Avaa päävalikko

Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut

Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut on Kansainvälisen jääkiekkoliiton alaisille maajoukkueille järjestettävä jääkiekkoturnaus. Se järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1920[1]; nykyään kisat pidetään vuosittain.

Ice Hockey World Championships
Maailmanmestaruuspokaali.
Maailmanmestaruuspokaali.
Laji jääkiekko
Maa(t) kansainvälinen
Perustettu 1920
Joukkueita 16 (pääsarja)
Hallitseva mestari Suomen lippu Suomi
Eniten mestaruuksia 27 (Flag of Russia.svg Venäjä ja
Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto)
Alemmat tasot 1. divisioona
2. divisioona
3. divisioona

Ensimmäiset kisat olivat Antwerpenin kesäolympialaisten yhteydessä. Vuonna 1983 Kansainvälinen jääkiekkoliitto julisti nämä kisat ensimmäisiksi virallisiksi MM-kilpailuiksi, sillä ottelut oli pelattu ennen varsinaisia olympialaisia näytösotteluina. Vastaavasti vuonna 1930 liitto päätti, että vuosien 1924 ja 1928 talviolympialaisissa pidetyt turnaukset saisivat MM-kilpailujen arvon. Samassa kokouksessa päätettiin myös pitää MM-kilpailut joka vuosi, mikäli mukana olisi ainakin yksi Euroopan ulkopuolinen maa. Toisen maailmansodan aikana kisoja ei järjestetty.

Vuodesta 1972 lähtien MM-kisat on pidetty myös olympiavuosina. Poikkeuksia olivat vuodet 1980, 1984 ja 1988, jolloin MM-kisoja ei pidetty. Vuodesta 1976 lähtien myös ammattilaispelaajat ovat voineet osallistua jääkiekon MM-kilpailuihin. Vuosina 1998–2005 MM-kisoissa oli ”Kaukoidän kiintiöpaikka”. IIHF järjesti silloin erillisen Kaukoidän karsintasarjan, jonka voittaja pääsi kiintiöpaikalle MM-kisojen pääsarjaan. Karsinnan hävinneet maat jatkoivat omalla sarjatasollaan. Japani saavutti tämän paikan joka vuosi kiintiön olemassaolon ajan. Kun kiintiö lakkautettiin, Japanilla olisi ollut mahdollisuus säilyä suoraan pääsarjassa sijoittumalla vähintään 14:nneksi, mutta se ei onnistunut tässä.

Nykyään kilpailussa on neljä tasoa: pääsarja sekä ensimmäinen, toinen ja kolmas divisioona. Pääsarjassa pelaa 16 maajoukkuetta. Sen voittaja julistetaan jääkiekon maailmanmestariksi, ja kaksi viimeistä joukkuetta putoaa ensimmäiseen divisioonaan. Sekä ensimmäisessä että toisessa divisioonassa pelaa kaksitoista joukkuetta kahteen eri maissa pelattavaan kuuden joukkueen lohkoon jaettuna.

Eniten MM-voittoja on ottanut Neuvostoliitto/Venäjä, jolla on 27 mestaruutta. Toisena tilastossa olevalla Kanadalla voittoja on 26. Kansainvälinen jääkiekkoliitto ylläpitää jääkiekon maailmanrankingia, joka perustuu maajoukkueiden menestykseen neljissä viimeisissä MM-kisoissa ja viimeisissä olympialaisissa[2].

Neuvostoliiton maailmanmestaruus vuodelta 1986 oli pitkään viimeisin isäntämaan voittama maailmanmestaruus, kunnes Ruotsi onnistui voittamaan mestaruuden Tukholmassa ja Helsingissä järjestetyissä kilpailuissa vuonna 2013.

Nykyinen maailmanmestaruuspokaali otettiin käyttöön vuonna 2001 ja sen on suunnitellut André Richard. [3]

Joukkueet 2019Muokkaa

Joukkueet MM-turnauksessa 2019, joka pelattiin Slovakiassa.

Lohko A

Lohko B

KisagalleriaMuokkaa

MM-kilpailut ja mitalistitMuokkaa

Vuosi Kulta Hopea Pronssi Isäntämaa(t) Kisakaupunki/Kaupungit
1920   Kanada   Yhdysvallat   Tšekkoslovakia   Belgia Antwerpen  
1924   Kanada   Yhdysvallat   Britannia   Ranska Chamonix  
1928   Kanada   Ruotsi   Sveitsi   Sveitsi Sankt Moritz  
1930   Kanada   Saksa   Sveitsi   Ranska /   Saksa /   Itävalta Chamonix / Berliini / Wien
1931   Kanada   Yhdysvallat   Itävalta   Puola Krynica
1932   Kanada   Yhdysvallat   Saksa   Yhdysvallat Lake Placid  
1933   Yhdysvallat   Kanada   Tšekkoslovakia   Tšekkoslovakia Praha
1934   Kanada   Yhdysvallat   Saksa   Italia Milano
1935   Kanada   Sveitsi   Britannia   Sveitsi Davos
1936   Britannia   Kanada   Yhdysvallat   Saksa Garmisch-Partenkirchen  
1937   Kanada   Britannia   Sveitsi   Britannia Lontoo
1938   Kanada   Britannia   Tšekkoslovakia   Tšekkoslovakia Praha
1939   Kanada   Yhdysvallat   Sveitsi   Sveitsi Zürich, Basel
1947   Tšekkoslovakia   Ruotsi   Itävalta   Tšekkoslovakia Praha
1948   Kanada   Tšekkoslovakia   Sveitsi   Sveitsi Sankt Moritz  
1949   Tšekkoslovakia   Kanada   Yhdysvallat   Ruotsi Tukholma
1950   Kanada   Yhdysvallat   Sveitsi   Britannia Lontoo
1951   Kanada   Ruotsi   Sveitsi   Ranska Pariisi
1952   Kanada   Yhdysvallat   Ruotsi   Norja Oslo, Drammen  
1953   Ruotsi   Länsi-Saksa   Sveitsi   Sveitsi Zürich, Basel
1954   Neuvostoliitto   Kanada   Ruotsi   Ruotsi Tukholma
1955   Kanada   Neuvostoliitto   Tšekkoslovakia   Saksan liittotasavalta Krefeld, Dortmund, Köln
1956   Neuvostoliitto   Yhdysvallat   Kanada   Italia Cortina d’Ampezzo  
1957   Ruotsi   Neuvostoliitto   Tšekkoslovakia   Neuvostoliitto Moskova
1958   Kanada   Neuvostoliitto   Ruotsi   Norja Oslo
1959   Kanada   Neuvostoliitto   Tšekkoslovakia   Tšekkoslovakia Praha, Bratislava
1960   Yhdysvallat   Kanada   Neuvostoliitto   Yhdysvallat Squaw Valley  
1961   Kanada   Tšekkoslovakia   Neuvostoliitto   Sveitsi Geneve, Lausanne
1962   Ruotsi   Kanada   Yhdysvallat   Yhdysvallat Colorado Springs, Denver
1963   Neuvostoliitto   Ruotsi   Tšekkoslovakia   Ruotsi Tukholma
1964   Neuvostoliitto   Ruotsi   Tšekkoslovakia   Itävalta Innsbruck  
1965   Neuvostoliitto   Tšekkoslovakia   Ruotsi   Suomi Tampere
1966   Neuvostoliitto   Tšekkoslovakia   Kanada   Jugoslavia Ljubljana
1967   Neuvostoliitto   Ruotsi   Kanada   Itävalta Wien
1968   Neuvostoliitto   Tšekkoslovakia   Kanada   Ranska Grenoble  
1969   Neuvostoliitto   Ruotsi   Tšekkoslovakia   Ruotsi Tukholma
1970   Neuvostoliitto   Ruotsi   Tšekkoslovakia   Ruotsi Tukholma
1971   Neuvostoliitto   Tšekkoslovakia   Ruotsi   Sveitsi Bern, Geneve
1972   Tšekkoslovakia   Neuvostoliitto   Ruotsi   Tšekkoslovakia Praha
1973   Neuvostoliitto   Ruotsi   Tšekkoslovakia   Neuvostoliitto Moskova
1974   Neuvostoliitto   Tšekkoslovakia   Ruotsi   Suomi Helsinki
1975   Neuvostoliitto   Tšekkoslovakia   Ruotsi   Saksan liittotasavalta München, Düsseldorf
1976   Tšekkoslovakia   Neuvostoliitto   Ruotsi   Puola Katowice
1977   Tšekkoslovakia   Ruotsi   Neuvostoliitto   Itävalta Wien
1978   Neuvostoliitto   Tšekkoslovakia   Kanada   Tšekkoslovakia Praha
1979   Neuvostoliitto   Tšekkoslovakia   Ruotsi   Neuvostoliitto Moskova
1981   Neuvostoliitto   Ruotsi   Tšekkoslovakia   Ruotsi Göteborg, Tukholma
1982   Neuvostoliitto   Tšekkoslovakia   Kanada   Suomi Helsinki, Tampere
1983   Neuvostoliitto   Tšekkoslovakia   Kanada   Saksan liittotasavalta Düsseldorf, Dortmund, München
1985   Tšekkoslovakia   Kanada   Neuvostoliitto   Tšekkoslovakia Praha
1986   Neuvostoliitto   Ruotsi   Kanada   Neuvostoliitto Moskova
1987   Ruotsi   Neuvostoliitto   Tšekkoslovakia   Itävalta Wien
1989   Neuvostoliitto   Kanada   Tšekkoslovakia   Ruotsi Tukholma, Södertälje
1990   Neuvostoliitto   Ruotsi   Tšekkoslovakia   Sveitsi Bern, Fribourg
1991   Ruotsi   Kanada   Neuvostoliitto   Suomi Turku, Helsinki, Tampere
1992   Ruotsi   Suomi   Tšekkoslovakia   Tšekkoslovakia Praha, Bratislava
1993   Venäjä   Ruotsi   Tšekki   Saksa Dortmund, München
1994   Kanada   Suomi   Ruotsi   Italia Bolzano, Canazei, Milano
1995   Suomi   Ruotsi   Kanada   Ruotsi Tukholma, Gävle
1996   Tšekki   Kanada   Yhdysvallat   Itävalta Wien
1997   Kanada   Ruotsi   Tšekki   Suomi Helsinki, Turku, Tampere
1998   Ruotsi   Suomi   Tšekki   Sveitsi Zürich, Basel
1999   Tšekki   Suomi   Ruotsi   Norja Oslo, Lillehammer, Hamar
2000   Tšekki   Slovakia   Suomi   Venäjä Pietari
2001   Tšekki   Suomi   Ruotsi   Saksa Köln, Hannover, Nürnberg
2002   Slovakia   Venäjä   Ruotsi   Ruotsi Göteborg, Karlstad, Jönköping
2003   Kanada   Ruotsi   Slovakia   Suomi Helsinki, Tampere, Turku
2004   Kanada   Ruotsi   Yhdysvallat   Tšekki Praha, Ostrava
2005   Tšekki   Kanada   Venäjä   Itävalta Innsbruck, Wien
2006   Ruotsi   Tšekki   Suomi   Latvia Riika
2007   Kanada   Suomi   Venäjä   Venäjä Moskova, Mytištši
2008   Venäjä   Kanada   Suomi   Kanada Halifax, Québec
2009   Venäjä   Kanada   Ruotsi   Sveitsi Zürich, Bern
2010   Tšekki   Venäjä   Ruotsi   Saksa Köln, Mannheim, Gelsenkirchen
2011   Suomi   Ruotsi   Tšekki   Slovakia Bratislava, Košice
2012   Venäjä   Slovakia   Tšekki   Suomi /   Ruotsi Helsinki, Tukholma
2013   Ruotsi   Sveitsi   Yhdysvallat   Ruotsi /   Suomi Tukholma, Helsinki
2014   Venäjä   Suomi   Ruotsi   Valko-Venäjä Minsk
2015   Kanada   Venäjä   Yhdysvallat   Tšekki Praha, Ostrava
2016   Kanada   Suomi   Venäjä   Venäjä Moskova, Pietari
2017   Ruotsi   Kanada   Venäjä   Saksa /   Ranska Köln / Pariisi
2018   Ruotsi   Sveitsi   Yhdysvallat   Tanska Kööpenhamina, Herning
2019   Suomi   Kanada   Venäjä   Slovakia Bratislava, Košice
2020   Sveitsi Zürich, Lausanne
2021   Valko-Venäjä /   Latvia Minsk / Riika
2022   Suomi Tampere / Helsinki
2023   Venäjä Pietari
2024   Tšekki Praha / Ostrava
2025   Ruotsi /   Tanska Malmö / Kööpenhamina

Putoajat viime vuosinaMuokkaa

MitalitaulukkoMuokkaa

Maa Kulta Hopea Pronssi Summa
1   Neuvostoliitto ja   Venäjä 27 10 10 47
     Neuvostoliitto 22 7 5 34
     Venäjä 5 3 4 12
2   Kanada 26 15 9 50
3   Tšekkoslovakia ja   Tšekki 12 13 21 46
     Tšekkoslovakia 6 12 16 34
     Tšekki 6 1 5 12
4   Ruotsi 11 19 17 47
5   Suomi 3 8 3 14
6   Yhdysvallat 2 9 8 19
7   Britannia 1 2 2 5
8   Slovakia 1 2 1 4
9   Sveitsi 0 3 8 11
10   Saksa ja   Länsi-Saksa 0 2 2 4
     Saksa 0 1 2 3
     Länsi-Saksa 0 1 0 1
11   Itävalta 0 0 2 2

Arvokkaimmat pelaajatMuokkaa

MM-Kisojen arvokkaimman pelaajan titteliä on jaettu vuodesta 1999.

YleisömäärätMuokkaa

MM-kisojen yleisömääriä on tilastoitu vuodesta 1978 lähtien.

Sija Vuosi Kisapaikka Yleisömäärä Ottelut Yleisö-
keskiarvo
1 2015   Praha / Ostrava 741 700 64 11 589
2 2014   Minsk 643 434 64 10 054
3 2004   Praha / Ostrava 552 097 56 9 858
4 2010   Köln / Mannheim 548 768 56 9 799
5 1997   Helsinki / Turku / Tampere 504 943 51 9 710
6 2008   Halifax / Québec 477 040 54 8 834
7 2003   Helsinki / Tampere / Turku 454 693 56 8 119
8 2012   Helsinki /   Tukholma 451 054 64 7 048
9 2013   Tukholma /   Helsinki 427 818 64 6 685
10 2016   Moskova / Pietari 417 414 64 6 522

)

TelevisiointiMuokkaa

Vuosi Kanava
1961–1991 Yleisradio
1992–1994 PTV
1995–2011 Yleisradio
2012–2023 MTV3
C More

Suomessa MM-kisoja näyttää MTV Oy, C More -kanavillaan. Kaikki Suomen pelit, välierät, pronssiottelu ja finaali näytetään suorana ilmaiselta MTV3-kanavalta. Kaikki MM-kisojen 64 ottelua näytetään maksullisilta C More Sport 1,- C More Sport 2- ja C More Max -kanavilta, jotka kuuluvat C More Total -kanavapakettiin. Aikaisemmin kisoja näytti Suomessa Yleisradio, mutta kisat siirtyivät 2012 MTV:lle. MTV:n sopimus kattaa vuosien 2012–2023 MM-kisat.[5]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa