Transrasva

tyydyttämätön rasvahappo

Transrasvat ovat tyydyttymättömiä rasvahappoja, joiden hiiliatomien välillä on trans-kaksoissidos. Ne eroavat molekyylirakenteeltaan muista tyydyttymättömistä rasvahapoista siten, että kaksoissidokseen kiinnittyneiden hiiliatomien vetyatomit ovat eri puolilla. Kyseessä on esimerkki cis-trans-isomeriasta.

Ruokien rasvat
Fat structural formulae.svg
Katso myös

Transrasvat jaetaan luonnollisiin transrasvoihin, jotka sisältävät sekä cis- että trans-tyyppisen kaksoissidoksen sekä keinotekoisesti kovettamalla syntyneisiin suoraketjuisiin eli teollisiin transrasvoihin, jotka sisältävät pelkkiä trans-kaksoissidoksia[1].

Luonnollisia transrasvoja esiintyy lehmän- ja muiden märehtijöiden maidossa ja lihassa[2]. Luonnollisten transrasvojen kaksoissidokset sijaitsevat peräkkäisissä hiiliketjun atomeissa, jolloin ne ovat konjugoituneet. Koska molekyylissä on edelleen cis-sidos, se ei ole suora, ja rasvahappomolekyylin vaikutus on toisenlainen kuin yksinään esiintyvällä synteettisellä suoraketjuisella transrasvalla.[3] Maitorasvan pääasiallista transrasvahappo-isomeeriä kutsutaan vakseenihapoksi.

Suoraketjuista teollista transrasvaa syntyy kasviöljyn sisältämästä tyydyttyneestä rasvasta, kun kasviöljy kovetetaan vain osittain katalyyttisesti matalassa paineessa hydraamalla. Tällöin osa cis-kaksoissidoksista muuttuu trans-kaksoissidoksiksi[4]. Esimerkiksi margariini kovetettiin aikaisemmin vain osittain, minkä vuoksi se sisälsi noin 25 prosenttia suoraketjuista transrasvaa vuosina 1960–1985[5]

Teollisesti valmistettujen suoraketjuisten transrasvojen on todettu lisäävän merkittävästi sydäntautien riskiä[6], mutta maitorasvan sisältämän vakseenihapon on havaittu päin vastoin vähentävän sepelvaltiomotaudin riskiä[7].

Myös monityydyttämättömiä rasvahappoja sisältävässä öljyssä uppopaistetut ruuat sisältävät transrasvaa.

Yhdysvaltalainen sydäntautitutkija ja Illinoisin yliopiston professori Fred Kummerow löysi teollisten transrasvojen vaarallisuuden jo 1950-luvulla ja yritti pitkään saada viranomaiset kieltämään keinotekoisten transrasvojen käytön valmisruoissa. Yhdysvaltojen elintarvikevirasto kielsi teolliset transrasvat kuitenkin vasta vuonna 2015, sen jälkeen kun Kummerow oli haastanut sen oikeuteen. Vuonna 2018 voimaan astuneen käyttökiellon arvioidaan pelastavan 90 000 yhdysvaltalaista vuodessa ennenaikaiselta kuolemalta.[8]

Teolliset transrasvat ovat tutkimusten mukaan merkittävä terveysriski aiheuttaen muun muassa sydäntauteja ja diabetesta[8], minkä vuoksi Maailman terveysjärjestö WHO on ottanut tavoitteeksi niiden käytön lopettamisen vuoteen 2023 mennessä[9]. Tanskassa säädettiin 2010-luvulla teollisten transrasvojen määrän vähentämiseen tähtäävä laki, jonka mukaan 100 grammaa elintarviketta sai sisältää enintään 2 grammaa transrasvoja[10]. Teollisten transrasvojen saanti Tanskassa väheni lain johdosta yhteen 25-osaan suomalaisten vastaavasta, ja tanskalaiset esittivät vuonna 2007, että Pohjoismaissa pyrittäisiin kaikki maat käsittävään teollisten transrasvojen kieltoon.[6] Tanska kielsi myöhemmin kokonaan keinotekoisia transrasvoja sisältävän ruoan myynnin[11].

