Patrick Rafter
Patrick Michael Rafter (s. 28. joulukuuta 1972) on australialainen tennispelaaja. Hänet muistetaan parhaiten kaksinkertaisena Yhdysvaltain avoimen tennisturnauksen voittajana ja kaksinkertaisena Wimbledonin tennisturnauksen loppuottelijana. Hän pelasi hyökkäävää syöttö-volley -peliä ja hänen volleynsä oli yksi lajin parhaista.
| Patrick Rafter | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | [1] Mount Isa [1] |
| Tennispelaaja | |
| Pituus | 185 cm |
| Paino | 86 kg |
| Kätisyys | oikeakätisyys |
| Ammattilaisena | – |
| Palkintorahat | 11 133 128 USD |
| Kaksinpeli | |
| Paras sijoitus | 1 () |
| Voitot/tappiot | 358–191 |
| Nelinpeli | |
| Paras sijoitus | 6 () |
| Voitot/tappiot | 214–111 |
| Aiheesta muualla | |
| ITF | |
| ATP | |
Rafter syntyi Queenslandissa yhdeksänlapsisen perheen kolmanneksi nuorimpana. Hän alkoi pelata tennistä viisivuotiaana yhdessä isänsä ja kolmen isoveljensä kanssa. Huhtikuussa 2004 Rafter avioitui pitkäaikaisen tyttöystävänsä Lara Felthamin kanssa Fidži-saarilla. Heillä on yksi yhteinen lapsi, Joshua (s. 2002).
Ura muokkaa
Rafter aloitti ammattilaisuransa vuonna 1991 ja otti ensimmäisen turnausvoittonsa vuonna 1994 Manchesterissa. Sen jälkeen hän ei voittanut yhtään turnausta kolmeen vuoteen.
Rafterin läpimurto tapahtui vuoden 1997 Yhdysvaltain avoimissa, joissa hän eteni finaaliin, jossa hän voitti britti Greg Rusedskin neljässä erässä. Hän voitti saman turnauksen myös seuraavana vuonna. Finaalissa vastassa oli maanmies Mark Philippoussis, jonka Rafter voitti neljässä erässä. Hän voitti samana vuonna myös viisi muuta turnausta.
Tammikuussa 1999 Rafter oli voittamassa ruotsalaisen Jonas Björkmanin kanssa Australian avoimen tennisturnauksen nelinpeliä. Heinäkuussa 1999 Rafter nousi maailmanlistan kärkeen. Hän piti ykkössijaa kuitenkin vain yhden viikon, mikä on kaikkein lyhin aika tennishistoriassa.
Vuonna 2000 Rafter eteni Wimbledonin tennisturnauksen loppuotteluun, jonka hän kuitenkin hävisi Pete Samprasille, joka otti ennätyksellisen seitsemännen Wimbledon-voittonsa. Hän eteni Wimbledonin finaaliin myös seuraavana vuonna, jossa vastassa oli kroatialainen Goran Ivanišević. Ottelu oli hyvin tasainen kestäen yli kolme tuntia. Voittajaksi selviytyi lopulta Ivanišević, joka voitti ratkaisevan viidennen erän luvuin 9–7.
Rafter oli mukana Australian Davis Cup -joukkueessa vuonna 2000, jolloin se hävisi finaalissa Espanjalle ja vuonna 2001, jolloin finaalissa tuli tappio Ranskalle. Vuonna 1999, jolloin Australia voitti Davis Cupin, Rafter ei ollut mukana loukkaantumisen vuoksi.
Rafter lopetti uransa vuoden 2002 lopussa oltuaan ensin vuoden pelaamatta. Samana vuonna hänet nimettiin vuoden australialaiseksi. Rafter voitti urallaan 11 kaksinpeliturnausta ja 10 nelinpeliturnausta.
Grand Slam -finaalit kaksinpelissä muokkaa
Kaksi voittoa muokkaa
| Vuosi | Turnaus | Vastustaja loppuottelussa | Tulos |
|---|---|---|---|
| 1997 | Yhdysvaltain avoimet |  Greg Rusedski |
6–3, 6–2, 4–6, 7–5 |
| 1998 | Yhdysvaltain avoimet |  Mark Philippoussis |
6–3, 3–6, 6–2, 6–0 |
Kaksi finaalitappiota muokkaa
| Vuosi | Turnaus | Vastustaja loppuottelussa | Tulos |
|---|---|---|---|
| 2000 | Wimbledon |  Pete Sampras |
6–7, 7–6, 6–4, 6–2 |
| 2001 | Wimbledon |  Goran Ivanišević |
6–3, 3–6, 6–3, 2–6, 9–7 |
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Patrick Rafter Wikimedia Commonsissa
- ↑ a b Bud Collins, The Bud Collins History of Tennis, New York, New Chapter Press, , 2e painos (ISBN 978-0-942257-70-0, OCLC 456175786), s. 628. Tieto on haettu Wikidatasta.
