Peter Forsberg

ruotsalainen jääkiekkoilija

Peter Mattias Forsberg Sv-Peter Forsberg.ogg kuuntele ääntämys (ohje) (s. 20. heinäkuuta 1973 Örnsköldsvik, Ruotsi) on uransa päättänyt ruotsalainen jääkiekkoilija. Forsberg kärsi urallaan pahoista loukkaantumisista, mutta loi pitkän ja menestyksekkään uran NHL:ssä, jossa hän pelasi 708 runkosarjaottelua tehopistein 249+636=885.[2][3]

Peter Forsberg
Henkilötiedot
Syntynyt20. heinäkuuta 1973 (ikä 50)
Örnsköldsvik, Ruotsi
Kansalaisuus  Ruotsi
Jääkiekkoilija
Lempinimi Foppa, Pappa Forsberg
Pelipaikka keskushyökkääjä
Maila vasen
Pituus 185 cm
Paino 95 kg
Pelaajaura
Pääsarjaura 1990–2011[1]
Seurat MODO Hockey (SEL)
Quebec Nordiques (NHL)
Colorado Avalanche (NHL)
Philadelphia Flyers (NHL)
Nashville Predators (NHL)
NHL-varaus 6. varaus, 1991
Philadelphia Flyers
Hockey Hall of Fame

2014

Mitalit
Peter Forsberg Ruotsin maajoukkuepaidassa
Peter Forsberg Ruotsin maajoukkuepaidassa
Maa:  Ruotsi
Miesten jääkiekko
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Lillehammer 1994 jääkiekko
Kultaa Kultaa Torino 2006 jääkiekko
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Praha 1992 jääkiekko
Kultaa Kultaa Zürich 1998 jääkiekko
Hopeaa Hopeaa München 1993 jääkiekko
Hopeaa Hopeaa Helsinki 2003 jääkiekko
Hopeaa Hopeaa Praha 2004 jääkiekko
Nuorten MM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa Saksa 1992 jääkiekko
Hopeaa Hopeaa Ruotsi 1993 jääkiekko
Stanley Cup
Colorado Avalanche 1996
Colorado Avalanche 2001

Forsbergin 19 vuotta kestäneestä ammattilaisurasta hän pelasi 13 NHL:ssä, jossa hän voitti kaksi Stanley Cup-mestaruutta Colorado Avalanchen riveissä vuosina 1996 ja 2001. Mies voitti lisäksi lukuisia henkilökohtaisia pelaajapalkintoja, ja hänet palkittiin vuonna 2003 Hart Memorial Trophylla liigan arvokkaimpana pelaajana. Ruotsin maajoukkueessa Forsberg voitti niin maailmanmestaruuden kuin olympiakullan kaksi kertaa. Näin ollen hän on Kolmen kullan klubin jäsen, ja myös ainoa ruotsalaispelaaja joka on voittanut Stanley Cupin, MM- ja olympiakullan kaksi kertaa.[4]

Jääkiekkoura muokkaa

Forsberg pelasi junioriuransa synnyinkaupunkinsa Örnsköldsvikin seurassa MoDossa, jonka ykkösjoukkueessa hän debytoi kaudella 1990–91. Philadelphia Flyers varasi hänet NHL:ään numerolla kuusi vuoden 1991 varaustilaisuuden ensimmäisellä kierroksella. Saman varaustilaisuuden ensimmäinen varausvuoro oli Québec Nordiquesilla, joka varasi Eric Lindrosin. Koska Lindros kieltäytyi pelaamasta Nordiquesissa, seura kauppasi hänet myöhemmin Philadelphia Flyersiin vaihdossa Forsbergiin, Ron Hextalliin, Steve Duchesneen, Kerry Huffmaniin, Chris Simoniin, Mike Ricciin, kahteen varausvuoroon ja rahalliseen korvaukseen. Monen mielestä tämä siirto loi pohjan Colorado Avalanchen (Nordiques siirtyi Denveriin vuonna 1995) nousulle NHL:n menestyvimpien seurojen joukkoon ja seuran kahdelle Stanley Cupin voitolle. Forsbergin hankkimista Nordiquesiin pidetään yhtenä NHL-historian parhaista siirroista.

Forsberg jatkoi NHL-varauksen jälkeen vielä muutaman vuoden Ruotsissa ollen yksi MoDon avainpelaajista; hän oli seuran paras pistemies kausina 1992–93 ja 1993–94. Vuonna 1994 hän oli johdattamassa Ruotsia olympiavoittoon Lillehammerin olympialaisten jääkiekkoturnauksessa ja teki loppuottelussa voittomaalin rangaistuslaukauskilpailussa. Kuva Forsbergin maalista ikuistettiin myöhemmin postimerkkiin, mikä teki Forsbergista ensimmäisen jääkiekkoilijan, joka on päässyt ruotsalaiseen postimerkkiin.

Forsbergin ensimmäinen NHL-kausi oli työsulun lyhentämä kausi 1994–95, jolla "Foppa" teki 50 pistettä 47:ssä runkosarjaottelussa ja voitti liigan parhaalle tulokkaalle jaettavan Calder Memorial Trophyn. Toisella kaudellaan hän teki Colorado Avalanchessa 116 tehopistettä runkosarjassa ja 21 pudotuspeleissä ollen näin osaltaan auttamassa seuraa sen ensimmäiseen Stanley Cupin voittoon kesällä 1996; Avalanche löi loppuotteluissa Florida Panthersin suoraan voitoin 4–0.

Vuosina 1996–1999 Forsberg oli kolmena kautena peräkkäin Avalanchen sisäisen pistepörssin kärkinimi. Koko liigan pistepörssissä hän sijoittui kaudella 1997–98 toiseksi Jaromír Jágrin jälkeen ja 1998–99 neljänneksi. Vuoden 1999 pudotuspeleissä hän oli koko liigan paras pistemies 24:llä tehopisteellä, mutta Avalanche hävisi konferenssifinaaleissa Dallas Starsille, joka eteni lopulta ensimmäiseen Stanley Cupin voittoonsa. Vuonna 2001 Colorado voitti toisen Stanley Cupinsa. Voitto oli Forsbergille kuitenkin katkeransuloinen, sillä Avalanchen voitettua Los Angeles Kingsin pudotuspelien toisella kierroksella, Forsberg sairastui ja häneltä jouduttiin poistamaan perna, eikä hän näin voinut pelata pudotuspelien viimeisissä otteluissa. Forsberg käytti koko seuraavan runkosarjakauden toipumiseen ja pelasi vain pudotuspeleissä, joissa hän oli jälleen koko liigan paras pistemies; Avalanche ei päässyt keväällä 2002 liigan loppuotteluihin hävittyään konferenssifinaaleissa Detroit Red Wingsiä vastaan.

Seuraavana kautena, 2002–03, Forsberg pelasi terveempänä kuin moneen vuoteen ja oli runkosarjassa NHL:n paras pisteidentekijä tehtyään 106 tehopistettä (29 maalia ja 77 syöttöpistettä) 75:ssä ottelussa. Hänet palkittiin kauden päätteeksi Hart Memorial Trophylla (liigan arvokkain pelaaja), Art Ross Trophylla (runkosarjan paras pistemies) ja Bud Light Plus-Minus Awardilla (runkosarjan paras +/- saldo). Forsberg on ensimmäinen NHL:n runkosarjan pistepörssin voittanut pohjoismaalainen. Huolimatta menestyksestä runkosarjassa, Avalanchen pudotuspelitaival katkesi jo ensimmäisellä kierroksella altavastaaja Minnesota Wildia vastaan.

Kauden 2004–05 peruuttaneen työsulun ajan Forsberg pelasi kasvattajaseurassaan MoDossa. Työsulun päätyttyä hänen uskottiin palaavan Colorado Avalanchen riveihin, mutta elokuun alussa 2005 hän teki 10,7 miljoonan dollarin arvoisen kaksivuotisen sopimuksen Philadelphia Flyersin kanssa ja hylkäsi Coloradon tarjouksen 13,5 miljoonan dollarin arvoisesta nelivuotisesta sopimuksesta. Syyskuusta 2006 hän on toiminut Flyersin kapteenina Keith Primeaun lopetettua uransa. Kausi 2006–2007 on ollut Philadelphialle kova pettymys joukkueen ajauduttua viimeiseksi. Pitkään siirtohuhujen kohteena ollut Forsberg kaupattiin lopulta 15. helmikuuta 2007 Nashvilleen, josta Philadelphia sai vastineeksi puolustajalupaus Ryan Parentin, hyökkääjä Scottie Upshallin ja kaksi varausoikeutta ensi kesän varaustilaisuuteen (1. ja 3. kierroksen) Forsberg pelasi Nashvillessä yhden kauden kunnes palasi Colorado Avalancheen. Forsberg pelasi Coloradossa vielä kauden 2007-08, kunnes siirtyi kasvattajaseuraansa MODO:hon Elitserieniin. Forsberg pelasi kaudella 2008–09 MODO:ssa vain kolme ottelua, mutta 2009–10 Forsberg pelasi MODO:n paidassa 23 ottelua, joissa hän takoi 30 pistettä. Loistavat otteet takasivat hänelle paikan Ruotsin joukkueeseen Vancouverin olympialaisiin, joissa Tre Kronor putosi kuitenkin jo puolivälierissä Slovakialle.

Kaudella 2010–11 Forsberg yritti vielä paluuta NHL:ään Coloradossa, mutta totesi vauhdin olevan liian kovaa hänelle. Epäonnistuneen paluuyrityksen jälkeen Forsberg ilmoitti lopettavansa uransa.[5]

Pelaajana muokkaa

Peter Forsbergiä on yleisesti pidetty yhtenä aikansa parhaista jääkiekkoilijoista. Erityisesti hänen pelinlukutaitoaan on arvostettu. Useiden palkintojen voittamisen lisäksi hän on pelannut NHL:n tähdistöottelussa viisi kertaa ja hänet on nimetty liigan ensimmäisen tähdistökenttään kolme kertaa. Forsbergin heikkoutena on pidetty loukkaantumisherkkyyttä. Kausi 1995–96 oli Forsbergin ainoa täysi runkosarjakausi.

Vuoden 2006 alussa Forsberg kuului Ruotsin olympiakultaa voittaneeseen joukkueeseen Torinon olympialaisissa, vaikka kärsi ennen turnausta ja sen aikana lievästä nivusvammasta. Kahden olympiakullan ja Stanley Cupin voiton lisäksi Forsberg on voittanut myös jääkiekon maailmanmestaruuden kahdesti, vuosina 1992 ja 1998.

Tilastot muokkaa

    Runkosarja   Pudotuspelit   Palkinnot   Arvokisat
Kausi Joukkue Liiga O M S Pist. RM O M S Pist. RM             Turnaus O M S Pist. RM
1990–1991 MODO Hockey Elitserien 23 7 10 17 22
1991–1992 MODO Hockey Elitserien 39 9 19 28 78 JMM 7 3 8 11 30
MM 8 4 2 6 6
1992–1993 MODO Hockey Elitserien 39 23 24 47 92 3 4 1 5 0 JMM 7 7 24 31 8
MM 8 1 1 2 12
1993–1994 MODO Hockey Elitserien 39 18 26 44 82 11 9 7 16 14 OK 8 2 6 8 6
1994–1995 MODO Hockey Elitserien 11 5 9 14 20
Québec Nordiques NHL 47 15 35 50 16 6 2 4 6 4  
1995–1996 Colorado Avalanche NHL 82 30 86 116 47 22 10 11 21 18  
1996–1997 Colorado Avalanche NHL 65 28 58 86 73 14 5 12 17 10 WC 4 1 4 5 6
1997–1998 Colorado Avalanche NHL 72 25 66 91 94 7 6 5 11 12   OK 4 1 4 5 6
MM 7 6 5 11 0
1998–1999 Colorado Avalanche NHL 78 30 67 97 108 19 8 16 24 31  
1999–2000 Colorado Avalanche NHL 49 14 37 51 52 16 7 8 15 12
2000–2001 Colorado Avalanche NHL 73 27 62 89 54 11 4 10 14 6  
2001–2002 Colorado Avalanche NHL 20 9 18 27 20
2002–2003 Colorado Avalanche NHL 75 29 77 106 70 7 2 6 8 6        MM 8 4 5 9 6
2003–2004 Colorado Avalanche NHL 39 18 37 55 30 11 4 7 11 12 MM 2 0 1 1 2
2004–2005 MODO Hockey Elitserien 33 13 26 39 88 1 0 0 0 2 WC 4 1 2 3 0
2005–2006 Philadelphia Flyers NHL 60 19 56 75 46 6 4 4 8 6 OK 6 0 6 6 0
2006–2007 Philadelphia Flyers NHL 40 11 29 40 72
Nashville Predators NHL 17 2 13 15 16 5 2 2 4 12
2007–2008 Colorado Avalanche NHL 9 1 13 14 8 7 1 4 5 14
2008–2009 MODO Hockey Elitserien 3 1 2 3 0
2009–2010 MODO Hockey Elitserien 23 11 19 30 66 OK 4 0 1 1 2
2010–2011 Colorado Avalanche NHL 2 0 0 0 0
NHL yhteensä 708 249 636 885 688 151 64 107 171 163

Jääkiekon ulkopuolinen työ muokkaa

Peter Forsbergillä on omistuksia isänsä Kent Forsbergin kanssa useisiin yrityksiin. Forsbergin omistama PForce -yritys omistaa muun muassa Crocs-kenkien Skandinavian levitysoikeudet. Lokakuussa 2007 Forsberg kertoi aikomuksestaan perustaa lentoyhtiö, joka lentää reittivälillä Tukholma–Örnsköldsvik. [6].

Lähteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Peter Forsberg.
Edeltäjä:
Mikael Renberg
Mats Sundin
Guldhjälmen
1993, 1994
Seuraaja:
Mats Sundin
Nicklas Lidström
Edeltäjä:
Tommy Sjödin
Guldpucken
1993, 1994
Seuraaja:
Tomas Jonsson
Edeltäjä:
Martin Brodeur
Calder Memorial Trophyn voittaja
1995
Seuraaja:
Daniel Alfredsson
Edeltäjä:
Mikael Renberg
Mats Sundin
Viking Awardin voittaja
1996
1998, 1999
Seuraaja:
Mats Sundin
Nicklas Lidström
Edeltäjä:
Jose Theodore
Hart Memorial Trophyn voittaja
2003
Seuraaja:
Martin St. Louis
Edeltäjä:
Jarome Iginla
Art Ross Trophyn voittaja
2003
Seuraaja:
Martin St. Louis
Edeltäjä:
Chris Chelios
NHL Plus/Minus Awardin voittaja
2003
(yhdessä Milan Hejdukin kanssa)
Seuraaja:
Martin St. Louis & Marek Malík