Suomalainen elintarviketeollisuus ryhtyi vähentämään teollisten transrasvojen määrää tuotteissaan vapaaehtoisesti välttääkseen sen, että transrasvan määrän kertova pakkausmerkintä tulisi pakolliseksi.[12] Jos pakkausselosteessa on maininta kovetetusta kasvirasvasta, tuote sisältää todennäköisesti teollista transrasvaa[13].

Cis- ja transrasvahappojen rakenne

Kovetus vedyttämälläMuokkaa

Yleensä kasvirasvat ovat nestemäisiä, koska ne koostuvat tyydyttymättömistä cis-rasvoista. Cis-rasvahapossa on cis-kaksoissidos, jonka takia molekyyli on aina mutkalla eikä kiteydy yhtä helposti kiinteäksi kuin suoraksi vedettävä tyydyttynyt rasva. Jos tyydyttymättömiin rasvoihin liitetään vetyä katalyytin avulla, niistä saadaan kiinteitä. Osittain kovetettu kasvirasva käsitellään kemiallisesti katalyytilla paineistetussa vetykaasussa. Prosessin tarkoitus on nostaa rasvan sulamispistettä muuttamalla tyydyttymättömiä rasvoja tyydyttyneiksi, mutta osa tyydyttymättömistä rasvoista muuttuu saman katalyytin vaikutuksesta trans-rasvoiksi. Trans-rasvat ovat tyydyttyneiden rasvojen tavoin suoraketjuisia ja huoneenlämpötilassa kiinteitä. Siksi niistä molemmista käytetään nimitystä kova rasva. Osittain kovetettu kasvirasva sisältää trans-rasvoja. Jos kovetus on täydellistä, rasva ei sisällä trans-rasvaa vaan tyydyttynyttä rasvaa.

Hydrogenointi tarkoittaa kaasumaisen vedyn lisäysreaktiota rasvaan katalyyttisesti niin, että kaksoissidokset pelkistyvät siten, että ketjuun liittyy vetyä, rasva ”tyydyttyy”. Samalla se muuttuu kiinteämmäksi ja sen sulamislämpötila nousee. Hydrogenointiprosessilla nestemäisiä (tyydyttymättömiä) kasvirasvoja prosessoidaan leipomo- ja elintarviketeollisuuden tarpeisiin, sillä nestemäiset rasvat soveltuvat huonosti leivontaan, ja kovetetun kasvirasvan hinta on murto-osa voin tai laardin hinnasta. Lisäksi kovetettuja kasvirasvoja sisältävien elintarvikkeiden myyntiaika pitenee, koska helpommin hapettuva kaksoissidos korvautuu vaikeammin reagoivalla tyydyttyneellä hiiliketjun osalla. Trans-rasvojen muodostuminen on siis sivureaktio, jota ei haluta.

Trans-rasvojen synty hydrogenointiprosessissa riippuu käytetystä paineesta: mitä alhaisempi paine, sitä enemmän trans-rasvoja syntyy. Yhdysvaltain maatalousministeriön tutkimusten mukaan yleensä prosessissa käytetyssä 150 kPa paineessa soijaöljyä hydraamalla syntyi 40 % trans-rasvoja; kun samaa prosessia yritettiin 1,5 MPa paineessa, trans-rasvoja syntyi vain 6 % saannosta.

Trans-rasvoja syntyy aina, kun hydrausta ei suoriteta loppuun eli täysin tyydyttyneeseen rasvaan asti. Syy on reaktion mekanismissa. Reaktio on alkeenin hydrogenaatio, jolle nykyään hyväksytty[14] mekanismi[15] perustuu siihen, että reaktio tapahtuu yksi vetyatomi kerrallaan: ensin kaksoissidokseen liittyy yksi vetyatomi, jolloin toinen hiiliatomi on kiinni katalyytissä, minkä jälkeen lisätään toinen vetyatomi toiseen (katalyytillä olleeseen) hiileen. Ensimmäinen vedyn lisäys on palautuva, toinen käytännössä palautumaton. Katalyytillä oleva välituote, jossa on vielä vain yksi lisätty vety, on periaatteessa tyydyttynyt yhdiste, jolloin hiili-hiilisidos voi pyöriä, ja koska trans-muoto on termodynaamisesti suositumpi, se todellakin pyörii trans-muotoon. Koska ensimmäinen vaihe on palautuva, katalyytiltä poistuu myös trans-rasvaa. Niinpä vain reaktion pakottaminen tyydyttyneeseen rasvaan asti estää trans-rasvan muodostumisen ja korkea vetypaine (jossa reaktio on nopea) vähentää sitä.

