metrin juoksua, jolla ei kuitenkaan juurikaan menestynyt.
Hallikisoista Privalovalla on ainutlaatuinen sarja, sillä hänellä on maailmanmestaruudet 60 metriltä (1991), 200 metriltä (1993) ja 400 metriltä (1995).[3] Hallimaailmanennätys hänellä on 50 metrillä (5,96) ja 60 metrillä (kahdesti 6,92).[4]
Privalovaa valmentaa hänen miehensä Vladimir Paraštšuk. Privalovalla on kolme lasta.
Ennätykset
muokkaa100 metriä | 10,77 | Lausanne | 6.7.1994 |
200 metriä | 21,87 | Monaco | 25.7.1995 |
400 metriä | 49,89 | Moskova | 30.7.1993 |
800 metriä | 2.09,40 | Moskova | 27.7.2003 |
400 m aidat | 53,02 | Sydney | 27.9.2000 |
Lähteet
muokkaa- Irina Privalova Kansainvälinen yleisurheiluliitto. (englanniksi)
- Privalova plans to participate in Beijing 2008 (arkistoitu versio) 3.5.2007. IAAF. Arkistoitu 12.8.2007. Viitattu 3.5.2007. (englanniksi)
Viitteet
muokkaa- ↑ Women 60 - 200 Metres (arkistoitu versio) web.archive.org. 1999. IAAF. Arkistoitu 20.8.2012. Viitattu 1.3.2021.
- ↑ http://news.bbc.co.uk/sport2/hi/olympics2000/athletics-track/944668.stm
- ↑ http://www.gbrathletics.com/ic/wi.htm
- ↑ IAAF – halliennätykset
Aiheesta muualla
muokkaa- ПРИВАЛОВА Ирина Анатольевна biograph.comstar.ru (arkistoitu versio) (venäjäksi)
1984: Nawal el-Moutawakel | 1988: Debbie Flintoff-King | 1992: Sally Gunnell | 1996: Deon Hemmings | 2000: Irina Privalova | 2004: Faní Chalkiá | 2008: Melaine Walker | 2012: Lashinda Demus | 2016: Dalilah Muhammad | 2020: Sydney McLaughlin | 2024: Sydney McLaughlin-Levrone |
1938: Stanisława Walasiewicz | 1946: Jevgenia Setšenova | 1950: Fanny Blankers-Koen | 1954: Irina Turova | 1958: Heather Young | 1962: Dorothy Hyman | 1966: Ewa Kłobukowska | 1969: Petra Vogt | 1971: Renate Stecher | 1974: Irena Szewińska | 1978: Marlies Göhr | 1982: Marlies Göhr | 1986: Marlies Göhr | 1990: Katrin Krabbe | 1994: Irina Privalova | 1998: Christine Arron | 2002: Aikateríni Thánou | 2006: Kim Gevaert | 2010: Verena Sailer | 2012: Ivet Lalova | 2014: Dafne Schippers | 2016: Dafne Schippers | 2018: Dina Asher-Smith | 2022: Gina Lückenkemper | 2024: Dina Asher-Smith |
1938: Stanisława Walasiewicz | 1946: Jevgenia Setšenova | 1950: Fanny Blankers-Koen | 1954: Marija Itkina | 1958: Barbara Janiszewska | 1962: Jutta Heine | 1966: Irena Kirszenstein | 1969: Petra Vogt | 1971: Renate Stecher | 1974: Irena Szewińska | 1978: Ljudmila Kondratjeva | 1982: Bärbel Wöckel | 1986: Heike Drechsler | 1990: Katrin Krabbe | 1994: Irina Privalova | 1998: Irina Privalova | 2002: Muriel Hurtis | 2006: Kim Gevaert | 2010: Myriam Soumaré | 2012: Marija Rjemjen | 2014: Dafne Schippers | 2016: Dina Asher-Smith | 2018: Dina Asher-Smith | 2022: Mujinga Kambundji | 2024: Mujinga Kambundji |