Avaa päävalikko

Transrasvat ovat tyydyttymättömiä rasvahappoja, joiden hiiliatomien välillä on trans-kaksoissidos. Ne eroavat molekyylirakenteeltaan muista tyydyttymättömistä rasvahapoista eroavat siten, että kaksoissidokseen kiinnittyneiden hiiliatomien vetyatomit ovat eri puolilla. Kyseessä on esimerkki cis-trans-isomeriasta.

Ruokien rasvat
Fat structural formulae.svg
Katso myös

Transrasvat jaetaan maitorasvan luontaisesti sisältämiin konjugoituneisiin linolihappoihin sekä kovettamalla syntyneisiin suoraketjuisiin eli teollisiin transrasvoihin.

Lehmänmaidon ja rintamaidon sisältämissä transrasvoissa on kaksi kaksoissidosta, joista toinen on cis- ja toinen trans-tyyppinen. Nämä kaksoissidokset ovat peräkkäisissä hiiliketjun atomeissa, jolloin ne ovat konjugoituneet. Koska molekyylissä on edelleen cis-sidos, se ei ole suora, ja rasvahappomolekyylin vaikutus on toisenlainen kuin yksinään esiintyvällä synteettisellä suoraketjuisella transrasvalla.[1] Maitorasvan pääasiallista transrasvahappo-isomeeriä kutsutaan vakseenihapoksi[2].

Suoraketjuista teollista transrasvaa syntyy kasviöljyn sisältämästä tyydyttyneestä rasvasta, kun kasviöljy kovetetaan vain osittain katalyyttisesti matalassa paineessa hydraamalla. Tällöin osa cis-kaksoissidoksista muuttuu trans-kaksoissidoksiksi[3]. Esimerkiksi margariini kovetettiin aikaisemmin vain osittain, minkä vuoksi se sisälsi noin 25 prosenttia suoraketjuista transrasvaa vuosina 1960-1985[4]

Teollisesti valmistettujen suoraketjuisten transrasvojen on todettu lisäävän merkittävästi sydäntautien riskiä[5], mutta maitorasvan sisältämän vakseenihapon on havaittu päin vastoin vähentävän sepelvaltiomotaudin riskiä[6].

Myös uppopaistetut ruuat kuten ranskanperunat sisältävät transrasvaa.

Teollisten transrasvojen haitallisuus selvisi vasta 1980- ja 1990-luvuilla. Niiden uskotaan olevan merkittävä terveysriski ja aiheuttavan muun muassa sydäntauteja, minkä vuoksi niitä pitäisi käyttää mahdollisimman vähän.

Tanskassa säädettiin jo 2010-luvulla teollisten transrasvojen määrän vähentämiseen tähtäävä laki, jonka mukaan 100 grammaa elintarviketta sai sisältää enintään 2 grammaa transrasvoja[7]. Teollisten transrasvojen saanti Tanskassa väheni lain johdosta yhteen 25-osaan suomalaisten vastaavasta, ja tanskalaiset esittivät vuonna 2007, että Pohjoismaissa pyrittäisiin kaikki maat käsittävään teollisten transrasvojen kieltoon.[5] Suomalainen elintarviketeollisuus ryhtyi vähentämään teollisten transrasvojen määrää tuotteissaan vapaaehtoisesti välttääkseen sen, että transrasvan määrän kertova pakkausmerkintä tulisi pakolliseksi. Sittemmin on arvioitu, että transrasvojen saannin pienuus olisi Suomessa lähes WHO:n suositusten mukainen.

Cis- ja transrasvahappojen rakenne

Kovetus vedyttämälläMuokkaa

Yleensä kasvirasvat ovat nestemäisiä, koska ne koostuvat tyydyttymättömistä cis-rasvoista. Cis-rasvahapossa on cis-kaksoissidos, jonka takia molekyyli on aina mutkalla eikä kiteydy yhtä helposti kiinteäksi kuin suoraksi vedettävä tyydyttynyt rasva. Jos tyydyttymättömiin rasvoihin liitetään vetyä katalyytin avulla, niistä saadaan kiinteitä. Osittain kovetettu kasvirasva käsitellään kemiallisesti katalyytilla paineistetussa vetykaasussa. Prosessin tarkoitus on nostaa rasvan sulamispistettä muuttamalla tyydyttymättömiä rasvoja tyydyttyneiksi, mutta osa tyydyttymättömistä rasvoista muuttuu saman katalyytin vaikutuksesta trans-rasvoiksi. Trans-rasvat ovat tyydyttyneiden rasvojen tavoin suoraketjuisia ja huoneenlämpötilassa kiinteitä. Siksi niistä molemmista käytetään nimitystä kova rasva. Osittain kovetettu kasvirasva sisältää trans-rasvoja. Jos kovetus on täydellistä, rasva ei sisällä trans-rasvaa vaan tyydyttynyttä rasvaa.

Hydrogenointi tarkoittaa kaasumaisen vedyn lisäysreaktiota rasvaan katalyyttisesti niin, että kaksoissidokset pelkistyvät siten, että ketjuun liittyy vetyä, rasva ”tyydyttyy”. Samalla se muuttuu kiinteämmäksi ja sen sulamislämpötila nousee. Hydrogenointiprosessilla nestemäisiä (tyydyttymättömiä) kasvirasvoja prosessoidaan leipomo- ja elintarviketeollisuuden tarpeisiin, sillä nestemäiset rasvat soveltuvat huonosti leivontaan, ja kovetetun kasvirasvan hinta on murto-osa voin tai laardin hinnasta. Lisäksi kovetettuja kasvirasvoja sisältävien elintarvikkeiden myyntiaika pitenee, koska helpommin hapettuva kaksoissidos korvautuu vaikeammin reagoivalla tyydyttyneellä hiiliketjun osalla. Trans-rasvojen muodostuminen on siis sivureaktio, jota ei haluta.

Trans-rasvojen synty hydrogenointiprosessissa riippuu käytetystä paineesta: mitä alhaisempi paine, sitä enemmän trans-rasvoja syntyy. Yhdysvaltain maatalousministeriön tutkimusten mukaan yleensä prosessissa käytetyssä 150 kPa paineessa soijaöljyä hydraamalla syntyi 40 % trans-rasvoja; kun samaa prosessia yritettiin 1,5 MPa paineessa, trans-rasvoja syntyi vain 6 % saannosta.

Trans-rasvoja syntyy aina, kun hydrausta ei suoriteta loppuun eli täysin tyydyttyneeseen rasvaan asti. Syy on reaktion mekanismissa. Reaktio on alkeenin hydrogenaatio, jolle nykyään hyväksytty[8] mekanismi[9] perustuu siihen, että reaktio tapahtuu yksi vetyatomi kerrallaan: ensin kaksoissidokseen liittyy yksi vetyatomi, jolloin toinen hiiliatomi on kiinni katalyytissä, minkä jälkeen lisätään toinen vetyatomi toiseen (katalyytillä olleeseen) hiileen. Ensimmäinen vedyn lisäys on palautuva, toinen käytännössä palautumaton. Katalyytillä oleva välituote, jossa on vielä vain yksi lisätty vety, on periaatteessa tyydyttynyt yhdiste, jolloin hiili-hiilisidos voi pyöriä, ja koska trans-muoto on termodynaamisesti suositumpi, se todellakin pyörii trans-muotoon. Koska ensimmäinen vaihe on palautuva, katalyytiltä poistuu myös trans-rasvaa. Niinpä vain reaktion pakottaminen tyydyttyneeseen rasvaan asti estää trans-rasvan muodostumisen ja korkea vetypaine (jossa reaktio on nopea) vähentää sitä.

Muita kovetustapojaMuokkaa

Täydellisesti kovetettuun rasvaan voi lisätä kasviöljyä, tai öljyihin voidaan lisätä myös gelatiinia eli liivatetta, jolloin niiden kemiallinen rakenne ei muutu.

Vaihtoesteröinti tarkoittaa prosessia, jossa rasvamolekyylin glyseroliin esterisidoksella sitoutuneita rasvahappoja vaihdetaan toiseen. Rasvamolekyylissä on kolme rasvahappoa, joista osa voidaan vaihtaa. Nykyisin kasviöljyjen kovettaminen tapahtuu yleensä vaihtoesteröinnillä hydrogenoinnin sijaan. Prosessissa ei synny trans-rasvahappoja.

TerveysvaikutuksetMuokkaa

Teollisten transrasvojen on todettu lisäävän merkittävästi sydäntautien riskiä.[5] Jotkin transrasvat laskevat hyödyllisen HDL-kolesterolin ja kohottavat haitallisen LDL-kolesterolin arvoja heikentäen niiden välistä suhdetta. Transrasvat lisäksi edesauttavat LDL-kolesterolin hapettumista, mikä on ateroskleroosin syntyprosessin merkittävä alkuvaihe.

Teollisten ja luontaisten transrasvojen terveysvaikutusten eroista ei ole tehty kattavia tutkimuksia, mutta joidenkin epidemologisten tutkimusten mukaan luontainen transrasva ei ole sydänterveydelle haitallista kuten teollinen transrasva.[10][11] Etenkin luontaisen transrasvan vakseenihapon on havaittu parantavan sepelvaltiomotaudin riskitekijöitä.[12]

Trans (Elaidiinihappo) Cis (Oleiinihappo) Tyydyttynyt (Steariinihappo)
Elaidiinihappo on tyydyttämätön transrasvahappo jota löytyy osittain kovetetuista kasvisöljyistä.[13] Oleiinihappo on cis tyydyttämätön happo josta oliiviöljy muodostuu 55–80%.[14] Steariinihappo on tyydyttynyt rasvahappo jota löytyy eläinrasvoista ja tuotteista jotka ovat täydellisesti kovetettuja.
 
Nämä rasvahapot ovat cis-trans-isomeerejä ja ovat identtiset muuten paitsi kaksoissidoksen paikassa. Tämä rasvahappo ei sisällä kaksoissidosta eikä ole isomeeri kahdelle aikaisemmalle.

Eräistä CLA:n terveysvaikutuksista on saatu eläinkokeissa positiivisia tuloksia, mutta vaikutukset ihmiseen ovat epäselvät. CLA-kapseleita on Yhdysvalloissa myyty paljon laihduttajille ja kehonrakentajille. Märehtijöiden lihassa ja maidossa saatavat CLA-pitoisuudet ovat melko niukkoja, eikä niiden vaikutuksista ihmiseen ole näyttöä. CLA-kapseleiden vaikutus painonhallintaan ja lihaksikkuuteen ovat ihmisellä olemattomat, mutta niiden vaikutus sepelvaltimotaudin riskitekijöihin on tutkija Antti Aron mukaan kiistatta haitallinen.[15]

Päivittäinen saanti ja suosituksetMuokkaa

FDA:n arvion mukaan amerikkalaiset söivät transrasvoja vuonna 1995 keskimäärin 5,8 g/vrk.[16] WHO:n (2003) ja Harvardin (2006) suositusten mukaan tavoitteena on alle 1 g transrasvaa päivässä.[17][18]

Transrasvan käyttö on lailla kielletty Tanskassa, Itävallassa, Unkarissa, Islannissa, Norjassa ja Sveitsissä.[19]

SuomiMuokkaa

Suomalaiset saivat transrasvahappoja vuonna 2002 keskimäärin gramman päivässä eli 0,5 % energiatarpeestaan[20][21]. Transrasvojen yleisimpiä lähteitä suomalaisten ruokavaliossa olivat vuonna 2004 ranskanperunat, kasvirasvajäätelö ja mikropopkornit[22]. Muita transrasvan lähteitä olivat osittain kovetettua kasvirasvaa sisältävät einekset ja muut valmisateriat ja teolliset puolivalmisteet, leivonnaiset ja muut konditoriatuotteet. Paljon kovetettua kasvirasvaa sisältävää pikaruokaa, leivonnaisista ja mikropopkornien kaltaista pikkupurtavaa nauttiva suomalainen saattoi saada vuonna 2008 jopa 5 grammaa transrasvoja päivässä.[5]

Suomalainen elintarviketeollisuus on sittemmin vähentänyt transrasvojen käyttöä. Vuonna 2009 valmistuneen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksen mukaan selvityksessä analysoitujen 24 elintarvikkeen transrasvahappopitoisuudet olivat alle 0,5 grammaa sataa grammaa kohden, kun osa samoista elintarvikkeista sisälsi vuonna 1989 jopa 16 grammaa sataa grammaa kohden[23]. 60 prosenttia suomalaisten vuonna 2012 saamista transrasvoista saatiin teollisesti tuotetuista elintarvikeista ja loput 40 prosenttia tuli maitovalmisteista, kuten voista ja kermasta[24].

Finelin mukaan suomalainen kasvirasvajäätelö sisälsi 2010-luvun lopussa enää alle 0.1 prosenttia transrasvaa[25]. Margariini sisälsi transrasvaa jossain vaiheessa 2010-lukua enää 0,3–0,5 %, mikä oli hyvin vähän verrattuna voihin, jossa oli luontaisesti 2 % transrasvaa[26]. Eviran tutkimuksen mukaan alle puolessa Suomessa myytävistä margariineista ja levitteistä on transrasvoja, ja pitoisuudet ovat pieniä, eikä niillä ole terveydellistä merkitystä[27]

Eri lähteissä on eri määrä transrasvoja riippuen käytetystä rasvasta ja rasvan kovetusasteesta. Yhdysvalloissa käytetyt elintarviketeollisuuden leivonta- ja paistorasvat saattavat sisältää jopa 45 prosenttia transrasvoja.

Finelin mukaan suomalaisissa ravintoaineissa on transrasvaa esimerkiksi seuraavasti: margariini 0,5 %, voi 2 %, naudanliha 0,3 %, lohi 0 %, pähkinät 0 %, hampurilainen 0,2 %, ranskanperuna 0,3 %, keksi 0,3 %, juusto 0,7 %, suklaa/tiikerikakku 0,4 %, donitsi 0,2 % ja juustonaksu 4,6 %.selvennä Finelissä ilmoitetut pitoisuudet ovat samansuuntaisia kuin Ruotsissa julkaistut vuosien 1995 ja 1998−2002[28] transrasvapitoisuudet.[29]

RuotsiMuokkaa

Ruotsalaisnaiset syövät päivässä 2,3 g transrasvaa ja 29 g tyydyttynyttä rasvaa. Miehet syövät 3 g transrasvaa ja 40 g tyydyttynyttä rasvaa. Transrasvasta saadaan 1 E-% ja tyydyttyneestä rasvasta 14−15 E-%, kun elintarvikeviraston suositus on alle 10 E-%. Elintarvikeviraston mukaan transrasvan päälähteet ovat leipomotuotteet, friteeratut tuotteet, snack-tuotteet, voi, kerma ja juusto.[30]

Ruotsissa, kuten Suomessakin, teollisuus vähensi merkittävästi transrasvoja 1990-luvun puolivälissä. Ruotsalaistutkimuksen mukaan lasten merkittävimmät transrasvahappolähteet ovat makeiset, leipomotuotteet ja jäätelö 30 %, voi, piimä ja juusto 24 %, liha ja makkarat 13 %, perunatuotteet 13 % ja ruokarasva 6 %. [31]

Ruotsin elintarvikevirasto on listannut EU:n Transfair-tutkimuksesta 75 tuotteen transrasvapitoisuudet vuonna 1995 kerätyistä tuotteista. Korkeimpia pitoisuuksia löytyi osasta uppopaistettuja ruokia, keksejä, kermaa, juustoa, jäätelöä ja liharuokia.[32] Livsmedelverket suosittelee rajoittamaan transrasvojen saantia.[33]

BritanniaMuokkaa

Britannian terveysasiantuntijat (UK Food Standards Agency) pyrkivät muuttamaan direktiivejä siten, että transrasvojen määrät ilmoitettaisiin elintarvikkeiden tuoteselosteissa.[34]

KanadaMuokkaa

Kanada oli ensimmäinen maa, jossa laadittiin säädökset transrasvojen pakkausmerkinöistä 12.12.2002. Ne tulivat pakollisiksi 12.12.2005. Kanadalaisten viranomaisten mukaan maa ei riko tavaroiden vapaata liikkuvuutta, sillä säädökset ovat välttämättömiä kansanterveyden kannalta.[35]

YhdysvallatMuokkaa

 
KFC:n ateria.

Yhdysvaltojen viranomaiset pyrkivät vähentämään transrasva-altistusta eurooppalaiselle tasolle. Vuoden 2006 alusta Yhdysvalloissa on tuoteselosteissa mainittava transrasvojen määrä. Yhdysvaltojen terveysviranomaisen FDA:n mukaan on terveellisempää syödä margariinia kuin voita, koska voissa on korkeampi tyydyttyneen ja transrasvan kokonaispitoisuus.[36] FDA on vedonnut ravintoloihin, jotta ne rajoittaisivat transrasvan käyttöä.[37]

Yhdysvaltalainen Wendy’s-hampurilaisketju ilmoitti kesäkuussa 2006 vähentävänsä merkittävästi transrasvan määrää ranskalaisissa perunoissa (6 g → 0,5 g) ja kanaruoissa (3−1,5 g → 0 g). Wendy’s on Yhdysvaltojen kolmanneksi suurin hampurilaisketju.[38]

Kentucky Fried Chicken (KFC) haastettiin kesäkuussa 2006 Yhdysvalloissa oikeuteen liikaa transrasvaa sisältävästä ruoasta. Yksi annos saattoi ilman varoituksia sisältää 15 g transrasvaa.[39][40] KFC:n omistaa Yum! Brands. KFC ilmoitti 30.10.2006 lopettavansa transrasvojen käytön USA:ssa huhtikuusta 2007.[41] Haasteen tehnyt Center for Science in the Public Interest CSPI ilmoitti samana päivänä luopuvansa syytteestä, joskin lakiyritys jatkaa syyteprosessia.[42] Vuonna 2002 McDonalds lupasi vastaavasti korvata transrasvat muilla rasvoilla, muttei ollut lokakuussa 2006 vieläkään toteuttanut täysin lupaustaan.[43] New Yorkin kaupunki päätti 5.12.2006 kieltää transrasvojen käytön ravintoloissa heinäkuusta 2008 alkaen.[44] Myös Kalifornian osavaltio kieltää transrasvat ravitsemusliikkeistä vuoden 2010 alusta,vuoden 2011 alusta ne kielletään myös leipomotuotteista.lähde?

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Ye Wang, M. Miriam Jacome-Sosa, Donna F. Vine, Spencer D. Proctor: Beneficial effects of vaccenic acid on postprandial lipid metabolism and dyslipidemia: Impact of natural trans-fats to improve CVD risk 20.5.2010. Lipid Technology. Viitattu 29.6.2014. (englanniksi)
  2. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä Destaillats ei löytynyt
  3. About Trans Fat and Partially Hydrogenated Oils Center for Science in the Public Interest.
  4. Ravinder Reddy, American Heart Association. Trans Fat Conference. October 10-11, 2006. Kuvaesitys.
  5. a b c d Transrasvat syynä 50 000 ihmiseen kuolemaan EU:ssa 20.1.2008. Pohjoismaiden neuvosto. Viitattu 13.2.2008. (englanniksi)
  6. Ye Wang, M. Miriam Jacome-Sosa, Donna F. Vine, Spencer D. Proctor: Beneficial effects of vaccenic acid on postprandial lipid metabolism and dyslipidemia: Impact of natural trans-fats to improve CVD risk 20.5.2010. Lipid Technology. Viitattu 29.6.2014. (englanniksi)
  7. Kampanja kovetettuja rasvoja vastaan. 11.11.2008. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/11/11/kampanja-kovetettuja-rasvoja-vastaan
  8. Gallezot, Pierre. "Hydrogenation – Heterogeneous" in Encyclopedia of Catalysis, Volume 4, toim. I. T. Horvath, John Wiley & Sons, 2003. (englanniksi)
  9. J. Horiuti; M. Polanyi: Transactions of the Faraday Society 30 (1934) 1164–1172. DOI: 10.1039/TF9343001164 (englanniksi)
  10. Sarah K. Gebauer, Jean-Michel Chardigny, Marianne Uhre Jakobsen ym.: Effects of Ruminant trans Fatty Acids on Cardiovascular Disease and Cancer: A Comprehensive Review of Epidemiological, Clinical, and Mechanistic Studies 2011. American Society for Nutrition. Viitattu 29.6.2014. (englanniksi)
  11. Trans Fat Fight Claims Butter as a Victim 7.3.2007. New York Times. Viitattu 29.6.2014. (englanniksi)
  12. Ye Wang, M. Miriam Jacome-Sosa, Donna F. Vine, Spencer D. Proctor: Beneficial effects of vaccenic acid on postprandial lipid metabolism and dyslipidemia: Impact of natural trans-fats to improve CVD risk 20.5.2010. Lipid Technology. Viitattu 29.6.2014. (englanniksi)
  13. Alonso L, Fontecha J, Lozada L, Fraga MJ, Juárez M (1999). "Fatty acid composition of caprine milk: major, branched-chain, and trans fatty acids". Journal of Dairy Science 82 (5): 878–84. doi:10.3168/jds.S0022-0302(99)75306-3. PMID 10342226. 
  14. Alfred Thomas (2002). "Fats and Fatty Oils", Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry. Wiley-VCH. DOI:10.1002/14356007.a10_173. ISBN 3527306730. 
  15. Antti Aro: CLA eli konjugoitunut linolihappo Terveyskirjasto. Viitattu 5.7.2011.
  16. Q & A about Trans Fat Nutrition Labeling, FDA 2006 (englanniksi)
  17. World Health Organization (WHO), Diet, Nutrition and the Prevention of Chronic Diseases, WHO Technical Series Report 916 (Geneve, 2003) (englanniksi)
  18. Trans Fats, Harvard Public Health Review kevät 2006 (englanniksi)
  19. Suomi syö vaarallisia rasvoja tietämättään, Iltalehti 27.10.2015
  20. Transrasvojen saanti (g/päivä) Finravinto 2002 KTL
  21. Transrasvojen saanti (en%/päivä) Finravinto 2002 KTL
  22. Kasvirasvajäätelö onkin kovan piilorasvan lähde. 22.09.2004. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kasvirasvajaatelo-onkin-kovan-piilorasvan-lahde/3255472#gs.87po2l
  23. Elintarvikeanalyysit: transrasvahapot. TYÖPAPERI 10/2015. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/125918/TYO_2015_10_Elintarvikeanalyysit_net.pdf
  24. "Pakko saada rasvaa", Helsingin Sanomat 12.3.2012, s. D 3
  25. https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet/32705?foodType=ANY&ingredientClass=ICECREAM&portionUnit=G&portionSize=100&sortByColumn=name&sortOrder=asc&component=2331&
  26. Ravintoaineiden koostumus Fineli, KTL
  27. Suomen margariineissa vain vähän transrasvoja ([vanhentunut linkki]) Helsingin Sanomat. Arkistoitu . Viitattu 12.9.2010.
  28. Slv.se
  29. Finelin ravintoaineiden koostumukset, KTL 2006
  30. Transfettsyror i livsmedel Livsmedelverket 18.6.2003 (ruotsiksi)
  31. Irene Mattisson, Fett, Livsmedelsverket 2006 (pdf) (ruotsiksi)
  32. Transfettsyror i Livsmedel Wulf Becker, nutritionist, Livsmedelverket (pdf) (ruotsiksi)
  33. Livsmedelsverket avråder transfetter STV 19.5.2006 (ruotsiksi)
  34. Call to label hidden fats in food BBC 27.7.2006 (englanniksi)
  35. TRANSforming the Food Supply, Health Canada June 2006
  36. Is it better to eat butter instead of margarine to avoid trans fat? FDA 2006
  37. US debates 'hidden' food fats ban BBC, 30.10.2006
  38. Wendy’s tiedote 8.6.2006
  39. KFC's Big Fat Problem Time Magazine 26.6.2006 (englanniksi)
  40. KFC sued in US over cooking fats BBC 15.6.2006 (englanniksi)
  41. KFC reduces unhealthy trans-fats BBC 30.10.2006 (englanniksi)
  42. CSPI withdraws from lawsuit after KFC cuts trans fat CSPI 30.10.2006 (englanniksi)
  43. KFC plans 'important' trans fat 'milestone' USAToday 30.11.2006 (englanniksi)
  44. [1] (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa