Wikipedia

Margariini

ravintorasva

Margariini on kasvi- tai eläinrasvojen ja veden muodostama synteettinen emulsio. Perinteinen ja suosituin margariini sisältää 80 prosenttia rasvaa. Suomessa myydään myös margariineja, jotka sisältävät vain 40 tai 60 prosenttia rasvaa.[1]

Margariinia kulhossa

Pöytämargariinit valmistetaan yleensä kokonaan kasviöljyistä. Margariinin pääraaka-aine on yleensä rypsi- tai auringonkukkaöljy sekä loppuun asti kovetettu palmu- tai kookosöljy.[2][3] Suomessa myytävä margariini saa sisältää kasvirasvan lisäksi enintään kolme prosenttia maitorasvaa[4].

Margariini kuuluu ultraprosessoituihin valmisruokiin[5][6]. Se valmistetaan nykyisin katalyyttisen vaihtoesteröinnin avulla. Täysin kovetettu eli täysin tyydyttyneeksi muutettu kasviöljy vaihtoesteröidään siinä käsittelemättömän kasviöljyn kanssa. Öljyjen sisältämät rasvat muuntuvat tällöin täysin uudentyyppisiksi synteettisiksi triglyserideiksi.[3]

Margariini kovetettiin aiemmin runsaasti transrasvoja synnyttävän katalyyttisen osittaishydrauksen avulla.[3]

Margariinien valmistukseen käytetään myös lisäaineita kuten emulgointiaineita, säilöntäaineita ja aromeja. Kevytmargariinit sisältävät eniten lisäaineita[7].

Suurin osa Suomessa kulutetusta margariinista valmistetaan nykyisin ulkomailla. Suomessa on enää yksi margariinitehdas, Bunge Finland, joka valmistaa Keiju-margariinia[8].

Margariinia käytetään leivonnassa, paistamiseen ja levitteenä leivän päällä.

Kulutus muokkaa

Margariinin kulutus ohitti Suomessa voin kulutuksen vuonna 1988[9] mutta voin ja voita sisältävien rasvalevitteiden kulutus kiri margariinin ohi vuoteen 2017 mennessä[10].

Margariinin kokonaiskulutus oli yli 2,5-kertaa voita suurempaa vuonna 2008, jolloin margariinia kului 21 grammaa päivässä henkeä kohti. Margariinin kulutuksen tilastointi lakkasi seuraavana vuonna.[11]

Margariinin käyttö oli vuoden 2017 Finravinto-tutkimuksessa naisilla enää 6 grammaa ja miehillä 9 grammaa päivässä[12]. Kulutuksen väheneminen saattaa liittyä siihen, että elintarviketeollisuus on alkanut korvaamaan margariinia ruokaöljyllä[13][14].

Yhdysvalloissa margariinin kulutus pieneni lähes kolmanneksen vuosina 2000-2014, koska sitä alettiin korvaamaan voilla[15].

Käyttö voin korvaajana muokkaa

Yhdysavaltalainen Procter & Gamble toi vuonna 2011 markkinoille ensimmäisen kasvimargariinin[16].

Suomessa margariinista tuli voin kilpailija vasta 1920-luvulla. Tutkimuksissa oltiin havaittu, että suomalaisten rasvan saanti oli niukkaa. Aikakakauden keskeisenä ravitsemusasiantuntijana pidetyn Carl Tigerstedtin mukaan edullinen ja runsaasti energiaa sisältävä margariini sopi erityisen hyvin sen väestöosan ruokavalioon, jolla ei ollut varaa voihin. Margariini oli hänen mukaansa mukaan yhtä ravitsevaa. Voi oli lisäksi puolta kalliimpaa. Voin korvaamista margariinilla saatettiin pitää jopa isänmaallisena velvollisuutena, koska kallista voita säästyi siten vientiin.[17][18] 1920-luvulla ei vielä tiedetty margariinin runsaasti sisältämien teollisten transrasvojen sydänsairauksia aiheuttavista vaikutuksista[19].

Jotkut käyttävät margariinia siksi, että se sisältää vähemmän rasvaa kuin voi, etenkin vähemmän tyydyttynyttä rasvaa. Laktoosi-intoleraatikot ja maitoallergiaa potevat voivat käyttää levitteenä puhdasta kasvismargariinia voin sijaan. Margariinia on helpompi levittää jääkaappilämpöisenä kuin voita, koska se sulaa alhaisemmassa lämmössä kuin voi. Margariini on tyypillisesti halvempaa kuin voi.lähde?

EU-direktiivin mukaan voin kaltainen tuote, joka ei ole tehty kokonaan maidosta, ei saa olla nimetty siten, että sitä voisi luulla voiksi. Siksi esimerkiksi Suomessa valmistetun voi-kasvi­öljy­seoksen Voimariinin nimi muutettiin Valio Oivariiniksi.[20]

Koostumus muokkaa

Margariini koostuu pääasiassa rasvasta (20–80 %), vedestä (kevytmargariineissa yli 50 %) ja emulgointiaineesta. Näiden lisäksi margariiniin lisätään rasvaliukoisia ja vesiliukoisia lisäaineita. Rasvaliukoisia lisäaineita ovat muun muassa vitamiinit (A, D ja E), värit sekä eräät aromit. Vesiliukoisia lisäaineita ovat proteiinit (yleensä maitoproteiini), suola, sokeri, aromit, happamuudensäätöaineet sekä etenkin kevytmargariineissa sakeuttamis- ja säilöntäaineet (yleensä kaliumsorbaatti). Näiden lisäksi margariineihin voidaan lisätä myös esimerkiksi stanoli- tai steroliestereitä, kalsiumia, hapettumisenestoaineita tai kuitua.[21]

Emulgointiaineen tehtävä on sitoa margariinin rasva ja vesi toisiinsa emulsioksi. Proteiinit antavat tuotteelle makua. Sokerin tarkoitus on antaa margariinille pannulla paistettaessa kaunis ruskehtava väri sekä parantaa rasvataikinoiden pakastuksen kestoa. Happamuudensäätöaineet parantavat margariinin säilyvyyttä kontrolloimalla mikrobien lisääntymistä. Suola tuo margariiniin makua ja parantaa sen säilyvyyttä. Sakeuttamisaineet sitovat veden tuotteeseen. Keinotekoisilla aromeilla margariiniin tuodaan yleensä voin makua.[21]

Rasvakoostumus muokkaa

Perinteisessä margariinissa on 80 prosenttia rasvaa, mutta monissa uudemmissa margariineissa rasvaa on vähemmän.[22].

Rypsiöljystä tehtävissä margariineissa on runsaasti alfalinoleenihappoa ja omega-6-rasvoja sekä E-vitamiinia. Euroopan elintarvikesäädösten mukaisesti margariinin saa väittää olevan omega-3-rasvojen lähde, koska alfalinoleenihappo kuuluu omega-3-rasvahappojen ryhmään.[23] Tyypillisessä pehmeässä margariinissa tyydyttyneen rasvan osuus kaikesta rasvasta on 25–40 prosenttia[22]. Sydänliitto suosittelee, että koko ruokavalion rasvoista enintään kolmannes on tyydyttyneitä.[24]

Transrasvat muokkaa

Margariini kovetettiin aikaisemmin vain osittain, minkä vuoksi se sisälsi vuosina 1960–1985 noin 25 prosenttia sydänsairausriskiä nostavaa[25] suoraketjuista transrasvaa[26]. Yksi ruokalusikallinen margariinia sisälsi 2,7 grammaa transrasvaa vielä vuonna 2002[27].

Osa margariineista sisältää edelleen transrasvaa[28]. Tämänhetkisen EU-lainsäädännön mukaan transrasvojen määrää ei saa ilmoittaa ravintoarvoilmoituksessa tai muualla pakkausmerkinnöissä.[29]

Suomessa ja muissa maissa on alettu kovettaa margariinia vaihtoesteröinnin avulla. Tämä on johtanut transrasvojen määrän vähenemiseen 1990-luvun puolivälin jälkeen.[30][31][32] Osittain kovetettuja kasvirasvoja on korvattu myös palmu- ja kookosöljyillä, joita ei tarvitse hydrata, koska ne ovat jo luontaisesti puolijähmeitä[33][34].

Huhtikuussa 2019 EU:n komissio antoi asetuksen, joka rajoittaa teollisten elintarvikkeiden transrasvapitoisuutta. Kaupoissa myytävässä elintarvikkeessa muun transrasvan kuin eläinperäisessä rasvassa luontaisesti esiintyvän transrasvan pitoisuus saa olla enintään 2 grammaa transrasvaa 100:aa grammaa rasvaa kohden. 2.4.2021 lähtien markkinoille ei saa enää toimittaa elintarvikkeita, jotka eivät täytä asetuksen vaatimuksia.ref name ="ruokavirasto-transrasvat">Transrasvat Ruokavirasto. Arkistoitu 10.12.2022. Viitattu 28.11.2022. </ref>.

Finelin mukaan suomalainen margariini sisältää nykyisin transrasvaa vain 0–0,5 prosenttia painosta[22]. Voi sisältää luontaista transrasvaa 2,0 prosenttia painosta[35]. Molemmat transrasvalähteet (teollinen ja luontainen) huonontavat veren rasva-arvoja.[36][37][38]. Voita runsaasti nauttivilla esiintyy tästä huolimatta tavallista vähemmän sydän- ja verisuonitauteja.[39]

Historia muokkaa

Margariini keksittiin Ranskassa vuonna 1869, jolloin voita oli niukasti ja sen hinta oli korkea. Keisari Napoleon III oli julistanut vuonna 1866 kilpailun, jonka tarkoituksena oli tuottaa halvempi voin korvike. Kilpailun voitti Mège Mouriès, jonka teorian mukaan rasva liukenee lehmän utareesta maitoon. Niinpä hän lisäksi naudan rasvaan kaseiini-nimistä maitoproteiinia ja lehmän utarekudosta. Mouries keksi, että mikäli nämä ainesosat prosessoidaan kylmässä ja kuumassa, tuloksena on hyvin voimainen aine, joka oli helmen vaalea. Kreikan sanan helmi margarites mukaan hän antoi tuotteelleen nimen margarine.lähde? Margariini valmistettiin aluksi luontaisesti hyvin säilyvistä naudan- ja sianrasvasta sekä palmuöljystä. Kemianteollisuus kehitti 1900-luvulla hydrogenoinnin, jolloin margariinia kyettiin valmistamaan myös muista kasviöljyistä. Hydrogenoitu margariini sisälsi paljon sydäntautiriskiä lisääviä keinotekoisia transrasvoja. Transrasvojen osuus saattoi olla 1950-luvulla jopa 40 prosenttia margariinin sisältämästä rasvasta, ja 1960-70-luvuillakin vielä 20-30 prosenttia. Keinotekoisia transrasvoja alettiin karsia margariineista vasta 1980-luvulla.[40][41]

Maatalousmaissa margariini koettiin uhaksi voille. Suomessakin margariinin valmistus oli kiellettyä aina vuoteen 1909. Kasvisvoin valmistaminen oli sen sijaan tulkinnanvarainen kysymys, ja niinpä Suomen ensimmäinen margariinitehdas aloittikin tuotantonsa vuonna 1908 Turussa valmistamalla kasvisvoita. Varsinaisesti Suomen margariiniteollisuus käynnistyi vasta ensimmäisen maailmansodan jälkeen, jolloin ankaran rasvapulan takia ja voimakkaan markkinoinnin johdosta margariinin käyttö yleistyi. Valtio käynnisti oman margariinitehtaansa Helsingin Sörnäisissä vuonna 1924. Tehdas suljettiin vuonna 1992.

Suomalaisen margariinin sisältämistä rasvoista keskimäärin 70 % oli 1960-luvulla kasviperäisiä ja 30 % eläinperäisiä[42]. Vuosikymmenen alussa koettiin margariiniskandaali, kun paljastui, että margariinin valmistuksessa oli käytetty ihmisravinnoksi kelpaamattomasta teurasjätteestä ja lemmikkien ruhoista tiristettyä rasvaa.[43]

Terveysvaikutukset muokkaa

Kansanterveyslaitoksen vuonna 1997 julkaisemassa laajassa SETTI-tutkimuksessa osoitettiin, että margariini, toisin kuin voi, lisäsi sydänkuolleisuutta[44]. Syynä öidhydrattujen margariinien runsaasti sisältämiä transrasvoja[3].

Hydrauksesta on sittemmin luovuttu, mutta margariinin valmistuksessa käytetään usein korkeita lämpötiloja, jolloin saattaa muodostua haitallisia aineita kuten glysidyyliestereitä, 3-monokloropopaanidiolia (3-MCPD) ja 2-monokloropropaanidiolia (2-MCPD) sekä niiden rasvahappoestereitä.[45]

Runsasrasvaiset margariinit saattavat olla terveellisempiä kuin vähärasvaiset, sillä kevytmargariinien rasvaa on jouduttu kovettamaan enemmän.[46]

Joihinkin margariineihin lisätty kasvistanoli ja kasvisteroli estävät ravinnosta saatavan kolesterolin imeytymistä elimistöön vähentäen veren kokonaiskolesterolia.[47] Kasvisterolien kokonaisvaikutuksesta kolesteroliin on ristiriitaista tutkimusaineistoa.[48][49] Noin 20 prosenttia kasvisteroleilla tai -stanoleilla täydennettyjä elintarvikkeita käyttävistä saa yli kolme grammaa kasvisterolia tai-stanolia päivässä, mikä on Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) asettaman suositellun päivittäissaannin yläraja. Liian suurella kasvisterolien ja -stanolien saannilla on todettu olevan yhteys paksusuolen syöpään hiirillä.[50]

Margariinituotteita muokkaa

  • Keiju-margariini on Suomen ainoan margariinivalmistajan Bunge Finlandin valmistama margariini[8]. Keijun toi markkinoille Raisio vuonna 1985.
  • Beneviva Omega3 -kevytmargariini on Raisio Oyj:n levite, jossa on runsaasti omega-3-rasva­happoja. Tämän kevytmargariinin rasvapitoisuus on 40 painoprosenttia.
  • Flora-margariini on vuodesta 1969 lähtien valmistettu margariini. Se lienee ollut Suomen ensimmäinen pääosin kasvirasvoista valmistettu margariini. Floraa markkinoi Suomen Unilever Oyj (aiemmin Paasivaara Oy, alun perin S. W. Paasivaaran Margariinitehdas Oy). Floran ja muiden yhtiön margariinien valmistus siirtyi Ruotsiin, kun yhtiön Herttoniemen margariinitehdas Helsingissä suljettiin vuonna 1997 ja alue siirtyi asuinrakentamiskäyttöön. Yhtiön muita tuotteita ovat Becel ja Lätta (ent. Kevyt Linja).
  • Suvikulta oli aiempi S. W. Paasivaaran Margariinitehtaan tuote. Se muistetaan 1960-luvun alun margariiniskandaalista, kun Uusi Kuvalehti kertoi vuonna 1961, että Suvikultaa valmistettiin kissojen ja muiden eläinten raadoista ja teurasjätteistä.[43]

Lähteet muokkaa

  • Davidson, A., The Oxford Companion to Food, Oxford University Press, Oxford University Press Inc., New York,1999.
  • Niemelä, Jouni: Elintarvikeprosessit. Anna-Maria Saarela, Paula Hyvönen, Sinikka Määttälä, Atte von Wright (toimittaneet). Savonia-ammattikorkeakoulu, 2010. ISBN 978-952-203-121-1.

Viitteet muokkaa

  1. ↑ TAUSTA | Margariineja kului 43 milj. kiloa Helsingin Sanomat. 22.2.2000. Viitattu 28.2.2024.
  2. ↑ Onko margariini lisäainepommi ja miten sitä tehdään? 7 väitettä, asiantuntijat vastaavat Yle Uutiset. 15.12.2017. Viitattu 18.3.2024.
  3. ↑ a b c d Toistaako kasviöljyjen kovetuksen historia itseään? www.duodecimlehti.fi. Viitattu 18.3.2024.
  4. ↑ Levitettävät rasvat Ruokavirasto. Viitattu 28.2.2024.
  5. ↑ Eurídice Martínez Steele, Larissa Galastri Baraldi, Maria Laura da Costa Louzada, Jean-Claude Moubarac, Dariush Mozaffarian, Carlos Augusto Monteiro: Ultra-processed foods and added sugars in the US diet: evidence from a nationally representative cross-sectional study. BMJ Open, 1.1.2016, nro 3, s. e009892. PubMed:26962035. doi:10.1136/bmjopen-2015-009892. ISSN 2044-6055. Artikkelin verkkoversio. en
  6. ↑ Ultra-processed foods and the corporate capture of nutrition. 07 December 2020. BMJ 2020; 371 doi: https://doi.org/10.1136/bmj.m4601
  7. ↑ Onko margariini lisäainepommi ja miten sitä tehdään? 7 väitettä, asiantuntijat vastaavat Yle Uutiset. 15.12.2017. Viitattu 18.3.2024.
  8. ↑ a b Keiju-margariinit, levitteet ja juoksevat on valmistettu Suomessa Keiju. 17.8.2020. Viitattu 18.5.2021.
  9. ↑ suomisyojajuo: Margariinin monimutkainen historia Suomi syö ja juo. 25.2.2021. Viitattu 6.6.2023.
  10. ↑ Ravitsemus | Osa ihmisistä karttaa margariinia turhaan – Asiantuntijat kertovat, millaista rasvaa kannattaa panna leivän päälle Helsingin Sanomat. 8.3.2021. Viitattu 28.2.2024.
  11. ↑ Ravintotase 2020 lopullinen ja ennakko 2021 Luonnonvarakeskus. Viitattu 28.7.2023.
  12. ↑ Ravitsemus Suomessa – FinRavinto 2017 -tutkimus. Sivu 51. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137433/Raportti_12_2018_netti%20uusi%202.4.pdf?sequence=1&isAllowed=y
  13. ↑ Oululainen Pullava Viipaloitu pitko 450g fazerpro.fazer.com. Viitattu 28.2.2024.
  14. ↑ Broilerpyörykät 400 g Saarioinen. Viitattu 28.2.2024. (englanniksi)
  15. ↑ Taloussanomat: Voi voitti margariinin - Unilever käänsi takkinsa Ilta-Sanomat. 21.1.2014. Viitattu 28.2.2024.
  16. ↑ Publication : USDA ARS www.ars.usda.gov. Viitattu 11.4.2024.
  17. ↑ Kaija Rautavirta ja Antti Ahlström: Ravitsevaa ja edullista. Suomen ensimmäiset elintarvikemessut 1926. https://core.ac.uk/download/158607000.pdf
  18. ↑ Ravitsevaa ruokaa huokeaan hintaan. Carl Tigerstedt suomalaisen kansanravitsemuksen edistäjänä. Kaija Rautavirta. Sosiaalilääketieteen yhdistys 12/2020.https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/41503e0f-7fc1-4bd9-9cb7-ed1bf670ce9e/content
  19. ↑ Katie Hafner, Fred A. Kummerow, an Early Opponent of Trans Fats, Dies at 102, New York Times (June 1, 2017).
  20. ↑ Nimen muutos lisäsi Oivariinin tunnettuutta ja myyntiä ([vanhentunut linkki]) 5.12.2005. Valio. Arkistoitu 29.4.2013. Viitattu 25.9.2012.
  21. ↑ a b Niemelä, s. 178–180.
  22. ↑ a b c Fineli: margariinituotteet 27.6.2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 20.11.2021.
  23. ↑ Elintarvikekemian professori Marina Heinonen, Helsingin yliopisto, "Rypsiöljy on terveydelle edullista". Helsingin Sanomat Mielipide 18.3.2011, sivu C7
  24. ↑ Rasvan laatu ratkaisee 20.1.2020. Tuija Pusa, Sydänliitto. Viitattu 20.11.2021.
  25. ↑ Rajiv Chowdhury ym.: Association of Dietary, Circulating, and Supplement Fatty Acids With Coronary Risk. Annals of Internal Medicine, 18.3.2014, nro 6. doi:10.7326/m13-1788. ISSN 0003-4819. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  26. ↑ Ravinder Reddy, American Heart Association. Trans Fat Conference. October 10-11, 2006. Kuvaesitys. (englanniksi)
  27. ↑ FDA/CFSAN - Questions and Answers about Trans Fat Nutrition Labeling web.archive.org. 20.8.2006. Viitattu 7.4.2024.
  28. ↑ About Trans Fat and Partially Hydrogenated Oils Center for Science in the Public Interest. (englanniksi)
  29. ↑ Transrasvat Ruokavirasto. Viitattu 20.2.2024.
  30. ↑ Transrasvat yhä ongelma Euroopassa – Suomen tilanne hyvä ([vanhentunut linkki]) 20.9.2012. Helsingin Sanomat. Arkistoitu . Viitattu 25.9.2012.
  31. ↑ E. Flöter, G. van Duijn, Trans-free fats for use in foods, in: Modifying lipids for use in foods (toim. F. D. Gunstone), Woodhead, Cambridge, UK, 2006, pp. 429–443 (englanniksi)
  32. ↑ G. van Duijn, Technical aspects of trans reduction in modified fats, Oléagineux, Corps Gras, Lipides, 12, 422–426 (2005) (englanniksi)
  33. ↑ Palm Oil/Palm Kernel Oil Applications - Margarine The Malaysian Palm Oil Council. Arkistoitu 25 helmikuu 2020. Viitattu 2 syyskuu 2021.
  34. ↑ History of Soy Oil Margarine Soyinfo Center.
  35. ↑ Fineli elintarvikkeiden koostumustietopankki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 18.11.2022.
  36. ↑ Ingeborg A Brouwer, Anne J Wanders, Martijn B Katan: Effect of animal and industrial trans fatty acids on HDL and LDL cholesterol levels in humans--a quantitative review PLoS One. Maaliskuu 2010. Viitattu 28.11.2022. (englanniksi)
  37. ↑ Sarah K Gebauer, Frédéric Destaillats, Fabiola Dionisi, Ronald M Krauss, David J Baer: Vaccenic acid and trans fatty acid isomers from partially hydrogenated oil both adversely affect LDL cholesterol: a double-blind, randomized controlled trial The American Journal of Clinical Nutrition, Volume 102, Issue 6, December 2015, Pages 1339–1346. 11 November 2015. Viitattu 28.11.2022. (englanniksi)
  38. ↑ Steen Stender: In equal amounts, the major ruminant trans fatty acid is as bad for LDL cholesterol as industrially produced trans fatty acids, but the latter are easier to remove from foods The American Journal of Clinical Nutrition, Volume 102, Issue 6, December 2015, Pages 1301–1302. 11.11.2015. Viitattu 28.11.2022. (englanniksi)
  39. ↑ Kathy Trieu, Saiuj Bhat, Zhaoli Dai, Karin Leander, Bruna Gigante, Frank Qian: Biomarkers of dairy fat intake, incident cardiovascular disease, and all-cause mortality: A cohort study, systematic review, and meta-analysis. PLOS Medicine, 21.9.2021, nro 18, s. e1003763. PubMed:34547017. doi:10.1371/journal.pmed.1003763. ISSN 1549-1676. Artikkelin verkkoversio. en
  40. ↑ Joonas Konstig: Pyhä ruoka: Mitä oikein saa syödä?. Werner Söderström Ltd, 2016-08-01. ISBN 978-952-7144-11-4. Teoksen verkkoversio (viitattu 26.7.2020). fi
  41. ↑ Hippolyte Mège (1817-1880) lipidlibrary.aocs.org. Viitattu 18.2.2024.
  42. ↑ Ravintoaineiden kulutuksesta Suomessa vuosina 1959-1968. Torvela & Kallio. 1969. https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/441836/mttl_julk15_1969.pdf?sequence=1&isAllowed=y
  43. ↑ a b Iiro Andersson: Mirristä Suvikultaa - 60-luvun kuvottava margariinisota 23.2.2013. Yle uutiset. Viitattu 24.2.2013.
  44. ↑ Rasvainen kupla: käsikirjoitus yle.fi. 20.9.2010. Viitattu 18.3.2024.
  45. ↑ Komission asetus (EU) 2018/290. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32018R0290
  46. ↑ Anne Pirskanen: Margariinien terveyserot hämmästyttävät 21.9.2009. Yle uutiset. Viitattu 25.9.2012.
  47. ↑ Marttinen, Maija: Dietary plant sterols and stanols from enrichment : Effects in an experimental model of colon cancer and intake in the Finnish population. Helda – Helsingin yliopisto, 24.6.2014. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  48. ↑ Kasvisterolit turvallisia, mutta eivät välttämättä vähennä sydänsairauksia. Duodecim, 2012, 128. vsk, nro 6, s. 559. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim.
  49. ↑ H Gylling, J Plat, S Turley, HN Ginsberg, L Ellegård, W Jessup: Plant sterols and plant stanols in the management of dyslipidaemia and prevention of cardiovascular disease. Atherosclerosis, helmikuu 2014, 232. vsk, nro 2, s. 346–360. doi:10.1016/j.atherosclerosis.2013.11.043. Artikkelin verkkoversio.
  50. ↑ Marttinen, Maija: Dietary plant sterols and stanols from enrichment : Effects in an experimental model of colon cancer and intake in the Finnish population. Helda – Helsingin yliopisto, 24.6.2014. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Margariini.

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Margariini&oldid=22319773”