Muita kovetustapojaMuokkaa

Täydellisesti kovetettuun rasvaan voi lisätä kasviöljyä, tai öljyihin voidaan lisätä myös gelatiinia eli liivatetta, jolloin niiden kemiallinen rakenne ei muutu.

Vaihtoesteröinti tarkoittaa prosessia, jossa rasvamolekyylin glyseroliin esterisidoksella sitoutuneita rasvahappoja vaihdetaan toiseen. Rasvamolekyylissä on kolme rasvahappoa, joista osa voidaan vaihtaa. Nykyisin kasviöljyjen kovettaminen tapahtuu yleensä vaihtoesteröinnillä hydrogenoinnin sijaan. Prosessissa ei synny trans-rasvahappoja.

TerveysvaikutuksetMuokkaa

Teollisten transrasvojen on todettu lisäävän merkittävästi sydäntautien riskiä.[6] Esimerkiksi vuonna 2015 julkaistusta metatutkimuksesta saatiin suhteellisen varmaa näyttöä siitä, että teolliset transrasvat lisäävät yli neljälläkymmenellä prosentilla riskiä sairastua sydän ja verisuonitautiin[16].

Jotkin transrasvat laskevat hyödyllisen HDL-kolesterolin ja kohottavat haitallisen LDL-kolesterolin arvoja heikentäen niiden välistä suhdettalähde? Transrasvat edesauttavat lisäksi LDL-kolesterolin hapettumista, mikä on ateroskleroosin syntyprosessin merkittävä alkuvaihe.

Teollisen transrasvan on havaittu lisäävän myös riskiä sairastua dementiaan[17].

Epidemologisten tutkimusten mukaan luontainen transrasva ei ole sydänterveydelle haitallista kuten teollinen transrasva.[18][19] Etenkin luontaisen transrasvan vakseenihapon on havaittu parantavan sepelvaltiomotaudin riskitekijöitä.[20] Niillä, joiden veressä on paljon maitosrasvan sisältämää luontaista transrasvaa, on lisäksi seitsemän kertaa tavallista pienempi riski sairastua haimasyöpään[21].

Trans (Elaidiinihappo) Cis (Oleiinihappo) Tyydyttynyt (Steariinihappo)
Elaidiinihappo on tyydyttämätön transrasvahappo jota löytyy osittain kovetetuista kasvisöljyistä.[22] Oleiinihappo on cis tyydyttämätön happo josta oliiviöljy muodostuu 55–80%.[23] Steariinihappo on tyydyttynyt rasvahappo jota löytyy eläinrasvoista ja tuotteista jotka ovat täydellisesti kovetettuja.
 
Nämä rasvahapot ovat cis-trans-isomeerejä ja ovat identtiset muuten paitsi kaksoissidoksen paikassa. Tämä rasvahappo ei sisällä kaksoissidosta eikä ole isomeeri kahdelle aikaisemmalle.

Eräistä CLA:n terveysvaikutuksista on saatu eläinkokeissa positiivisia tuloksia, mutta vaikutukset ihmiseen ovat epäselvät. CLA-kapseleita on Yhdysvalloissa myyty paljon laihduttajille ja kehonrakentajille. Märehtijöiden lihassa ja maidossa saatavat CLA-pitoisuudet ovat melko niukkoja, eikä niiden vaikutuksista ihmiseen ole näyttöä. CLA-kapseleiden vaikutus painonhallintaan ja lihaksikkuuteen ovat ihmisellä olemattomat, mutta niiden vaikutus sepelvaltimotaudin riskitekijöihin on tutkija Antti Aron mukaan kiistatta haitallinen.[24]

Päivittäinen saanti ja suosituksetMuokkaa

Amerikkalaiset söivät transrasvoja elintarvikevirasto FDA:n arvion mukaan keskimäärin 5,8 g/vrk vuonna 1995.[25] WHO:n vuoden 2003 ja Harvardin vuoden 2006 suositusten mukaan päivittäisestä energiansaannista enintään yksi prosentti olisi saanut tulla teollisista transrasvoista.[26] Vuonna 2015 keinotekoisia transrasvoja sisältävän ruoan myynti oli kokonaan kielletty Tanskassa, Itävallassa, Unkarissa, Islannissa, Norjassa ja Sveitsissä.[11]

Keintotekoisen kasvirasvan lähteissä on eri määrä transrasvoja riippuen käytetystä rasvasta ja rasvan kovetusasteesta. Yhdysvalloissa käytetyt elintarviketeollisuuden leivonta- ja paistorasvat saattavat sisältää jopa 45 prosenttia transrasvoja.lähde?

SuomiMuokkaa

Suomalaiset saivat sekä terveydelle haitallisia keinotekoisia että suotuisia luontaisia transrasvoja vuonna 2002 yhteensä keskimäärin gramman päivässä eli 0,5 % kokonaisenergiansaannistaan[27][28]. Transrasvojen yleisimpiä lähteitä suomalaisten ruokavaliossa olivat vuonna 2004 ranskanperunat, kasvirasvajäätelö ja mikropopkornit[29]. Muita transrasvan lähteitä olivat osittain kovetettua kasvirasvaa sisältävät einekset ja muut valmisateriat ja teolliset puolivalmisteet, leivonnaiset ja muut konditoriatuotteet. Paljon kovetettua kasvirasvaa sisältävää pikaruokaa, leivonnaisia ja mikropopkornien kaltaista pikkupurtavaa nauttiva suomalainen saattoi saada vuonna 2008 jopa 5 grammaa transrasvoja päivässä.[6]

Suomalainen elintarviketeollisuus vähensi transrasvojen käyttöä 1980-luvun jälkeen. Vuonna 2009 valmistuneen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksen mukaan selvityksessä analysoitujen 24 elintarvikkeen transrasvahappopitoisuudet olivat alle 0,5 grammaa sataa grammaa kohden, kun osa samoista elintarvikkeista sisälsi vuonna 1989 jopa 16 grammaa sataa grammaa kohden[30]. 60 prosenttia suomalaisten vuonna 2012 saamista transrasvoista oli teollisesti käsitellyistä kasviöljyistä peräisin olevaa keinotekoista transrasvaa ja loput 40 prosenttia oli maitovalmisteiden, kuten voin ja kerman sisältämää hyvälaatuista luontaista transrasvaa[31].

Finelin mukaan suomalainen kasvirasvajäätelö sisälsi 2010-luvun lopussa enää alle 0.1 prosenttia transrasvaa[32]. Margariini sisälsi transrasvaa jossain vaiheessa 2010-lukua enää 0,3–0,5 %[33]. Eviran tutkimuksen mukaan lähes puolessa Suomessa myytävistä margariineista ja levitteistä oli vielä transrasvoja, mutta niiden pitoisuudet olivat niin pieniä, ettei niillä ollut terveydellistä merkitystä[34]

Suomessa myytävissä valmisruoissa oli teollista transrasvaa 2020-luvulle tultaessa Finelin mukaan keskimäärin seuraavasti: juustonaksu 4,6 %, margariini 0,5 %, suklaa-/tiikerikakku 0,4 %, ranskanperuna/keksi 0,3 %, hampurilainen/donitsi 0,2 %[35].selvennä Finelissä ilmoitetut pitoisuudet olivat samansuuntaisia kuin Ruotsissa julkaistut vuosien 1995 ja 1998−2002[36] transrasvapitoisuudet.[37] Hyvälaatuista luontaista transrasvaa esiintyi voissa keskimäärin 2 %, juustoissa 0,7 %, naudanlihassa 0,3 %[38].

RuotsiMuokkaa

Ruotsalaisnaiset saivat päivässä yhteensä 2,3 grammaa sekä keinotekoista että luontaista transrasvaa ja miehet 3 grammaa. Transrasvoista saatu kokonaisenergia edusti yhtä prosenttia koko ruokavaliosta saadusta energiasta. Transrasvojen päälähteinä olivat leipomotuotteet, friteeratut tuotteet, snack-tuotteet, voi, kerma ja juusto.[39] Lapset saivat luontaista transrasvaa voista, piimästä ja juustoista (24 % kaikkien transrasvojen kokonaissaannista), lihasta ja makkarasta (13 %). Keinotekoista transrasvaa tuli etenkin teollisista perunavalmisteista (13 %) ja kasviperäisistä ravintorasvoista (6 %). Huomattava osa (30 %) luontaisista ja keinotekoisista transrasvoista tuli makeisista, leipomotuotteista ja jäätelöstä.[40]

Elintarviketeollisuus vähensi 1990-luvun puolivälissä merkittävästi tuotteidensa transrasvapitoisuuksia. Ruotsin elintarvikevirasto listasi vuonna 1995 EU:n Transfair-tutkimuksen 75 tuotteen transrasvapitoisuudet. Korkeimpia keinotekoisten transrasvojen pitoisuuksia löytyi osasta uppopaistettuja ruokia ja keksejä. Hyvälaatuisia luontaisia transrasvoja löytyi etenkin kermaasta, juustosta, jäätelöstä ja liharuoista.[41] Livsmedelverket suositteli rajoittamaan sydän ja verisuonisairauksia aiheuttavien teollisten transrasvojen saantia vuonna 2006.[42]

BritanniaMuokkaa

Britannian terveysasiantuntijat (UK Food Standards Agency) pyrkivät muuttamaan direktiivejä siten, että transrasvojen määrät ilmoitettaisiin elintarvikkeiden tuoteselosteissa.[43]

KanadaMuokkaa

Kanada oli ensimmäinen maa, jossa laadittiin säädökset transrasvojen pakkausmerkinöistä 12.12.2002. Ne tulivat pakollisiksi 12.12.2005. Kanadalaisten viranomaisten mukaan maa ei riko tavaroiden vapaata liikkuvuutta, sillä säädökset ovat välttämättömiä kansanterveyden kannalta.[44]

YhdysvallatMuokkaa

 
KFC:n ateria.

Yhdysvaltalaiset altistuivat aiemmin eurooppalaisia enemmän keinotekoiselle transrasvalle. Vuoden 2006 alusta astui voiman määräys, jonka mukaan tuoteselosteissa on mainittava keinotekoisten transrasvojen määrä, mutta maan terveysviranomainen FDA kehotti kansalaisia nauttimaan keinotekoisia transrasvoja sisältävää margariinia mieluummin kuin voita. FDA perusteli kehotusta väitteellä siitä, että margariini olisi voita terveellisempää, koska voin tyydyneen rasvan ja luontaisen transrasvan yhteispitoisuus oli suurempi kuin margariinin sisältämien keinotekoisten transrasvojen pitoisuus.[45]

FDA vetosi vuonna 2006 ravintoloihin, jotta ne rajoittaisivat transrasvan käyttöä.[46] Yhdysvaltojen kolmanneksi suurin hampurilaisketju Wendy’s ilmoittikin vähentävänsä keinotekoisen transrasvan määrää ranskalaisissa perunoissaan kuudesta grammasta puoleen ja nollatasolle kanaruoissa.[47]

Kentucky Fried Chicken (KFC) haastettiin kesäkuussa 2006 oikeuteen liikaa keinotekoista transrasvaa sisältävästä ruoasta. Yksi annos saattoi ilman varoituksia sisältää 15 g transrasvaa.[48][49] Katju KFC ilmoitti lokakuussa 2006 lopettavansa transrasvojen käytön USA:n ravintoloissaan seuraavana vuonna.[50] McDonalds oli luvannut jo vuonna 2002 korvata keinotekoiset transrasvat muilla rasvoilla, muttei toteuttanut täysin lupaustaan edes neljässä vuodessa.[51] New Yorkin kaupunki päätti vuonna 2006 kieltää transrasvojen käytön ravintoloissa heinäkuusta 2008 alkaen.[52] Myös Kalifornian osavaltio kielsi transrasvat ravitsemusliikkeissä vuoden 2010 alusta, ja vuoden 2011 alusta myös leipomotuotteissa.lähde? Maassa astui lopulta voimaan keinotekoisten teollisten transrasvojen täyskielto vuonna 2018[8].

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Ye Wang, M. Miriam Jacome-Sosa, Donna F. Vine, Spencer D. Proctor: Beneficial effects of vaccenic acid on postprandial lipid metabolism and dyslipidemia: Impact of natural trans-fats to improve CVD risk 20.5.2010. Lipid Technology. Viitattu 29.6.2014. (englanniksi)
  2. What Are Trans Fats, and Are They Bad for You? Healthline. 30.7.2019. Viitattu 28.11.2020. (englanniksi)
  3. Ye Wang, M. Miriam Jacome-Sosa, Donna F. Vine, Spencer D. Proctor: Beneficial effects of vaccenic acid on postprandial lipid metabolism and dyslipidemia: Impact of natural trans-fats to improve CVD risk 20.5.2010. Lipid Technology. Viitattu 29.6.2014. (englanniksi)
  4. About Trans Fat and Partially Hydrogenated Oils Center for Science in the Public Interest.
  5. Ravinder Reddy, American Heart Association. Trans Fat Conference. October 10-11, 2006. Kuvaesitys.
  6. a b c d Transrasvat syynä 50 000 ihmiseen kuolemaan EU:ssa 20.1.2008. Pohjoismaiden neuvosto. Viitattu 13.2.2008. (englanniksi)
  7. Ye Wang, M. Miriam Jacome-Sosa, Donna F. Vine, Spencer D. Proctor: Beneficial effects of vaccenic acid on postprandial lipid metabolism and dyslipidemia: Impact of natural trans-fats to improve CVD risk 20.5.2010. Lipid Technology. Viitattu 29.6.2014. (englanniksi)
  8. a b c Katie Hafner, Fred A. Kummerow, an Early Opponent of Trans Fats, Dies at 102, New York Times (June 1, 2017).
  9. WHO welcomes industry action to align with global trans fat elimination targets www.who.int. Viitattu 5.11.2020. (englanniksi)
  10. Kampanja kovetettuja rasvoja vastaan. 11.11.2008. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/11/11/kampanja-kovetettuja-rasvoja-vastaan
  11. a b Suomi syö vaarallisia rasvoja tietämättään, Iltalehti 27.10.2015
  12. Livsmedelsverket avråder transfetter SVT Nyheter. 19.5.2006. Viitattu 6.11.2020. (ruotsiksi)
  13. Miksi yhä varoitetaan rasvan vaaroista? Suomalaiset hylkäävät viralliset ravintosuositukset Suomenkuvalehti.fi. 2.11.2011. Viitattu 12.11.2020.
  14. Gallezot, Pierre. "Hydrogenation – Heterogeneous" in Encyclopedia of Catalysis, Volume 4, toim. I. T. Horvath, John Wiley & Sons, 2003. (englanniksi)
  15. J. Horiuti; M. Polanyi: Transactions of the Faraday Society 30 (1934) 1164–1172. DOI: 10.1039/TF9343001164 (englanniksi)
  16. Intake of saturated and trans unsaturated fatty acids and risk of all cause mortality, cardiovascular disease, and type 2 diabetes: systematic review and meta-analysis of observational studies. https://www.bmj.com/content/351/bmj.h3978
  17. Takanori Honda, Tomoyuki Ohara, Masakazu Shinohara, Jun Hata, Ryuji Toh, Daigo Yoshida: Serum elaidic acid concentration and risk of dementia: The Hisayama Study. Neurology, 26.11.2019, nro 22, s. e2053–e2064. PubMed:31645469. doi:10.1212/WNL.0000000000008464. ISSN 0028-3878. Artikkelin verkkoversio. en
  18. Sarah K. Gebauer, Jean-Michel Chardigny, Marianne Uhre Jakobsen ym.: Effects of Ruminant trans Fatty Acids on Cardiovascular Disease and Cancer: A Comprehensive Review of Epidemiological, Clinical, and Mechanistic Studies 2011. American Society for Nutrition. Viitattu 29.6.2014. (englanniksi)
  19. Trans Fat Fight Claims Butter as a Victim 7.3.2007. New York Times. Viitattu 29.6.2014. (englanniksi)
  20. Ye Wang, M. Miriam Jacome-Sosa, Donna F. Vine, Spencer D. Proctor: Beneficial effects of vaccenic acid on postprandial lipid metabolism and dyslipidemia: Impact of natural trans-fats to improve CVD risk 20.5.2010. Lipid Technology. Viitattu 29.6.2014. (englanniksi)
  21. Neda Ghamarzad Shishavan, Ashraf Mohamadkhani, Sadaf Ghajarieh Sepanlou, Sahar Masoudi, Maryam Sharafkhah, Hossein Poustchi: Circulating plasma fatty acids and risk of pancreatic cancer: Results from the Golestan Cohort Study. Clinical Nutrition, 15.9.2020, nro 0. doi:10.1016/j.clnu.2020.09.002. ISSN 0261-5614. Artikkelin verkkoversio. English
  22. Alonso L, Fontecha J, Lozada L, Fraga MJ, Juárez M (1999). "Fatty acid composition of caprine milk: major, branched-chain, and trans fatty acids". Journal of Dairy Science 82 (5): 878–84. doi:10.3168/jds.S0022-0302(99)75306-3. PMID 10342226. 
  23. Alfred Thomas (2002). "Fats and Fatty Oils", Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry. Wiley-VCH. DOI:10.1002/14356007.a10_173. ISBN 3527306730. 
  24. Antti Aro: CLA eli konjugoitunut linolihappo Terveyskirjasto. Viitattu 5.7.2011.
  25. Q & A about Trans Fat Nutrition Labeling, FDA 2006 (englanniksi)
  26. World Health Organization (WHO), Diet, Nutrition and the Prevention of Chronic Diseases, WHO Technical Series Report 916 (Geneve, 2003) (englanniksi)
  27. Transrasvojen saanti (g/päivä) Finravinto 2002 KTL
  28. Transrasvojen saanti (en%/päivä) Finravinto 2002 KTL
  29. Kasvirasvajäätelö onkin kovan piilorasvan lähde. 22.09.2004. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kasvirasvajaatelo-onkin-kovan-piilorasvan-lahde/3255472#gs.87po2l
  30. Elintarvikeanalyysit: transrasvahapot. TYÖPAPERI 10/2015. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/125918/TYO_2015_10_Elintarvikeanalyysit_net.pdf
  31. "Pakko saada rasvaa", Helsingin Sanomat 12.3.2012, s. D 3
  32. https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet/32705?foodType=ANY&ingredientClass=ICECREAM&portionUnit=G&portionSize=100&sortByColumn=name&sortOrder=asc&component=2331&
  33. Ravintoaineiden koostumus Fineli, KTL
  34. Suomen margariineissa vain vähän transrasvoja ([vanhentunut linkki]) Helsingin Sanomat. Arkistoitu . Viitattu 12.9.2010.
  35. Etusivu - Fineli fineli.fi. Viitattu 5.11.2020.
  36. Slv.se
  37. Finelin ravintoaineiden koostumukset, KTL 2006
  38. Etusivu - Fineli fineli.fi. Viitattu 5.11.2020.
  39. Transfettsyror i livsmedel Livsmedelverket 18.6.2003 (ruotsiksi)
  40. Irene Mattisson, Fett, Livsmedelsverket 2006 (pdf) (ruotsiksi)
  41. Transfettsyror i Livsmedel Wulf Becker, nutritionist, Livsmedelverket (pdf) (ruotsiksi)
  42. Livsmedelsverket avråder transfetter STV 19.5.2006 (ruotsiksi)
  43. Call to label hidden fats in food BBC 27.7.2006 (englanniksi)
  44. TRANSforming the Food Supply, Health Canada June 2006
  45. Is it better to eat butter instead of margarine to avoid trans fat? FDA 2006
  46. US debates 'hidden' food fats ban BBC, 30.10.2006
  47. Wendy’s tiedote 8.6.2006
  48. KFC's Big Fat Problem Time Magazine 26.6.2006 (englanniksi)
  49. KFC sued in US over cooking fats BBC 15.6.2006 (englanniksi)
  50. KFC reduces unhealthy trans-fats BBC 30.10.2006 (englanniksi)
  51. KFC plans 'important' trans fat 'milestone' USAToday 30.11.2006 (englanniksi)
  52. [1] (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa